Blogi: Raskauden aikana otettu influenssarokotus suojaa äidin lisäksi myös vauvaa

Miia Virta
LT, Lastentautien erikoislääkäri, tutkijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Raskaana olevan on ensisijaisen tärkeää ottaa influenssarokote.

 

Raskauden aikana otettu rokotus suojaa parhaimmillaan raskaana olevaa naista, raskauden etenemistä, kohdussa kehittyvää sikiötä sekä vastasyntynyttä vauvaa vaikeilta, jopa hengenvaarallisilta taudeilta.

Hyvä esimerkki tällaisesta rokotuksesta on influenssarokotus, jota on tarjottu kaikille raskaana oleville naisille ilmaiseksi osana Suomen kansallista rokotusohjelmaa jo usean vuoden ajan.

Raskaana olevat naiset, kuten usein myös terveydenhuollon ammattilaiset, suhtautuvat raskauden aikana annettaviin lääkkeisiin ja rokotuksiin varovaisesti. Onhan raskaana olevan naisen lisäksi mielessä myös kohdussa kehittyvän vauvan turvallisuus.

Raskaus kuitenkin heikentää naisen puolustusjärjestelmän toimintaa, minkä lisäksi hengitystilavuus pienenee kohdun kasvaessa altistaen vaikeille hengitystieinfektioille. Tämän vuoksi influenssa voi olla raskausaikana jopa hengenvaarallinen, tehohoitoa vaativa sairaus. Raskaana olevan on siis ensisijaisen tärkeää ottaa influenssarokotus.

Raskausaikana influenssarokotteen ottaneilla on todettu vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja pienipainoisina syntyneitä vauvoja verrattuna niihin, jotka eivät ole rokotetta ottaneet. Rokotteen ottamatta jättäminen voi siis äidin terveyden lisäksi vaarantaa myös raskauden kulkua ja sikiön kasvua.

Vastasyntynyt vauva on altis vaikealle, henkeäkin uhkaavalle influenssalle, koska vauvan puolustusjärjestelmä ei toimi vielä kunnolla. Alle 6 kk ikäiselle ei voida myöskään antaa vielä omaa influenssarokotetta, koska sille ei synny vastetta.

Tehokkain keino vastasyntyneen suojaamiseen influenssalta on äidin raskauden aikana ottama influenssarokote.

Tehokkain keino vastasyntyneen suojaamiseen on äidin raskauden aikana ottama influenssarokote. Äidin vasta-aineet siirtyvät istukan kautta vauvalle antaen suojaa 6 kk ikään saakka. Rokotteen ottanut äiti suojaa vauvaansa myös välillisesti, kun ei tartuta lastaan.

Raskaana olevat tarvitsevat mahdollisimman tehokkaan influenssarokotteen. Kolmitehoisen rokotteen lisäksi markkinoilla on jo neljää influenssan alatyyppiä vastaan tehoava rokote. On tärkeää selvittää, antaisiko nelivalenttinen rokote tehokkaamman suojan äidille tai vauvalle kuin kolmitehoinen rokote.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa on tänä syksynä käynnistynyt raskaana olevien influenssarokotetutkimuksen, jossa kaikki osallistujat saavat joko tavanomaisen kolmitehoiseen tai uudemman nelitehoisen rokotteen. Lue lisätietoa tutkimuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

Raskaana oleva nainen: Ota influenssarokote – suojaa itsesi lisäksi myös vauvasi!

Blogi: HPV-rokotus – ei vain tyttöjen juttu

Timo Vesikari
Professori
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Suomessa annetaan HPV-rokote 11–12-vuotiaille tytöille osana kansallista rokoteohjelmaa. Vuonna 2013 aloitettu ohjelma tavoittaa n. 70 % tytöistä. Vaikka luku on korkea, se ei ole riittävä HPV:n aiheuttaman kohdunkaulan syövän torjumiseen.

HPV-virusten leviäminen voitaisiin estää tehokkaasti rokottamalla myös pojat.

Suomessa ja monessa muussa maassa on keskitytty tyttöjen rokottamiseen ja HPV-rokotusta on edistetty mainostamalla sitä ”tyttöjen juttuna”. Kuitenkin seksitartuntana leviävä virus tulee pojilta, ja virusten kierto voitaisiin tehokkaasti estää rokottamalla myös pojat. Näin on tehty mm. Australiassa erinomaisin tuloksin.

Poikien rokottaminen on paremmin perusteltua, jos nykyisen 2-tehoisen HPV-rokotteen ­­­­sijasta käytettäisiin 4-tehoista rokotetta, joka estää myös kondylooman eli visvasyylätartunnan. Kondylooma ei ole syöpä, mutta voi olla hyvinkin vaikea hoidettava, ja tapauksia on paljon. Ei ihme, että 4-tehoinen HPV-rokote on maailmalla ylivoimaisesti eniten käytetty.

Molemmissa edellä mainituissa HPV-rokotteissa on HPV-virustyypit 16 ja 18, jotka aiheuttavat n. 70 % kohdunkaulan syövistä. Hyvä näin, mutta se ei riitä. Seuraava edistysaskel on 9-tehoinen HPV-rokote, joka nostaa kattavuuden 90 %:iin. 9-tehoinen HPV-rokote on tulevaisuuden rokote.

Ideaalisesti HPV-rokote pitäisi antaa ennen ensimmäistä seksikontaktia, ja nuorten tyttöjen rokottaminen on tässä suhteessa hyvä. Kuitenkin HPV-tartuntoja tapahtuu myöhemminkin, ja syynä voi olla jokin vähemmän yleinen virustyyppi, joka kuitenkin on mukana 9-tehoisessa HPV-rokotteessa. Niinpä voisi olla perusteltua rokottaa myös vanhempia naisia tällä rokotteella.

Rokotetutkimuksessa 16-45-vuotiaat naiset saavat laajatehoisen HPV-rokotteen.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa
on menossa tutkimus, jossa 9HPV-rokotetta annetaan 16–45-vuotiaille naisille.

HPV eli ihmisen papilloomavirus aiheuttaa tautia myös miehille. Sillä on yhteys peniksen ja peräaukon syöpään, sekä ennen muuta suun ja nielun alueen syöpiin. Näiden yhteenlaskettu tautitaakka on hyvinkin puolet naisten kohdunkaulansyövistä. Poikien HPV-rokottamisella on siis vahvat lisäperusteet.

HPV on tyttöjen ja poikien juttu.

Kaikkein parasta olisi, jos HPV-rokote vapautettaisiin kokonaan sanoista ”gynekologinen syöpä” tai ”seksitaudit”. Se voisi olla yleinen lasten ja nuorten rokotus molemmille sukupuolille.

Blogi: Älä kakkaa järveen!

Maria Hemming-Harlo
LT, Asiantuntijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Älä pese vaippaikäisen lapsen peppua järvessä. Virukset leviävät vesistössä nopeasti ja tartuttavat muut uimarit.

Suomen kesän tunnistaa kylmien säiden ja hyttysten lisäksi ripuliepidemioista. Erityisesti Pirkanmaalla on viime vuosina esiintynyt jätevesiongelmien aiheuttamia ripuliepidemioita. Myös virusten saastuttama järvivesi on aiheuttanut ripuli- ja oksennustaudin oireita niin pienemmälle kuin suuremmillekin uimareille. Suurin osa vesistöjen kautta leviävistä ripuli- ja oksennustautien aiheuttajista on viruksia. Yleisin näistä on norovirus, josta erityisesti GI-alatyyppi on yhdistetty vesistöjen kautta leviäviin tautitapauksiin. Rokotetutkimus-keskuksessa kehitetään parhaillaan rokotetta norovirusta vastaan, mutta toistaiseksi rokote ei ole vielä kaupallisesti saatavana. Muita vesistöjen kautta leviäviä viruksia ovat
mm. rotavirus ja sapovirus. Rotavirusrokote RotaTeq® kuuluu kansalliseen  rokotus-ohjelmaan, mutta lievät tautitapaukset ovat silti mahdollisia rokotetuillakin lapsilla.

Oksennus- ja ripulitautia aiheuttavat virukset leviävät suu–suolikanavan kautta. Viruksen infektoima lapsi tai aikuinen erittää virusta miljoonia partikkeleita ulosteeseen, josta se leviää helposti eteenpäin lähipiiriin. Vain kymmenisen viruspartikkelia riittää aiheuttamaan infektion. Virus säilyy infektiokykyisenä pinnoilla useampia viikkoja ja voi ensimmäisten sairastuneiden jo parannuttua infektoida vielä jopa muutaman viikon ajan esimerkiksi kyläilijöitä. Infektion ehkäisemisessä käsihygienia on olennaista, norovirus ei käsidesillä tuhoudu.

Kesäaikana vessahädän yllättäessä, erityisesti mahatautia sairastaessa, voi tarpeiden tekeminen ”huomaamattomasti” järveen tuntua järkevältä vaihtoehdolta. ÄLÄ TEE SITÄ! Virukset leviävät vesistössä nopeasti ja pian kaikki muutkin uimarit sairastuvat. Myöskään vaippaikäisten lasten peppupesu järvessä ei ole suositeltavaa, varsinkaan vatsatautioireisilla lapsilla.

Jos vatsatauti kuitenkin pääsee yllättämään, kannattaa pyrkiä korvaamaan ripulin ja oksentamisen kautta menetettyjä nesteitä juomalla. Apteekeista saatavat ripulijuomajauheet kuten Osmosal ja Floridral ovat tähän varsin hyviä. Terveen aikuisen ja lapsen vatsatautia pyritään ensisijaisesti hoitamaan kotona juottamalla pieniä määriä kerrallaan, kiinteää ruokaa ei kannata väkisin syödä ennen kuin oireet selkeästi vähenevät. Mikäli pieni lapsi alkaa kuivua, ei pissaa tai selkeästi väsähtää, kannattaa pyytää lääkärin arvioimaan tilanne.

Vatsataudin ennaltaehkäisy on järkevämpää ja mukavampaa kuin sen hoito. Keskitytään siis hyvään käsihygieniaan eikä kakata kesällä järveen.

Lääkäri, kiinnostaako sinua joustava ja kansainvälinen työ rokotetutkimusklinikalla?

Tule osaksi innostavaa tiimiämme!

Haemme
LÄÄKÄREITÄ KLIINISEEN TYÖHÖN ROKOTETUTKIMUSKLINIKOILLEMME.
Nyt tarvitsemme vahvistusta Espoon ja Itä-Helsingin rokotetutkimusklinikoille.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus on kliinisiin rokotetutkimuksiin erikoistunut yksikkö, jolla on yhteensä 10 rokotetutkimusklinikkaa eri puolilla Suomea.

Työnkuvaasi tutkimusklinikalla kuuluvat tutkimuksiin tulevien lasten ja aikuisten haastattelu ja kliininen tutkiminen rokote- ja tutkimuskelpoisuuden varmistamiseksi, sekä erilaiset tutkijalääkärin tehtävät.

Tutkimusklinikan lääkärinä olet mukana akateemisessa työssä ja osallistut tutkijakokouksiin ulkomailla. Sinulla on myös mahdollisuus anoa jopa 6 kk erikoistumisjaksoa tietyille erikoisaloille. Saat perehdytyksen työhösi ja sinulla on aina mahdollisuus konsultoida muita tiimimme kokeneita lääkäreitä ja hoitajia.

Kelpoisuusehtona on Suomessa laillistetun lääkärin pätevyys. Palkkaus on kilpailukykyinen. Työsuhde on neuvoteltavissa osa- tai kokopäiväiseksi, ja olemme joustavia myös aloittamisajankohdan suhteen.

OTA YHTEYTTÄ JA TULE TUTUSTUMAAN MITÄ TYÖ ON KÄYTÄNNÖSSÄ!
Tutkijalääkärin työhön voit tutustua myös täällä.

Aino Forstén
tutkijalääkäri, tutkimusklinikoiden päällikkö
aino.forsten@uta.fi
p. 050 524 6532
tai
Miia Virta
tutkijalääkäri, Tampereen rokotetutkimusklinikka
miia.virta@uta.fi
p. 050 509 9135

www.rokotetutkimus.fi

Blogi: Laajatehoinen pneumokokkirokote ja hepatiitti B -rokote lapsesi suojaksi

Maria Hemming-Harlo
LT, Asiantuntijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Pneumokokkirokote suojaa lasta

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote on vähentänyt vakavia pneumokokkitauteja tehokkaasti. Samalla jotkut pneumokokkityypit, joille nykyiset rokotteet eivät anna suojaa, ovat lisääntyneet.

Rokotetutkimusklinikoilla alkoi muutama viikko sitten pneumokokki-rokotetutkimus, jossa noin 2 kuukauden ikäiset lapset saavat neuvoloissa annettavan pneumokokkirokotteen sijasta kattavamman rokotteen. Uusi pneumokokkirokote voi antaa suojan useampaa pneumokokkibakteerikantaa (15) vastaan kuin nykyisin käytössä oleva rokote (10). Vertailurokotteena tutkimuksessa käytetään maailman yleisintä pneumokokkirokotetta, joka sekin on laajatehoisempi (13) kuin Suomen rokotusohjelmaan kuuluva lasten pneumokokkirokote. Tutkimusrokotteista on siten todennäköisesti etua osanottajille.

Pneumokokki on bakteeritauti, joka aiheuttaa lapsilla yleisesti keuhkokuumetta ja korvatulehduksia. Vakavammat taudit kuten verenmyrkytys ja aivokalvontulehdus ovat harvinaisempia, näihin rokote tehoaa hyvin. Pneumokokkitauteja hoidetaan antibiooteilla, mutta valitettavasti yhä useammin bakteeri on muuttunut vastustuskykyiseksi antibiootille.

Rokottamisen jälkeinen seuranta-aika menee mukavasti köllötellen.

Uudessa pneumokokki-rokotetutkimuksessa lapsi saa pneumokokkirokotteen 2, 4 ja 6 kk:n iässä. Tehosteannos annetaan vielä 12–15 kk ikäiselle lapselle. Tutkimuskäyntejä rokotetutkimusklinikalla on kuusi. Vanhempien helpottamiseksi voimme antaa käynnillä myös neuvolarokotteet, jolloin tutkimukseen osallistuva lapsi saa myös B-hepatiitilta suojaavan rokotteen. Hepatiitti B aiheuttaa maksatulehdusta. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee Hep atiitti B -rokotetta kaikille vastasyntyneille. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan se ei kuitenkaan toistaiseksi kuulu.

Tutkimuksessa lapselta otetaan kolme verinäytettä. Tutkimushenkilökunnalla on kymmenien vuosien kokemus verinäytteiden otosta ja lapsilla on aina mahdollisuus käyttää puudutelaastaria. Tutkijalääkäri tutkii lapsen aina ennen tutkimusrokotteen antoa, ja tutkijalääkäri sekä tutkimushenkilökunta ovat perheiden käytettävissä terveyteen liittyvissä asioissa koko tutkimuksen ajan.

Tutkimus on lähtenyt hienosti käyntiin, nähdään tutkimusklinikoilla!

Lisätietoja pneumokokkitaudista ja rokotteista löydät: www.rokotetutkimus.fi

Jätä yhteydenottopyyntö

Euroopan rokotusviikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Maailman terveysjärjestön (WHO) järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 24.-30.4.2017. Tämän vuoden teemana on #VaccinesWork rokotukset toimivat. WHO:n tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka tärkeätä on turvata riittävän kattava rokotussuoja elämän jokaisessa vaiheessa

Rokotteet ovat ehkäisseet ainakin 10 miljoonaa kuolemaa maailmassa vuosina 2010–2015. Euroopan alueella lapsuusiän rokotuskattavuus on hyvällä tasolla. Tästä huolimatta tuhkarokkoon sairastuneiden määrä on huolestuttavassa kasvussa joissakin Euroopan maissa. WHO:n mukaan Italiassa ja Romaniassa tuhkarokko on levinnyt epidemiaksi. Rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia , jotta meillä Suomessa voidaan välttyä epidemialta.

Rokotuskattavuuden heikentyessä taudit leviävät uudestaan ja matkustavat maiden rajoista välittämättä.

Tutkimus odottaville äideille: Raskauden aikana annettu hinkuyskärokote voi suojata myös vastasyntynyttä

Suomessa on alkanut odottaville äideille tarkoitettu rokotetutkimus, jolla selvitetään vaikuttaako äidille raskauden aikana annettu hinkuyskärokotus vauvan rokotevasteeseen kolmen kuukauden iässä. Tutkimuksen toteuttaa Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus ja siihen voi osallistua tutkimusklinikoilla Tampereella, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa.

Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio, joka tarttuu herkästi pisaroiden välityksellä. Tyypillisimmät oireet ovat kohtauksina tulevat voimakkaat yskänpuuskat, joihin lapsi meinaa tikahtua. Imeväisikäiselle pikkuvauvalle hinkuyskä on hengenvaarallinen. Hinkuyskää esiintyy aina, mutta joinakin vuosina siitä voi tulla suurempi epidemia.

Lapset saavat ensimmäisen rokoteannoksensa hinkuyskää vastaan kolmen kuukauden iässä, sitä ennen heillä on riski sairastua. Ennen lapsen oman rokotusohjelma alkua vastasyntynyttä lasta suojaavat äidin istukan kautta siirtyvät vasta-aineet. Sen vuoksi monissa maissa odottavien äitien rokottaminen hinkuyskää vastaan onkin jo yleinen käytäntö. Esimerkiksi Englannissa odottavat äidit ovat saaneet hinkuyskärokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa jo vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin Englannissa kuoli 14 vauvaa hinkuyskäepidemian aikana. Rokottamisen ansiosta hinkuyskästä johtuvat sairas- ja kuolemantapaukset ovat lähes hävinneet. Rokotusten aloittamisen jälkeen on hinkuyskään Englannissa menehtynyt vain vastasyntyneitä, joiden äidit eivät olleet odotusaikana saaneet hinkuyskärokotetta, tai saaneet sen liian myöhään juuri ennen synnytystä. (Public Health England, PHE)

Ruotsissa on alkanut syksyllä 2016 hinkuyskäepidemia, ja myös Suomessa tautitapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 Suomessa ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 165  hinkuyskätapausta, joista kuusi sairastunutta oli alle kolmen kuukauden ikäisiä. Vuonna 2016 varmennettuja tautitapauksia oli 431, näistä 32 sairastunutta on ollut alle vuoden ikäisiä ja 13 sairastunutta alle kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Edellisen kerran Suomessa on kuollut pikkuvauva hinkuyskään vuonna 2014. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL)

Suomessa tehtävällä tutkimuksella selvitetään nyt kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dTap-rokotteen (jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä, Boostrix™) aikaansaamat vasta-aineet suojaavat lasta, kun rokote annetaan äidille 27.–36. raskausviikolla. ”Tietoa tarvitaan harkittaessa raskaudenaikaisten hinkuyskärokotusten aloittamista myös Suomessa”, kertoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Vesikari.

LISÄTIEDOT:
Professori Timo Vesikari p. 050 524 6530 tai 050 3186703
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus
FM 3/Biokatu 10, 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

Viestintäkoordinaattori Elina Heinämäki p. 050 421 1090
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus/Etelä-Helsingin rokotetutkimusklinikka
Vuorikatu 18, 3.krs, 00100 Helsinki

 

www.rokotetutkimus.fi

LL Minna Paloniemen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 15.4.2016 Tampereen yliopistossa

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Occurrence and significance of human coronaviruses and human bocaviruses in acute gastroenteritis of childhood (Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten gastroenteriittien yhteydessä)

Vastaväittäjänä toimi dosentti Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Virukset ovat Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tärkeimpiä lasten gastroenteriittien (oksennus-ripulitautien) aiheuttajia. Yleisimmin sairaalahoitoon gastroenteriitin takia Suomessa joutuneelta lapselta löytyy ulosteesta norovirus. Muita taudinaiheuttajia ovat rotavirus, jonka esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi rotavirusrokotteen käyttöönoton jälkeen, enteeriset adenovirukset, sapovirus ja astrovirus. Pienellä osalla lapsista taudinaiheuttajana on bakteeri. Huolimatta diagnostisten menetelmien kehittymisestä, osalla sairaalahoitoon gastroenteriitin takia joutuneista lapsista taudinaiheuttaja jää kuitenkin löytymättä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tunnistaa uusia taudinaiheuttajia, jotka täyttäisivät tämän ”diagnostisen aukon”.

Viime vuosina on löydetty useita uusia viruksia, kuten ihmisen bokavirukset ja ihmisen koronavirustyypit NL63 ja HKU1. Näitä uusia viruksia on löydetty myös sairaalapotilaiden ulostenäytteistä ja osalla potilaista on ollut ripulitaudin oireita.

Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään ihmisen koronavirusten ja ihmisen bokavirusten esiintymistä sairaalahoitoon joutuneiden lasten ulosteissa sekä positiivisten löydösten yhteyttä gastroenteriitin oireisiin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta Tampereen yliopistollisen sairaalan Lastentautien yksikössä vuosina 2006-2008 ja 2009-2011 kerättyä aineistoa. Ensimmäinen aineisto sisälsi kliinisten tietojen lisäksi ulostenäytteitä, toinen aineisto ulostenäytteitä, nenän limakalvonäytteitä ja verinäytteitä.

Väitöskirjatyön perusteella mikään tutkituista viruksista ei osoittautunut merkittäväksi lasten sairaalahoitoa vaativan gastroenteriitin aiheuttajaksi. Kaikkia yleisesti kiertäviä koronavirustyyppejä OC43, 229E, NL63 ja HKU1 löytyi ulostenäytteistä, mutta positiivisten näytteiden määrä oli pieni ja ulostelöydökset liittyivät yleensä viruksen samanaikaiseen esiintymiseen hengitysteissä sopien siihen, että koronavirukset ovat pääasiassa hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia.  Bokaviruksista tyyppi 1 oli melko yleinen löydös sekä ulosteissa, että hengitystienäytteissä, mutta myös sen esiintyminen näytteissä liittyi pikemminkin hengitystieinfektion oireisiin kuin ripulitautiin. Bokaviruksista tyypit 2 ja 3 löytyivät pääasiassa ulostenäytteistä, mutta myöskään niiden yhteyttä gastroenteriitin oireisiin ei pystytty osoittamaan.

******

Minna Paloniemi on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Paloniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2153, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0078-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1652, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0079-1, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Minna Paloniemi, minna.paloniemi@uta.fi

Rotaviruksen tämän hetkistä epidemiologista tilannetta esittelevä posteri palkittiin parhaana Tampereen Lääkäripäivillä

I palkinnon perusteena mainittiin, että informatiivinen posteri palvelee lääkärin työtä hyvin.

Rotaviruksen epidemiologinen tilanne Suomessa 5-6 vuotta rokotusten aloittamisesta: esiintyvyys vanhemmissa lapsissa ja aikuisissa.

Markkula J.1,,Hemming-Harlo M.1, Salminen M.1, Savolainen-Kopra C.2, Pirhonen J.2, al-Hello H.2, Vesikari T.1
1
Rokotetutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Tampere
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Rotavirusrokote (RotaTeq®) lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaamme vuonna 2009. Vuoteen 2013 mennessä rotaviruksen aiheuttamien, sairaalahoitoa vaatineiden gastroenteriittien määrä on laskenut 88 % rokotteen käyttöönoton vuoksi.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää rotaviruksen tämän hetkinen epidemiologinen tilanne Suomessa.

Johtopäätös:
Rotaviruksen genotyyppien esiintyvyydessä on enemmän vaihtelua kuin ennen rokotteen lisäämistä rokotusohjelmaan. Huolimatta korkeasta rokotekattavuudesta ja rokotteen tehokkuudesta, rotavirusta esiintyy edelleen erityisesti vanhempien (5-12 vuotta) rokottamattomien lasten ikäryhmässä, mutta myös aikuisilla. Selvää laumaimmuniteettiä ei siis kehity edes pitkässä seurannassa. Aikuiset voivat toimia taudin kantajina ja tartunnanlähteinä lapsille. Rotavirustauti voidaan pitää hallinnassa rotavirusrokotteen avulla, mutta sen eliminoiminen ei ole mahdollista.