FM Kirsi Tammisen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 12.6.2015 Tampereen yliopistossa

Norovirus kapsidi GII-4 ja GI-3 viruksen kaltaisiin partikkeleihin pohjautuvan kandidaattirokotteen kehitys

Development of a Norovirus Capsid GII-4 and GI-3 Virus-like Particle-based Candidate Vaccine

Kirsi Tamminen toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa, jossa on kehitetty yhdistelmärokote noro- ja rotavirusta vastaan. Tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia rokotteen aiheuttamia NoV-immuunivasteita eläinmallissa. Tutkimustulosten perusteella uusi norovirus-rotavirus-yhdistelmärokote on lupaava kandidaatti laaja-alaiseksi NoV-rokotteeksi.
Väitöstilaisuus: 12.6.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmä:

Norovirus GII-4 ja GI-3 viruksen kaltaisiin partikkeleihin pohjautuvan kandidaattirokotteen kehitys
Norovirus (NoV) on yleinen akuutin gastroenteriitin (AGE) aiheuttaja sekä lapsissa että aikuisissa. NoV aiheuttaa ruoka- ja vesivälitteisiä vatsa-tautiepidemioita sekä maailmanlaajuisia pandemioita n. 2-3 vuoden välein. Rotavirusrokotteiden käyttöönoton jälkeen noroviruksen merkitys AGE:n aiheuttajana lapsissa on noussut. Norovirusta vastaan ei ole rokotetta, mutta tarve lasten, aikuisten erityisryhmien sekä vanhusten rokottamiselle on olemassa. NoV-rokotteen kehitys on osoittautunut haasteellisiksi, koska NoV on geneettisesti hyvin monimuotoinen ja se pystyy influenssan tavoin muuntautumaan siten, ettei ihmisten immuniteetti pysty torjumaan uutta kantaa. Rokotetutkimuskeskuksen laboratorio on kehittänyt yhdistelmärokotteen noro- ja rotavirusta vastaan ja tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia rokotteen aiheuttamia NoV-immuunivasteita eläinmallissa.

Väitöskirjatyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin NoV-vasta-aineiden esiintyvyyttä suomalaisissa 0-15 vuotiaissa lapsissa, minkä perusteella serologinen ympäristö pystyttiin huomioimaan NoV-rokotteen kehityksessä. Kaikissa ikäryhmissä esiintyi NoV-vasta-aineita ja niiden yleisyys sekä määrä veressä kasvoivat nopeasti iän mukana. Nämä tulokset osoittavat, että NoV esiintyy yleisesti jo nuorilla lapsilla ja toistuvat infektiot ovat tavallisia. NoV-rokote tulisikin antaa varhaisessa iässä, jotta suuri osa lasten AGE-tapauksista pystyttäisiin estämään.

Norovirusta ei vielä ole pystytty kasvattamaan soluviljelmissä, mikä on estänyt elävän NoV-rokotteen kehityksen. Laboratoriossa pystytään kuitenkin tuottamaan noroviruksen pintaproteiineja, jotka muodostavat elävän viruksen kaltaisia rakenteita ilman viruksen perintöainesta. Kehittämämme rokote pohjautuu viruksen kaltaisiin partikkeleihin (”virus-like particle”, VLP). Tutkimuksemme perusteella VLP-rokote aiheutti hiirissä laaja-alaisen immuunivasteen norovirusta vastaan. Rokote aktivoi sekä vasta-aine- että soluvälitteistä puolustusta ja immuunivasteet ulottuivat myös rokotteen ulkopuolisiin NoV-kantoihin. Immuunivasteet olivat pitkäkestoisia ja rokotekomponenttien ei havaittu häiritsevän toisiaan vasteiden synnyssä. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että norovirus-rotavirusyhdistelmärokote on lupaava kandidaatti laaja-alaiseksi NoV-rokotteeksi.

******

Kirsi Tamminen on syntynyt Pirkkalassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien projektitutkijana.

Tammisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2067, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9835-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1560, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9836-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja
: Kirsi Tamminen, kirsi.tamminen@uta.fi

FM Leena Huhdin virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 1.4.2015 Tampereen yliopistossa.

Norovirus GII.4-genotyypin merkitys suomalaisten lasten ripulitaudin aiheuttajana ja viruksen kaltaisten partikkelien tuotto norovirusrokotekandidaatiksi.

Leena Huhti toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa. Hänen tutkimuksensa tulokset ovat olleet tärkeänä pohjatietona norovirusrokotekandidaatin kehittämiselle.

Väitöstilaisuus: 1.4.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: dosentti Merja Roivainen (Helsingin yliopisto). Kustos: emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmään pääset tästä.

HPV-rokotteen tutkimukset Tampereen yliopistossa

HPV-rokotteita on tutkittu Tampereen yliopistossa sekä Rokotetutkimuskeskuksessa että Terveystieteiden yksikössä.

Rokotetutkimuskeskuksessa
tutkimusten kohteena on ollut laajennettu 9-tehoinen Gardasil®-rokote. Rokotetta on tutkittu sekä tytöillä että pojilla, ja se on näissä tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi HPV-infektioiden ennaltaehkäisyssä. 9-tehoinen Gardasil® voi myntiluvan saatuaan mahdollisesti tulevaisuudessa korvata markkinoilla jo olevan 4-tehoisen Gardasil®-rokotteen, jolla ainoana HPV-rokotteena on tällä hetkellä käyttöaihe myös poikien rokottamiseen.  Gardasil® on eniten käytetty HPV-rokote maailmalla, sitä on annettu 136 miljoonaa annosta.

HPV-rokotteita on tutkittu laajemmin Terveystieteiden yksikössä ja sen tutkimusklinikoilla, joiden henkilökunnalta saa tarkempaa tietoa näistä tutkimuksista. Tutkimusten kohteena on myös tällä hetkellä Suomen rokotusohjelmassa käytettävä Cervarix®-rokote. Tutkimuksia johtaa professori Matti Lehtinen.

HPV-rokote ( Cervarix® tai 4-tehoinen Gardasil®) on kansallisessa rokotusohjelmassa muun muassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Rokotteita on vuodesta 2007 annettu yhteensä yli 175 miljoonaa annosta (Cervarix®/n. 42 milj. ja Gardasil®/n. 136 milj. annosta) ja mahdollisten haittavaikutusten ilmaantumista on seurattu tarkasti. Vakavat haitat ovat THL:n mukaan hyvin harvinaisia.

LL Maria Hemmingin virologian alaan kuuluva väitöskirja Lasten rotavirusinfektiot: Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista, tarkastettiin 28.5.2014

Väitöskirja lasten rotavirusinfektioista

Vastaväittäjänä oli professori Pierre Pothier (Dijon University Hospital, Ranska). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Lasten rotavirusinfektiot:Tutkimuksia kliinisestä taudinkuvasta ja yleisen rotavirusrokotusohjelman vaikutuksista / Rotavirus infections in children: Clinical features and effects of large scale prevention by rotavirus vaccination

Rotavirukset ovat maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten vakavien ripulitautien aiheuttaja. Ennen rotavirusrokotuksia lasten rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain kymmeniätuhansia sairaala- ja poliklinikkakäyntejä pienillä lapsilla. Suomessa rotavirusrokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009 lukuisten, etupäässä Suomessa tehtyjen turvallisuus- ja tehokkuustutkimusten jälkeen. Jo kaksi vuotta rokotteen yleisen käyttöönoton jälkeen sairaalahoitoa vaativat tautitapaukset olivat vähentyneet 80 prosenttia.

Vaikka rotavirusrokotetta pidetään yleisesti turvallisena ja tehokkaana rokotteena, sen kaikkia vaikutuksia rotavirusinfektioihin ei tiedetä. Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkimme kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Tutkimusmateriaali koostuu rokotusta edeltävinä ja seuraavina vuosina ripulitautia sairastavien lasten näytteistä. Rotavirusten esiintymistä on tutkittu pääasiassa PCR- sekä ELISA-menetelmillä.

Rotavirusten aiheuttama ripulitauti on lapsille vakava tauti, joka voi runsaan oksentelun, ripuloinnin sekä kuumeilun kautta johtaa vaikeaan kuivumaan. Rotavirukset infektoivat ensin suoliston, mistä ne voivat edetä verenkiertoon. Taudinkuva korreloi oireiden voimakkuudelta viruksen leviämiseen elimistössä.

Rotavirusrokote on vähentänyt lasten rotavirusinfektioita merkittävästi niin rokotetuilla kuin rokottamattomilla lapsilla.  Suomessa käytössä oleva rotavirusrokote ei vaikuta luonnossa kiertävän yleisimmän rotaviruksen vasta-aine muodostukselle olennaisiin proteiineihin, joiden antigeenisilla alueilla tapahtuu sen sijaan kausittaista vaihtelua.

Kokonaisuutena rotavirusrokotuksen todetut haittavaikutukset ovat vähäisiä suhteutettuna rokotusten antamaan suureen hyötyyn, eikä rotavirusrokotuksiin liittyvää harvinaista komplikaatiota, suolistoinvaginaatiota, ei ole esiintynyt Suomen nykyisen rokotusohjelman aikana. Rotavirusrokotusten hyödyt näyttävät jatkuvan tämän työn seurannan jälkeenkin; rotavirusten aiheuttamat ripulitaudit ovat olleet harvinaisia ainakin 4 vuotta rokotusten aloittamisen jälkeen. Rotavirusrokotus ei kuitenkaan kykene hävittämään villityypin rotavirusta.

******

Maria Hemming on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut lääketieteen kandidaatti tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Hemmingin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1936, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9454-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1420, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9455-0, ISSN 1456-954X.

Linkki väitöskirjaan:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95263/978-951-44-9455-0.pdf?sequence=1

Väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä:

http://tampub.uta.fi/handle/10024/95263

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Maria Hemming, puh. 045 676 0932, maria.hemming@uta.fi