HPV-rokotteen tutkimukset Tampereen yliopistossa

HPV-rokotteita on tutkittu Tampereen yliopistossa sekä Rokotetutkimuskeskuksessa että Terveystieteiden yksikössä.

Rokotetutkimuskeskuksessa
tutkimusten kohteena on ollut laajennettu 9-tehoinen Gardasil®-rokote. Rokotetta on tutkittu sekä tytöillä että pojilla, ja se on näissä tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi HPV-infektioiden ennaltaehkäisyssä. 9-tehoinen Gardasil® voi myntiluvan saatuaan mahdollisesti tulevaisuudessa korvata markkinoilla jo olevan 4-tehoisen Gardasil®-rokotteen, jolla ainoana HPV-rokotteena on tällä hetkellä käyttöaihe myös poikien rokottamiseen.  Gardasil® on eniten käytetty HPV-rokote maailmalla, sitä on annettu 136 miljoonaa annosta.

HPV-rokotteita on tutkittu laajemmin Terveystieteiden yksikössä ja sen tutkimusklinikoilla, joiden henkilökunnalta saa tarkempaa tietoa näistä tutkimuksista. Tutkimusten kohteena on myös tällä hetkellä Suomen rokotusohjelmassa käytettävä Cervarix®-rokote. Tutkimuksia johtaa professori Matti Lehtinen.

HPV-rokote ( Cervarix® tai 4-tehoinen Gardasil®) on kansallisessa rokotusohjelmassa muun muassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Rokotteita on vuodesta 2007 annettu yhteensä yli 175 miljoonaa annosta (Cervarix®/n. 42 milj. ja Gardasil®/n. 136 milj. annosta) ja mahdollisten haittavaikutusten ilmaantumista on seurattu tarkasti. Vakavat haitat ovat THL:n mukaan hyvin harvinaisia.

LL Maria Hemmingin virologian alaan kuuluva väitöskirja Lasten rotavirusinfektiot: Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista, tarkastettiin 28.5.2014

Väitöskirja lasten rotavirusinfektioista

Vastaväittäjänä oli professori Pierre Pothier (Dijon University Hospital, Ranska). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Lasten rotavirusinfektiot:Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista / Rotavirus infections in children: Clinical features and effects of large scale prevention by rotavirus vaccination

Rotavirukset ovat maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten vakavien ripulitautien aiheuttaja. Ennen rotavirusrokotuksia lasten rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain kymmeniätuhansia sairaala- ja poliklinikkakäyntejä pienillä lapsilla. Suomessa rotavirusrokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009 lukuisten, etupäässä Suomessa tehtyjen turvallisuus- ja tehokkuustutkimusten jälkeen. Jo kaksi vuotta rokotteen yleisen käyttöönoton jälkeen sairaalahoitoa vaativat tautitapaukset olivat vähentyneet 80 prosenttia.

Vaikka rotavirusrokotetta pidetään yleisesti turvallisena ja tehokkaana rokotteena, sen kaikkia vaikutuksia rotavirusinfektioihin ei tiedetä. Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkimme kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Tutkimusmateriaali koostuu rokotusta edeltävinä ja seuraavina vuosina ripulitautia sairastavien lasten näytteistä. Rotavirusten esiintymistä on tutkittu pääasiassa PCR- sekä ELISA-menetelmillä.

Rotavirusten aiheuttama ripulitauti on lapsille vakava tauti, joka voi runsaan oksentelun, ripuloinnin sekä kuumeilun kautta johtaa vaikeaan kuivumaan. Rotavirukset infektoivat ensin suoliston, mistä ne voivat edetä verenkiertoon. Taudinkuva korreloi oireiden voimakkuudelta viruksen leviämiseen elimistössä.

Rotavirusrokote on vähentänyt lasten rotavirusinfektioita merkittävästi niin rokotetuilla kuin rokottamattomilla lapsilla.  Suomessa käytössä oleva rotavirusrokote ei vaikuta luonnossa kiertävän yleisimmän rotaviruksen vasta-aine muodostukselle olennaisiin proteiineihin, joiden antigeenisilla alueilla tapahtuu sen sijaan kausittaista vaihtelua.

Kokonaisuutena rotavirusrokotuksen todetut haittavaikutukset ovat vähäisiä suhteutettuna rokotusten antamaan suureen hyötyyn, eikä rotavirusrokotuksiin liittyvää harvinaista komplikaatiota, suolistoinvaginaatiota, ei ole esiintynyt Suomen nykyisen rokotusohjelman aikana. Rotavirusrokotusten hyödyt näyttävät jatkuvan tämän työn seurannan jälkeenkin; rotavirusten aiheuttamat ripulitaudit ovat olleet harvinaisia ainakin 4 vuotta rokotusten aloittamisen jälkeen. Rotavirusrokotus ei kuitenkaan kykene hävittämään villityypin rotavirusta.

******

Maria Hemming on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut lääketieteen kandidaatti tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Hemmingin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1936, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9454-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1420, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9455-0, ISSN 1456-954X.

Linkki väitöskirjaan:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95263/978-951-44-9455-0.pdf?sequence=1

Väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä:

http://tampub.uta.fi/handle/10024/95263

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Maria Hemming, puh. 045 676 0932, maria.hemming@uta.fi