Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2015

ITU Policy Forum – uudistumisen haaste kokosi asiantuntijat Seinäjoelle

Suomi valitsi 1990-luvun laman jälkeen korkean osaamisen kansallisen strategian. Kansantalous on kuitenkin ajautunut hankalaan tilanteeseen ja uutta alkua haetaan kustannuskilpailukyvyn kohentamisella. Onko ajatus innovaatioiden ja korkean osaamisen Suomesta haudattu? Kuinka tuolle kehityspolulle taas päästäisiin? Näitä kysymyksiä kokoonnuttiin pohtimaan 16.9. Seinäjoelle, kun Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusryhmä Sente järjesti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Into Seinäjoki Oy:n kanssa innovaatiopolitiikkaa käsittelevän ITU Policy Forumin. Tilaisuuteen saapui innovaatiopolitiikan toimijoita ja tutkijoita eri puolilta Suomea sekä tunnettuja puhujia ulkomailta. Yhteisissä keskusteluissa kumpusi vahvasti Suomen vaikeasta tilanteesta johtuen tarve oppia menneestä ja pohtia mahdollisia uusia polkuja.

Osaamispohja laajemmaksi, oppia aiemmista virheistä

Aamupäivällä kuultiin tutkijapuheenvuoroja kansainvälisiltä huippututkijoilta. Professori Björn Asheim Lundin yliopistosta luotasi innovaatiopolitiikan tilannekuvaa pohjoismaissa. Hän korosti alueiden älykkään erikoistumisen mahdollisuuksia. Alueiden kilpailuedun rakentaminen lähtee resurssi- ja osaamisperustasta ja älykäs erikoistuminen tarkoittaa itse asiassa diversifikaatiota. Professori Asheim painotti, että nyt on juuri oiva hetki pohtia, miten alueiden tieto- ja osaamispohjaa voidaan laajentaa, sekoittaa ja luoda uutta polkua ja polunhaaroja kehitykselle. Olemme jääneet esimerkiksi länsinaapurista jälkeen siinä, ettemme ole kiinnittäneet tarpeeksi huomiota nykyistä elinkeinorakennetta uudistavien itujen rakentamiseen niin osaamisessa kuin liiketoiminnassa.

Tohtori Elvira Uyarra Manchester Business Schoolista nosti puheenvuorossaan esille laajaan tarkasteluun pohjautuen isoimpia sudenkuoppia innovaatiopolitiikan muotoilussa. Politiikan arviointien vaikutus ja tutkimusten viestien siirtyminen aidosti käytäntöön on ollut vähäistä tai todella valikoivaa. Teemme liian usein johtopäätöksiä poimimalla vain kirsikat kakusta ja virheistä oppiminen on ollut vähäistä. Hänen mukaansa luotamme usein liian vahvasti politiikan kaikkivoipaisuuteen ja lisäämme vain uusia kerroksia koordinaatioon. Meidän tulisi uudistaa näkökulmamme ja tarkastelutapamme innovaatiopolitiikasta. Innovaatiopolitiikka ei saisi olla itsetarkoitus vaan keino uudistaa talouden rakenteita ja saavuttaa julkisen politiikan muita tavoitteita. Oppimiselle ja kokeilulle olisi annettava enemmän tilaa.

Suomen innovaatiojärjestelmän vaarallinen menestys

Professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta korosti, että nyt eletään kurjasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta mahdollisuuksien aikaa. Innovaatiovetoisen kehittämisen maisema on muuttunut ja koko perusta on kyseenalaistettu. Olemme olleet Suomessa eturintamassa rakentamassa osaamisvetoista taloutta ja nyt ensimmäisenä kohtaamassa innovaatiovetoisen politiikan ja kehittämisen haasteet. Olemme keskittäneet huomion liikaa järjestelmään lisäämällä aina vain uusia rakenteita ja kerroksia emmekä ole sallineet aitoa kriittistä vuoropuhelua siitä, miten ja millä osaamisella järjestelmämme ja sen toimijat ja yritykset uudistuvat. Tämä on halvaannuttanut liikkeen ja puheet kriisistä on jo pidempään siivottu syrjään. Ainoa tie ulos on kriittinen keskustelu opeista, järjestelmän entistä vahvempi kansainvälistäminen, pitkän tähtäimen kyvykkyyksiin panostaminen, uudenlaisen johtajuuden esillenousu sekä erilaisten uusien osaamisten ja näkemysten sekoittaminen.

Liike lähtee itsestä

Iltapäivällä syvennyttiin pohtimaan suomalaista innovaatiopolitiikkaa käytännön työn näkökulmasta. Paneelikeskustelussa ja ryhmätöissä TEM:n, Tekesin, kaupunkien, kehittämisyhtiöiden, korkeakoulujen sekä muut julkisorganisaatioiden ja yritysten edustajat avasivat suunsa siitä, miltä Suomen tilanne oman organisaation näkökulmasta näyttää ja kuinka Suomi saadaan taas liikkeelle. Suomessa on rakennettu hyvä pohja yrityselämän, korkeakoulujen ja julkisen hallinnon yhteistyölle ja elinkeinoelämässä toimialakohtaisessa kehittämistyössä on onnistuttu. Positiivisena signaalina osallistujat tunnistivat myös yrittäjyyskulttuurin vahvistumisen. Vastaavasti kuitenkin markkinanäkökulmaan ja erityisesti uusia markkinoita luovaan näkökulmaan on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puheiden tasolla siirtyminen kohti joustavaa, markkinoita nopeasti seuraavaa ja yrityslähtöistä innovaatiopolitiikkaa hakee vielä muotoaan, kun huomiomme on kiinnittynyt rakenteellisiin ongelmiin ja leikkauksiin.

Keskusteluissa osallistujat nostivat esille, että innovaatiopolitiikan tulee perustua vahvemmin alhaalta ylös -innostusta ruokkivaan rahoitukseen ja kansallisen ja alueellisen tason yhteispeliin. Yhteistuumin todettiin että nyt on noussut entistä suurempi tarve saada instrumentteihin nopeutta ja joustavuutta esimerkiksi innovaatiosetelityyppisellä rahoituksella. Uskoa riittää edelleen kehitysalustoihin, joissa tuodaan ruohonjuuritasolla ja infrastruktuuriin tukeutuen uusia ja eri tietopohjia hyödyntäviä yrityselämän, korkeakoulujen ja julkisen hallinnon toimijoita yhteen. Myös julkisten hankintojen ja kaupunkien rooliin uskotaan innovaatiopolitiikassa yhä vahvemmin niukkenevien kehitysresurssien myötä. Kuntien ja valtion organisaatioiden tulee kilpailutusten kautta hankkia yhdessä tuloksia, ei suoritteita, ja hyödyntää näissä referenssialustoja. Tulee siis lähteä siitä, että julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyönä ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita ja tavoitteena on esimerkiksi tervehtyviä ihmisiä, parempia julkisen liikenteen palveluja ja samalla haastaa yritykset kehittämään uusia tuotteita ja palveluja.

Innovaatiopolitiikka ei saa muuttua vain mielikuviksi ja hokemiksi vaan sen on saatava laajaa liikettä ja muutosta aikaan. On kiinnitettävä huomio vahvemmin yritysten ja muiden innovaatiotoimintaa tukevien organisaatioiden kykyyn uudistua. ITU Policy Forumin viesti innovaatiopolitiikan teeseihin on se, että niiden tulee alkaa ”me” -muodossa ja niissä tulee esiintyä sellaisia määritteitä, kuten teemme ja kokeilemme, kansainvälisesti ja rohkeasti. Joustavan toimintakulttuurin luominen sekä siilojen ja normien purku tulee aloittaa omalta työpöydältä.

Tilaisuuden esitysmateriaali:

ITU_Policy_Forum, Asheim
ITU_Policy_Forum, Uyarra
ITU_Policy_Forum, Sotarauta
ITU_Policy_Forum, Kolehmainen&Laasonen