LL Minna Paloniemen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 15.4.2016 Tampereen yliopistossa

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Occurrence and significance of human coronaviruses and human bocaviruses in acute gastroenteritis of childhood (Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten gastroenteriittien yhteydessä)

Vastaväittäjänä toimi dosentti Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Virukset ovat Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tärkeimpiä lasten gastroenteriittien (oksennus-ripulitautien) aiheuttajia. Yleisimmin sairaalahoitoon gastroenteriitin takia Suomessa joutuneelta lapselta löytyy ulosteesta norovirus. Muita taudinaiheuttajia ovat rotavirus, jonka esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi rotavirusrokotteen käyttöönoton jälkeen, enteeriset adenovirukset, sapovirus ja astrovirus. Pienellä osalla lapsista taudinaiheuttajana on bakteeri. Huolimatta diagnostisten menetelmien kehittymisestä, osalla sairaalahoitoon gastroenteriitin takia joutuneista lapsista taudinaiheuttaja jää kuitenkin löytymättä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tunnistaa uusia taudinaiheuttajia, jotka täyttäisivät tämän ”diagnostisen aukon”.

Viime vuosina on löydetty useita uusia viruksia, kuten ihmisen bokavirukset ja ihmisen koronavirustyypit NL63 ja HKU1. Näitä uusia viruksia on löydetty myös sairaalapotilaiden ulostenäytteistä ja osalla potilaista on ollut ripulitaudin oireita.

Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään ihmisen koronavirusten ja ihmisen bokavirusten esiintymistä sairaalahoitoon joutuneiden lasten ulosteissa sekä positiivisten löydösten yhteyttä gastroenteriitin oireisiin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta Tampereen yliopistollisen sairaalan Lastentautien yksikössä vuosina 2006-2008 ja 2009-2011 kerättyä aineistoa. Ensimmäinen aineisto sisälsi kliinisten tietojen lisäksi ulostenäytteitä, toinen aineisto ulostenäytteitä, nenän limakalvonäytteitä ja verinäytteitä.

Väitöskirjatyön perusteella mikään tutkituista viruksista ei osoittautunut merkittäväksi lasten sairaalahoitoa vaativan gastroenteriitin aiheuttajaksi. Kaikkia yleisesti kiertäviä koronavirustyyppejä OC43, 229E, NL63 ja HKU1 löytyi ulostenäytteistä, mutta positiivisten näytteiden määrä oli pieni ja ulostelöydökset liittyivät yleensä viruksen samanaikaiseen esiintymiseen hengitysteissä sopien siihen, että koronavirukset ovat pääasiassa hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia.  Bokaviruksista tyyppi 1 oli melko yleinen löydös sekä ulosteissa, että hengitystienäytteissä, mutta myös sen esiintyminen näytteissä liittyi pikemminkin hengitystieinfektion oireisiin kuin ripulitautiin. Bokaviruksista tyypit 2 ja 3 löytyivät pääasiassa ulostenäytteistä, mutta myöskään niiden yhteyttä gastroenteriitin oireisiin ei pystytty osoittamaan.

******

Minna Paloniemi on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Paloniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2153, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0078-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1652, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0079-1, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Minna Paloniemi, minna.paloniemi@uta.fi

Rotaviruksen tämän hetkistä epidemiologista tilannetta esittelevä posteri palkittiin parhaana Tampereen Lääkäripäivillä

I palkinnon perusteena mainittiin, että informatiivinen posteri palvelee lääkärin työtä hyvin.

Rotaviruksen epidemiologinen tilanne Suomessa 5-6 vuotta rokotusten aloittamisesta: esiintyvyys vanhemmissa lapsissa ja aikuisissa.

Markkula J.1,,Hemming-Harlo M.1, Salminen M.1, Savolainen-Kopra C.2, Pirhonen J.2, al-Hello H.2, Vesikari T.1
1
Rokotetutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Tampere
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Rotavirusrokote (RotaTeq®) lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaamme vuonna 2009. Vuoteen 2013 mennessä rotaviruksen aiheuttamien, sairaalahoitoa vaatineiden gastroenteriittien määrä on laskenut 88 % rokotteen käyttöönoton vuoksi.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää rotaviruksen tämän hetkinen epidemiologinen tilanne Suomessa.

Johtopäätös:
Rotaviruksen genotyyppien esiintyvyydessä on enemmän vaihtelua kuin ennen rokotteen lisäämistä rokotusohjelmaan. Huolimatta korkeasta rokotekattavuudesta ja rokotteen tehokkuudesta, rotavirusta esiintyy edelleen erityisesti vanhempien (5-12 vuotta) rokottamattomien lasten ikäryhmässä, mutta myös aikuisilla. Selvää laumaimmuniteettiä ei siis kehity edes pitkässä seurannassa. Aikuiset voivat toimia taudin kantajina ja tartunnanlähteinä lapsille. Rotavirustauti voidaan pitää hallinnassa rotavirusrokotteen avulla, mutta sen eliminoiminen ei ole mahdollista.

LL Sirpa Räsäsen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 22.1.2016 Tampereen yliopistossa

Rotavirusten ja norovirusten esiintyminen ja merkitys lasten ripulitautien aiheuttajina rotavirusrokotusten käynnistyessä

Rotavirus and norovirus gastroenteritis in children. Epidemiology and burden of disease at the beginning of rotavirus vaccination (Rotavirukset ja norovirukset lasten gastroenteriittien aiheuttajina: epidemiologia ja tautitaakka rotavirusrokotusten alkaessa)

Epidemiologi (Tampereen kaupunki/PSHP) Sirpa Räsänen toimi väitöstutkimusta tehdessään tutkijana Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa osoittivat rotavirus-norovirus-yhdistelmärokotteen tarpeellisuuden, rokote on kehitteillä Rokotetutkimuskeskuksessa.
Väitöstilaisuus: 22.1.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: professori Harri Saxén (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmä:

Rotavirusten ja norovirusten esiintyminen ja merkitys lasten ripulitautien aiheuttajina rotavirusrokotusten käynnistyessäAkuutit gastroenteriitit eli oksennus- ja ripulitaudit ovat yleisiä, useimmiten viruksen aiheuttamia sairauksia. Suomessa ja muissa länsimaissa ne aiheuttavat paljon sairastavuutta ja sairaalahoidon tarvetta mutta johtavat harvoin kuolemaan. Sen sijaan kehittyvissä maissa ripuli on edelleen yksi pikkulasten tavallisimmista kuolinsyistä. Myös kehittyneen hygienian ja yleisesti saatavilla olevan terveydenhuollon maissa gastroenteriitit voivat etenkin pienillä lapsilla johtaa yleistilan heikentymiseen ja kuivumiseen, jonka hoidoksi tarvitaan nesteytystä.

Rotavirukset ovat erityisesti pienten lasten vaikeiden ripulitautien aiheuttajia. Rokote rotavirusta vastaan otettiin Suomessa lasten rokotusohjelmaan vuonna 2009. Sitä ennen rotavirus oli tavallisin pienten lasten vakavan ripulitaudin aiheuttaja, mutta rokottamisen myötä rotavirusinfektiot ovat vähentyneet merkittävästi. Nykyään norovirukset ovat yleisimpiä akuuttien gastroenteriittien aiheuttajia länsimaissa, ja ne sairastuttavat niin lapsia kuin aikuisiakin.

Tutkimuksessa seurattiin akuuttien gastroenteriittien esiintymistä Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa (Tays) kaikilla alle 16-vuotiailla lapsilla kahden vuoden ajan, syyskuusta 2006 elokuuhun 2008, eli aikana juuri ennen rotavirusrokotteen tuloa kansalliseen rokotusohjelmaan. Sairaalan päivystyspoliklinikalla tai osastohoidossa hoidetuilta lapsilta selvitettiin gastroenteriitin aiheuttajia, oireilun vaikeusastetta ja taudista perheille sekä yhteiskunnalle koituneita kustannuksia. Jatkotutkimuksessa seurattiin gastroenteriittien esiintymistä Taysissa vuosina 2009-2011, rotavirusrokotteen tultua rokotusohjelmaan.

Rotavirusten asema lasten akuuttien gastroenteriittien aiheuttajana sairaalatasolla oli hallitseva, mutta myös norovirukset esiintyivät lapsilla kausiluonteisena, epideemisenä viruksena. Koko Suomen tasolla rotavirusten arvioitiin aiheuttaneen vuosittain 1700-2500 ja norovirusten noin 750 lasten sairaalahoitoa vaativaa infektiota. Rokotteen tultua rokotusohjelmaan sairaalahoitoa tai -arviota vaatineet rotavirustaudit vähenivät noin 80%, ja norovirukset jäivät hallitseviksi gastroenteriittejä aiheuttaviksi viruksiksi. Keskimäärin rotavirusten aiheuttamat taudit olivat vaikeampia kuin norovirusten aiheuttamat.

Tutkimusajankohtaan osui Pirkanmaan vesiepidemia, jossa jäteveden saastuttama juomavesi aiheutti Nokialla tuhansien ihmisten sairastumisen akuuttiin gastroenteriittiin. Epidemiaan liittyen Taysissa hoidettiin kaikkiaan 115 lasta. Sairastuneiden lasten ulostenäytteistä löydettiin poikkeuksellisen monia tautia aiheuttavia viruksia ja bakteereja samanaikaisesti, enimmillään samalta lapselta seitsemän eri taudinaiheuttajaa. Epidemiaan liittyvät infektiot olivat lisäksi huomiota herättävän vaikeaoireisia ja pitkäkestoisia.

Rota- ja norovirustaudeista aiheutui yhteiskunnalle suuret kustannukset erityisesti sairaanhoitokustannusten ja työstä poissaolopäivien muodossa. Laajennettuna koko Suomen tasolle, sairaalahoitoa tai -arviota vaativat norovirustaudit aiheuttivat vuosittain yli 1 800 000€, ja rotavirustaudit yli 3 700 000€ kustannukset vuoden 2007 hintatasolla. Tämän lisäksi tulevat kustannukset niistä tapauksista, jotka hoituvat kotona tai perusterveydenhuollossa.

Kehitteillä on yhdistelmärokote, joka suojaisi molemmilta näiltä viruksilta, ja jolla voitaisiin vähentää niin tautitaakkaa kuin kustannuksiakin.

******

Sirpa Räsänen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut epidemiologina vuodestaa 2010 lähtien.

Räsäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2128, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0006-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1625, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0007-4, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Sirpa Räsänen, puh. 040 8007562, sirpa.rasanen@uta.fi

FM Suvi Lappalaisen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 6.11.2015 Tampereen yliopistossa

Tavoitteena uudenlainen rotavirusrokotekandidaatti, joka suojaa myös norovirukselta.

Rotaviruksen VP6 oligomeeristen rakenteiden immunogeenisyys ja käyttö rotavirusrokotteena

Immunogenicity of Rotavirus VP6 Oligomeric Structures for Use as a Candidate Rotavirus Vaccine

Suvi Lappalainen toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa. Tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia elottoman VP6-pohjaisen proteiinirokotteen käyttöä rotavirusrokotekandidaattina. Koska lopullisena tavoitteena on pienten lasten ripulitautien laajamittainen ehkäisy, tutkittiin väitöskirjatyössä myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokotteen toimivuutta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kumpikin tutkittu VP6-proteiinirakenne sopii hyvin rotavirusrokote-ehdokkaaksi. Noroviruksen pintaproteiinin lisäys molempiin VP6-pohjaisiin rokotteisiin ei häirinnyt immuunivasteiden syntyä rotaviruksen VP6-proteiinia vastaan, minkä ansiosta myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokote on lupaava ehdokas.

Väitöstilaisuus: 6.11.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjä: Professori Jorma Hinkula (Linköpingin yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.Tiivistelmä:

Rotaviruksen VP6-proteiini – uudenlainen rotavirusrokotekandidaatti

Rotavirukset ovat yleisimpiä pienten lasten akuutin gastoenteriitin aiheuttajia. Vuosittain rotaviruksen aiheuttamaan ripulitautiin kuolee arviolta 450 000 lasta, joista suurin osa kehitysmaissa. Tautia vastaan on olemassa kaksi suun kautta annettavaa, eläviä heikennettyjä viruksia sisältävää rokotetta. Vaikka rotavirusrokotteita pidetään yleisesti turvallisina ja tehokkaina, näiden rokotteiden teho on osoittautunut olevan alhaisempi kehitysmaissa. Lisäksi nämä elävät rokotteet on yhdistetty lievään suolentuppeumariskiin. Huolena on myös rokotekantojen mahdollinen leviäminen ympäristöön sekä rokotteen kannan yhdistyminen villin viruskannan kanssa. Näiden syiden johdosta elottomia rotavirusrokotteita harkitaan vaihtoehdoiksi eläville rokotteille.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia proteiinirokotteen käyttöä rotavirusrokotekandidaattina. Proteiinirokotteita pidetään turvallisina, sillä ne eivät sisällä eläviä viruksia tai niiden geneettistä materiaalia, eivätkä ne pysty lisääntymään itsenäisesti. Rokote-ehdokkaaksi valittiin rotaviruksen sisemmän proteiinikuoren VP6-proteiini, jonka tiedetään aiheuttavan erittäin vahvan immuunireaktion rotaviruksella infektoituneessa yksilössä. VP6-proteiineilla on kyky muodostaa keskenään putkimaisia rakenteita ja yhdessä VP2-ydinproteiinin kanssa kaksikerroksisia viruksenkaltaisia partikkeleita. Tässä työssä tuotimme molempia VP6-pohjaisia rakenteita hyönteissoluviljelmässä ja vertailimme näiden rakenteiden synnyttämiä VP6-spesifisiä immuunivasteita hiirimallissa. Molemmat proteiinirakenteet olivat yhtä immunogeenisiä saaden aikaan sekä vasta-aine- että soluvälitteisen immuunipuolustuksen aktivaation rokotetuilla eläimillä. Näillä molemmilla immuunijärjestelmän osa-alueilla on aiemmin todettu olevan merkitystä rotavirusimmuniteetille. Kumpaakin VP6-rakennetta voidaan siten pitää hyvänä rokote-ehdokkaana.

Norovirus on toiseksi yleisin lasten ripulitaudin aiheuttaja. Koska lopullisena tavoitteenamme on pienten lasten ripulitaudin laajamittainen ehkäisy, testasimme myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokotteen toimivuutta. Noroviruksen pintaproteiinin lisäys molempiin VP6-pohjaisiin rokotteisiin ei häirinnyt immuunivasteiden syntyä rotaviruksen VP6-proteiinia vastaan. Suojatehon arvioinnissa yli 65% yhdistelmärokotteilla rokotetuista hiiristä sai suojan rotavirusinfektiota vastaan, kun rokotetut hiiret altistettiin elävälle virukselle. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että rotavirus-norovirus yhdistelmärokote on lupaava ehdokas rotavirusrokotteeksi.

******

Suvi Lappalainen on syntynyt Mikkelissä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2007 lähtien projektitutkijana.

Lappalaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2105, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9938-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1599, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9939-5, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Suvi Lappalainen, Puh. 040 190 1504, suvi.lappalainen@uta.fi

 

Uutinen: 29.10. Tekniikka ja Talous: Tampereella kehitetään uudenlaista rotavirusrokotetta – Saadaan suojaamaan myös toiselta taudilta

 

FM Kirsi Tammisen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 12.6.2015 Tampereen yliopistossa

Norovirus kapsidi GII-4 ja GI-3 viruksen kaltaisiin partikkeleihin pohjautuvan kandidaattirokotteen kehitys

Development of a Norovirus Capsid GII-4 and GI-3 Virus-like Particle-based Candidate Vaccine

Kirsi Tamminen toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa, jossa on kehitetty yhdistelmärokote noro- ja rotavirusta vastaan. Tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia rokotteen aiheuttamia NoV-immuunivasteita eläinmallissa. Tutkimustulosten perusteella uusi norovirus-rotavirus-yhdistelmärokote on lupaava kandidaatti laaja-alaiseksi NoV-rokotteeksi.
Väitöstilaisuus: 12.6.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmä:

Norovirus GII-4 ja GI-3 viruksen kaltaisiin partikkeleihin pohjautuvan kandidaattirokotteen kehitys
Norovirus (NoV) on yleinen akuutin gastroenteriitin (AGE) aiheuttaja sekä lapsissa että aikuisissa. NoV aiheuttaa ruoka- ja vesivälitteisiä vatsa-tautiepidemioita sekä maailmanlaajuisia pandemioita n. 2-3 vuoden välein. Rotavirusrokotteiden käyttöönoton jälkeen noroviruksen merkitys AGE:n aiheuttajana lapsissa on noussut. Norovirusta vastaan ei ole rokotetta, mutta tarve lasten, aikuisten erityisryhmien sekä vanhusten rokottamiselle on olemassa. NoV-rokotteen kehitys on osoittautunut haasteellisiksi, koska NoV on geneettisesti hyvin monimuotoinen ja se pystyy influenssan tavoin muuntautumaan siten, ettei ihmisten immuniteetti pysty torjumaan uutta kantaa. Rokotetutkimuskeskuksen laboratorio on kehittänyt yhdistelmärokotteen noro- ja rotavirusta vastaan ja tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia rokotteen aiheuttamia NoV-immuunivasteita eläinmallissa.

Väitöskirjatyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin NoV-vasta-aineiden esiintyvyyttä suomalaisissa 0-15 vuotiaissa lapsissa, minkä perusteella serologinen ympäristö pystyttiin huomioimaan NoV-rokotteen kehityksessä. Kaikissa ikäryhmissä esiintyi NoV-vasta-aineita ja niiden yleisyys sekä määrä veressä kasvoivat nopeasti iän mukana. Nämä tulokset osoittavat, että NoV esiintyy yleisesti jo nuorilla lapsilla ja toistuvat infektiot ovat tavallisia. NoV-rokote tulisikin antaa varhaisessa iässä, jotta suuri osa lasten AGE-tapauksista pystyttäisiin estämään.

Norovirusta ei vielä ole pystytty kasvattamaan soluviljelmissä, mikä on estänyt elävän NoV-rokotteen kehityksen. Laboratoriossa pystytään kuitenkin tuottamaan noroviruksen pintaproteiineja, jotka muodostavat elävän viruksen kaltaisia rakenteita ilman viruksen perintöainesta. Kehittämämme rokote pohjautuu viruksen kaltaisiin partikkeleihin (”virus-like particle”, VLP). Tutkimuksemme perusteella VLP-rokote aiheutti hiirissä laaja-alaisen immuunivasteen norovirusta vastaan. Rokote aktivoi sekä vasta-aine- että soluvälitteistä puolustusta ja immuunivasteet ulottuivat myös rokotteen ulkopuolisiin NoV-kantoihin. Immuunivasteet olivat pitkäkestoisia ja rokotekomponenttien ei havaittu häiritsevän toisiaan vasteiden synnyssä. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että norovirus-rotavirusyhdistelmärokote on lupaava kandidaatti laaja-alaiseksi NoV-rokotteeksi.

******

Kirsi Tamminen on syntynyt Pirkkalassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien projektitutkijana.

Tammisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2067, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9835-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1560, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9836-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja
: Kirsi Tamminen, kirsi.tamminen@uta.fi

FM Leena Huhdin virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 1.4.2015 Tampereen yliopistossa.

Norovirus GII.4-genotyypin merkitys suomalaisten lasten ripulitaudin aiheuttajana ja viruksen kaltaisten partikkelien tuotto norovirusrokotekandidaatiksi.

Leena Huhti toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa. Hänen tutkimuksensa tulokset ovat olleet tärkeänä pohjatietona norovirusrokotekandidaatin kehittämiselle.

Väitöstilaisuus: 1.4.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: dosentti Merja Roivainen (Helsingin yliopisto). Kustos: emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmään pääset tästä.

HPV-rokotteen tutkimukset Tampereen yliopistossa

HPV-rokotteita on tutkittu Tampereen yliopistossa sekä Rokotetutkimuskeskuksessa että Terveystieteiden yksikössä.

Rokotetutkimuskeskuksessa
tutkimusten kohteena on ollut laajennettu 9-tehoinen Gardasil®-rokote. Rokotetta on tutkittu sekä tytöillä että pojilla, ja se on näissä tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi HPV-infektioiden ennaltaehkäisyssä. 9-tehoinen Gardasil® voi myntiluvan saatuaan mahdollisesti tulevaisuudessa korvata markkinoilla jo olevan 4-tehoisen Gardasil®-rokotteen, jolla ainoana HPV-rokotteena on tällä hetkellä käyttöaihe myös poikien rokottamiseen.  Gardasil® on eniten käytetty HPV-rokote maailmalla, sitä on annettu 136 miljoonaa annosta.

HPV-rokotteita on tutkittu laajemmin Terveystieteiden yksikössä ja sen tutkimusklinikoilla, joiden henkilökunnalta saa tarkempaa tietoa näistä tutkimuksista. Tutkimusten kohteena on myös tällä hetkellä Suomen rokotusohjelmassa käytettävä Cervarix®-rokote. Tutkimuksia johtaa professori Matti Lehtinen.

HPV-rokote ( Cervarix® tai 4-tehoinen Gardasil®) on kansallisessa rokotusohjelmassa muun muassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Rokotteita on vuodesta 2007 annettu yhteensä yli 175 miljoonaa annosta (Cervarix®/n. 42 milj. ja Gardasil®/n. 136 milj. annosta) ja mahdollisten haittavaikutusten ilmaantumista on seurattu tarkasti. Vakavat haitat ovat THL:n mukaan hyvin harvinaisia.

LL Maria Hemmingin virologian alaan kuuluva väitöskirja Lasten rotavirusinfektiot: Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista, tarkastettiin 28.5.2014

Väitöskirja lasten rotavirusinfektioista

Vastaväittäjänä oli professori Pierre Pothier (Dijon University Hospital, Ranska). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Lasten rotavirusinfektiot:Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista / Rotavirus infections in children: Clinical features and effects of large scale prevention by rotavirus vaccination

Rotavirukset ovat maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten vakavien ripulitautien aiheuttaja. Ennen rotavirusrokotuksia lasten rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain kymmeniätuhansia sairaala- ja poliklinikkakäyntejä pienillä lapsilla. Suomessa rotavirusrokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009 lukuisten, etupäässä Suomessa tehtyjen turvallisuus- ja tehokkuustutkimusten jälkeen. Jo kaksi vuotta rokotteen yleisen käyttöönoton jälkeen sairaalahoitoa vaativat tautitapaukset olivat vähentyneet 80 prosenttia.

Vaikka rotavirusrokotetta pidetään yleisesti turvallisena ja tehokkaana rokotteena, sen kaikkia vaikutuksia rotavirusinfektioihin ei tiedetä. Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkimme kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Tutkimusmateriaali koostuu rokotusta edeltävinä ja seuraavina vuosina ripulitautia sairastavien lasten näytteistä. Rotavirusten esiintymistä on tutkittu pääasiassa PCR- sekä ELISA-menetelmillä.

Rotavirusten aiheuttama ripulitauti on lapsille vakava tauti, joka voi runsaan oksentelun, ripuloinnin sekä kuumeilun kautta johtaa vaikeaan kuivumaan. Rotavirukset infektoivat ensin suoliston, mistä ne voivat edetä verenkiertoon. Taudinkuva korreloi oireiden voimakkuudelta viruksen leviämiseen elimistössä.

Rotavirusrokote on vähentänyt lasten rotavirusinfektioita merkittävästi niin rokotetuilla kuin rokottamattomilla lapsilla.  Suomessa käytössä oleva rotavirusrokote ei vaikuta luonnossa kiertävän yleisimmän rotaviruksen vasta-aine muodostukselle olennaisiin proteiineihin, joiden antigeenisilla alueilla tapahtuu sen sijaan kausittaista vaihtelua.

Kokonaisuutena rotavirusrokotuksen todetut haittavaikutukset ovat vähäisiä suhteutettuna rokotusten antamaan suureen hyötyyn, eikä rotavirusrokotuksiin liittyvää harvinaista komplikaatiota, suolistoinvaginaatiota, ei ole esiintynyt Suomen nykyisen rokotusohjelman aikana. Rotavirusrokotusten hyödyt näyttävät jatkuvan tämän työn seurannan jälkeenkin; rotavirusten aiheuttamat ripulitaudit ovat olleet harvinaisia ainakin 4 vuotta rokotusten aloittamisen jälkeen. Rotavirusrokotus ei kuitenkaan kykene hävittämään villityypin rotavirusta.

******

Maria Hemming on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut lääketieteen kandidaatti tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Hemmingin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1936, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9454-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1420, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9455-0, ISSN 1456-954X.

Linkki väitöskirjaan:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95263/978-951-44-9455-0.pdf?sequence=1

Väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä:

http://tampub.uta.fi/handle/10024/95263

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Maria Hemming, puh. 045 676 0932, maria.hemming@uta.fi