Blogi: Älä kakkaa järveen!

Maria Hemming-Harlo
LT, Asiantuntijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Älä pese vaippaikäisen lapsen peppua järvessä. Virukset leviävät vesistössä nopeasti ja tartuttavat muut uimarit.

Suomen kesän tunnistaa kylmien säiden ja hyttysten lisäksi ripuliepidemioista. Erityisesti Pirkanmaalla on viime vuosina esiintynyt jätevesiongelmien aiheuttamia ripuliepidemioita. Myös virusten saastuttama järvivesi on aiheuttanut ripuli- ja oksennustaudin oireita niin pienemmälle kuin suuremmillekin uimareille. Suurin osa vesistöjen kautta leviävistä ripuli- ja oksennustautien aiheuttajista on viruksia. Yleisin näistä on norovirus, josta erityisesti GI-alatyyppi on yhdistetty vesistöjen kautta leviäviin tautitapauksiin. Rokotetutkimus-keskuksessa kehitetään parhaillaan rokotetta norovirusta vastaan, mutta toistaiseksi rokote ei ole vielä kaupallisesti saatavana. Muita vesistöjen kautta leviäviä viruksia ovat
mm. rotavirus ja sapovirus. Rotavirusrokote RotaTeq® kuuluu kansalliseen  rokotus-ohjelmaan, mutta lievät tautitapaukset ovat silti mahdollisia rokotetuillakin lapsilla.

Oksennus- ja ripulitautia aiheuttavat virukset leviävät suu–suolikanavan kautta. Viruksen infektoima lapsi tai aikuinen erittää virusta miljoonia partikkeleita ulosteeseen, josta se leviää helposti eteenpäin lähipiiriin. Vain kymmenisen viruspartikkelia riittää aiheuttamaan infektion. Virus säilyy infektiokykyisenä pinnoilla useampia viikkoja ja voi ensimmäisten sairastuneiden jo parannuttua infektoida vielä jopa muutaman viikon ajan esimerkiksi kyläilijöitä. Infektion ehkäisemisessä käsihygienia on olennaista, norovirus ei käsidesillä tuhoudu.

Kesäaikana vessahädän yllättäessä, erityisesti mahatautia sairastaessa, voi tarpeiden tekeminen ”huomaamattomasti” järveen tuntua järkevältä vaihtoehdolta. ÄLÄ TEE SITÄ! Virukset leviävät vesistössä nopeasti ja pian kaikki muutkin uimarit sairastuvat. Myöskään vaippaikäisten lasten peppupesu järvessä ei ole suositeltavaa, varsinkaan vatsatautioireisilla lapsilla.

Jos vatsatauti kuitenkin pääsee yllättämään, kannattaa pyrkiä korvaamaan ripulin ja oksentamisen kautta menetettyjä nesteitä juomalla. Apteekeista saatavat ripulijuomajauheet kuten Osmosal ja Floridral ovat tähän varsin hyviä. Terveen aikuisen ja lapsen vatsatautia pyritään ensisijaisesti hoitamaan kotona juottamalla pieniä määriä kerrallaan, kiinteää ruokaa ei kannata väkisin syödä ennen kuin oireet selkeästi vähenevät. Mikäli pieni lapsi alkaa kuivua, ei pissaa tai selkeästi väsähtää, kannattaa pyytää lääkärin arvioimaan tilanne.

Vatsataudin ennaltaehkäisy on järkevämpää ja mukavampaa kuin sen hoito. Keskitytään siis hyvään käsihygieniaan eikä kakata kesällä järveen.

Lääkäri, kiinnostaako sinua joustava ja kansainvälinen työ rokotetutkimusklinikalla?

Tule osaksi innostavaa tiimiämme!

Haemme
LÄÄKÄREITÄ KLIINISEEN TYÖHÖN ROKOTETUTKIMUSKLINIKOILLEMME.
Nyt tarvitsemme vahvistusta Espoon ja Itä-Helsingin rokotetutkimusklinikoille.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus on kliinisiin rokotetutkimuksiin erikoistunut yksikkö, jolla on yhteensä 10 rokotetutkimusklinikkaa eri puolilla Suomea.

Työnkuvaasi tutkimusklinikalla kuuluvat tutkimuksiin tulevien lasten ja aikuisten haastattelu ja kliininen tutkiminen rokote- ja tutkimuskelpoisuuden varmistamiseksi, sekä erilaiset tutkijalääkärin tehtävät.

Tutkimusklinikan lääkärinä olet mukana akateemisessa työssä ja osallistut tutkijakokouksiin ulkomailla. Sinulla on myös mahdollisuus anoa jopa 6 kk erikoistumisjaksoa tietyille erikoisaloille. Saat perehdytyksen työhösi ja sinulla on aina mahdollisuus konsultoida muita tiimimme kokeneita lääkäreitä ja hoitajia.

Kelpoisuusehtona on Suomessa laillistetun lääkärin pätevyys. Palkkaus on kilpailukykyinen. Työsuhde on neuvoteltavissa osa- tai kokopäiväiseksi, ja olemme joustavia myös aloittamisajankohdan suhteen.

OTA YHTEYTTÄ JA TULE TUTUSTUMAAN MITÄ TYÖ ON KÄYTÄNNÖSSÄ!
Tutkijalääkärin työhön voit tutustua myös täällä.

Aino Forstén
tutkijalääkäri, tutkimusklinikoiden päällikkö
aino.forsten@uta.fi
p. 050 524 6532
tai
Miia Virta
tutkijalääkäri, Tampereen rokotetutkimusklinikka
miia.virta@uta.fi
p. 050 509 9135

www.rokotetutkimus.fi

Blogi: Laajatehoinen pneumokokkirokote ja hepatiitti B -rokote lapsesi suojaksi

Maria Hemming-Harlo
LT, Asiantuntijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Pneumokokkirokote suojaa lasta

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote on vähentänyt vakavia pneumokokkitauteja tehokkaasti. Samalla jotkut pneumokokkityypit, joille nykyiset rokotteet eivät anna suojaa, ovat lisääntyneet.

Rokotetutkimusklinikoilla alkoi muutama viikko sitten pneumokokki-rokotetutkimus, jossa noin 2 kuukauden ikäiset lapset saavat neuvoloissa annettavan pneumokokkirokotteen sijasta kattavamman rokotteen. Uusi pneumokokkirokote voi antaa suojan useampaa pneumokokkibakteerikantaa (15) vastaan kuin nykyisin käytössä oleva rokote (10). Vertailurokotteena tutkimuksessa käytetään maailman yleisintä pneumokokkirokotetta, joka sekin on laajatehoisempi (13) kuin Suomen rokotusohjelmaan kuuluva lasten pneumokokkirokote. Tutkimusrokotteista on siten todennäköisesti etua osanottajille.

Pneumokokki on bakteeritauti, joka aiheuttaa lapsilla yleisesti keuhkokuumetta ja korvatulehduksia. Vakavammat taudit kuten verenmyrkytys ja aivokalvontulehdus ovat harvinaisempia, näihin rokote tehoaa hyvin. Pneumokokkitauteja hoidetaan antibiooteilla, mutta valitettavasti yhä useammin bakteeri on muuttunut vastustuskykyiseksi antibiootille.

Rokottamisen jälkeinen seuranta-aika menee mukavasti köllötellen.

Uudessa pneumokokki-rokotetutkimuksessa lapsi saa pneumokokkirokotteen 2, 4 ja 6 kk:n iässä. Tehosteannos annetaan vielä 12–15 kk ikäiselle lapselle. Tutkimuskäyntejä rokotetutkimusklinikalla on kuusi. Vanhempien helpottamiseksi voimme antaa käynnillä myös neuvolarokotteet, jolloin tutkimukseen osallistuva lapsi saa myös B-hepatiitilta suojaavan rokotteen. Hepatiitti B aiheuttaa maksatulehdusta. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee Hep atiitti B -rokotetta kaikille vastasyntyneille. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan se ei kuitenkaan toistaiseksi kuulu.

Tutkimuksessa lapselta otetaan kolme verinäytettä. Tutkimushenkilökunnalla on kymmenien vuosien kokemus verinäytteiden otosta ja lapsilla on aina mahdollisuus käyttää puudutelaastaria. Tutkijalääkäri tutkii lapsen aina ennen tutkimusrokotteen antoa, ja tutkijalääkäri sekä tutkimushenkilökunta ovat perheiden käytettävissä terveyteen liittyvissä asioissa koko tutkimuksen ajan.

Tutkimus on lähtenyt hienosti käyntiin, nähdään tutkimusklinikoilla!

Lisätietoja pneumokokkitaudista ja rokotteista löydät: www.rokotetutkimus.fi

Jätä yhteydenottopyyntö

Euroopan rokotusviikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Maailman terveysjärjestön (WHO) järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 24.-30.4.2017. Tämän vuoden teemana on #VaccinesWork rokotukset toimivat. WHO:n tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka tärkeätä on turvata riittävän kattava rokotussuoja elämän jokaisessa vaiheessa

Rokotteet ovat ehkäisseet ainakin 10 miljoonaa kuolemaa maailmassa vuosina 2010–2015. Euroopan alueella lapsuusiän rokotuskattavuus on hyvällä tasolla. Tästä huolimatta tuhkarokkoon sairastuneiden määrä on huolestuttavassa kasvussa joissakin Euroopan maissa. WHO:n mukaan Italiassa ja Romaniassa tuhkarokko on levinnyt epidemiaksi. Rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia , jotta meillä Suomessa voidaan välttyä epidemialta.

Rokotuskattavuuden heikentyessä taudit leviävät uudestaan ja matkustavat maiden rajoista välittämättä.

Tutkimus odottaville äideille: Raskauden aikana annettu hinkuyskärokote voi suojata myös vastasyntynyttä

Suomessa on alkanut odottaville äideille tarkoitettu rokotetutkimus, jolla selvitetään vaikuttaako äidille raskauden aikana annettu hinkuyskärokotus vauvan rokotevasteeseen kolmen kuukauden iässä. Tutkimuksen toteuttaa Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus ja siihen voi osallistua tutkimusklinikoilla Tampereella, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa.

Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio, joka tarttuu herkästi pisaroiden välityksellä. Tyypillisimmät oireet ovat kohtauksina tulevat voimakkaat yskänpuuskat, joihin lapsi meinaa tikahtua. Imeväisikäiselle pikkuvauvalle hinkuyskä on hengenvaarallinen. Hinkuyskää esiintyy aina, mutta joinakin vuosina siitä voi tulla suurempi epidemia.

Lapset saavat ensimmäisen rokoteannoksensa hinkuyskää vastaan kolmen kuukauden iässä, sitä ennen heillä on riski sairastua. Ennen lapsen oman rokotusohjelma alkua vastasyntynyttä lasta suojaavat äidin istukan kautta siirtyvät vasta-aineet. Sen vuoksi monissa maissa odottavien äitien rokottaminen hinkuyskää vastaan onkin jo yleinen käytäntö. Esimerkiksi Englannissa odottavat äidit ovat saaneet hinkuyskärokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa jo vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin Englannissa kuoli 14 vauvaa hinkuyskäepidemian aikana. Rokottamisen ansiosta hinkuyskästä johtuvat sairas- ja kuolemantapaukset ovat lähes hävinneet. Rokotusten aloittamisen jälkeen on hinkuyskään Englannissa menehtynyt vain vastasyntyneitä, joiden äidit eivät olleet odotusaikana saaneet hinkuyskärokotetta, tai saaneet sen liian myöhään juuri ennen synnytystä. (Public Health England, PHE)

Ruotsissa on alkanut syksyllä 2016 hinkuyskäepidemia, ja myös Suomessa tautitapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 Suomessa ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 165  hinkuyskätapausta, joista kuusi sairastunutta oli alle kolmen kuukauden ikäisiä. Vuonna 2016 varmennettuja tautitapauksia oli 431, näistä 32 sairastunutta on ollut alle vuoden ikäisiä ja 13 sairastunutta alle kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Edellisen kerran Suomessa on kuollut pikkuvauva hinkuyskään vuonna 2014. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL)

Suomessa tehtävällä tutkimuksella selvitetään nyt kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dTap-rokotteen (jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä, Boostrix™) aikaansaamat vasta-aineet suojaavat lasta, kun rokote annetaan äidille 27.–36. raskausviikolla. ”Tietoa tarvitaan harkittaessa raskaudenaikaisten hinkuyskärokotusten aloittamista myös Suomessa”, kertoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Vesikari.

LISÄTIEDOT:
Professori Timo Vesikari p. 050 524 6530 tai 050 3186703
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus
FM 3/Biokatu 10, 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

Viestintäkoordinaattori Elina Heinämäki p. 050 421 1090
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus/Etelä-Helsingin rokotetutkimusklinikka
Vuorikatu 18, 3.krs, 00100 Helsinki

 

www.rokotetutkimus.fi

LL Minna Paloniemen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 15.4.2016 Tampereen yliopistossa

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Occurrence and significance of human coronaviruses and human bocaviruses in acute gastroenteritis of childhood (Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten gastroenteriittien yhteydessä)

Vastaväittäjänä toimi dosentti Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Kustoksena toimi emeritusprofessori Timo Vesikari.

Ihmisen koronavirusten ja bokavirusten esiintyvyys ja merkitys lasten ripulitaudeissa

Virukset ovat Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tärkeimpiä lasten gastroenteriittien (oksennus-ripulitautien) aiheuttajia. Yleisimmin sairaalahoitoon gastroenteriitin takia Suomessa joutuneelta lapselta löytyy ulosteesta norovirus. Muita taudinaiheuttajia ovat rotavirus, jonka esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi rotavirusrokotteen käyttöönoton jälkeen, enteeriset adenovirukset, sapovirus ja astrovirus. Pienellä osalla lapsista taudinaiheuttajana on bakteeri. Huolimatta diagnostisten menetelmien kehittymisestä, osalla sairaalahoitoon gastroenteriitin takia joutuneista lapsista taudinaiheuttaja jää kuitenkin löytymättä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tunnistaa uusia taudinaiheuttajia, jotka täyttäisivät tämän ”diagnostisen aukon”.

Viime vuosina on löydetty useita uusia viruksia, kuten ihmisen bokavirukset ja ihmisen koronavirustyypit NL63 ja HKU1. Näitä uusia viruksia on löydetty myös sairaalapotilaiden ulostenäytteistä ja osalla potilaista on ollut ripulitaudin oireita.

Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään ihmisen koronavirusten ja ihmisen bokavirusten esiintymistä sairaalahoitoon joutuneiden lasten ulosteissa sekä positiivisten löydösten yhteyttä gastroenteriitin oireisiin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta Tampereen yliopistollisen sairaalan Lastentautien yksikössä vuosina 2006-2008 ja 2009-2011 kerättyä aineistoa. Ensimmäinen aineisto sisälsi kliinisten tietojen lisäksi ulostenäytteitä, toinen aineisto ulostenäytteitä, nenän limakalvonäytteitä ja verinäytteitä.

Väitöskirjatyön perusteella mikään tutkituista viruksista ei osoittautunut merkittäväksi lasten sairaalahoitoa vaativan gastroenteriitin aiheuttajaksi. Kaikkia yleisesti kiertäviä koronavirustyyppejä OC43, 229E, NL63 ja HKU1 löytyi ulostenäytteistä, mutta positiivisten näytteiden määrä oli pieni ja ulostelöydökset liittyivät yleensä viruksen samanaikaiseen esiintymiseen hengitysteissä sopien siihen, että koronavirukset ovat pääasiassa hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia.  Bokaviruksista tyyppi 1 oli melko yleinen löydös sekä ulosteissa, että hengitystienäytteissä, mutta myös sen esiintyminen näytteissä liittyi pikemminkin hengitystieinfektion oireisiin kuin ripulitautiin. Bokaviruksista tyypit 2 ja 3 löytyivät pääasiassa ulostenäytteistä, mutta myöskään niiden yhteyttä gastroenteriitin oireisiin ei pystytty osoittamaan.

******

Minna Paloniemi on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Paloniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2153, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0078-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1652, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0079-1, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Minna Paloniemi, minna.paloniemi@uta.fi

Rotaviruksen tämän hetkistä epidemiologista tilannetta esittelevä posteri palkittiin parhaana Tampereen Lääkäripäivillä

I palkinnon perusteena mainittiin, että informatiivinen posteri palvelee lääkärin työtä hyvin.

Rotaviruksen epidemiologinen tilanne Suomessa 5-6 vuotta rokotusten aloittamisesta: esiintyvyys vanhemmissa lapsissa ja aikuisissa.

Markkula J.1,,Hemming-Harlo M.1, Salminen M.1, Savolainen-Kopra C.2, Pirhonen J.2, al-Hello H.2, Vesikari T.1
1
Rokotetutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Tampere
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Rotavirusrokote (RotaTeq®) lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaamme vuonna 2009. Vuoteen 2013 mennessä rotaviruksen aiheuttamien, sairaalahoitoa vaatineiden gastroenteriittien määrä on laskenut 88 % rokotteen käyttöönoton vuoksi.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää rotaviruksen tämän hetkinen epidemiologinen tilanne Suomessa.

Johtopäätös:
Rotaviruksen genotyyppien esiintyvyydessä on enemmän vaihtelua kuin ennen rokotteen lisäämistä rokotusohjelmaan. Huolimatta korkeasta rokotekattavuudesta ja rokotteen tehokkuudesta, rotavirusta esiintyy edelleen erityisesti vanhempien (5-12 vuotta) rokottamattomien lasten ikäryhmässä, mutta myös aikuisilla. Selvää laumaimmuniteettiä ei siis kehity edes pitkässä seurannassa. Aikuiset voivat toimia taudin kantajina ja tartunnanlähteinä lapsille. Rotavirustauti voidaan pitää hallinnassa rotavirusrokotteen avulla, mutta sen eliminoiminen ei ole mahdollista.

LL Sirpa Räsäsen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 22.1.2016 Tampereen yliopistossa

Rotavirusten ja norovirusten esiintyminen ja merkitys lasten ripulitautien aiheuttajina rotavirusrokotusten käynnistyessä

Rotavirus and norovirus gastroenteritis in children. Epidemiology and burden of disease at the beginning of rotavirus vaccination (Rotavirukset ja norovirukset lasten gastroenteriittien aiheuttajina: epidemiologia ja tautitaakka rotavirusrokotusten alkaessa)

Epidemiologi (Tampereen kaupunki/PSHP) Sirpa Räsänen toimi väitöstutkimusta tehdessään tutkijana Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa osoittivat rotavirus-norovirus-yhdistelmärokotteen tarpeellisuuden, rokote on kehitteillä Rokotetutkimuskeskuksessa.
Väitöstilaisuus: 22.1.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjä: professori Harri Saxén (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.

Tiivistelmä:

Rotavirusten ja norovirusten esiintyminen ja merkitys lasten ripulitautien aiheuttajina rotavirusrokotusten käynnistyessäAkuutit gastroenteriitit eli oksennus- ja ripulitaudit ovat yleisiä, useimmiten viruksen aiheuttamia sairauksia. Suomessa ja muissa länsimaissa ne aiheuttavat paljon sairastavuutta ja sairaalahoidon tarvetta mutta johtavat harvoin kuolemaan. Sen sijaan kehittyvissä maissa ripuli on edelleen yksi pikkulasten tavallisimmista kuolinsyistä. Myös kehittyneen hygienian ja yleisesti saatavilla olevan terveydenhuollon maissa gastroenteriitit voivat etenkin pienillä lapsilla johtaa yleistilan heikentymiseen ja kuivumiseen, jonka hoidoksi tarvitaan nesteytystä.

Rotavirukset ovat erityisesti pienten lasten vaikeiden ripulitautien aiheuttajia. Rokote rotavirusta vastaan otettiin Suomessa lasten rokotusohjelmaan vuonna 2009. Sitä ennen rotavirus oli tavallisin pienten lasten vakavan ripulitaudin aiheuttaja, mutta rokottamisen myötä rotavirusinfektiot ovat vähentyneet merkittävästi. Nykyään norovirukset ovat yleisimpiä akuuttien gastroenteriittien aiheuttajia länsimaissa, ja ne sairastuttavat niin lapsia kuin aikuisiakin.

Tutkimuksessa seurattiin akuuttien gastroenteriittien esiintymistä Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa (Tays) kaikilla alle 16-vuotiailla lapsilla kahden vuoden ajan, syyskuusta 2006 elokuuhun 2008, eli aikana juuri ennen rotavirusrokotteen tuloa kansalliseen rokotusohjelmaan. Sairaalan päivystyspoliklinikalla tai osastohoidossa hoidetuilta lapsilta selvitettiin gastroenteriitin aiheuttajia, oireilun vaikeusastetta ja taudista perheille sekä yhteiskunnalle koituneita kustannuksia. Jatkotutkimuksessa seurattiin gastroenteriittien esiintymistä Taysissa vuosina 2009-2011, rotavirusrokotteen tultua rokotusohjelmaan.

Rotavirusten asema lasten akuuttien gastroenteriittien aiheuttajana sairaalatasolla oli hallitseva, mutta myös norovirukset esiintyivät lapsilla kausiluonteisena, epideemisenä viruksena. Koko Suomen tasolla rotavirusten arvioitiin aiheuttaneen vuosittain 1700-2500 ja norovirusten noin 750 lasten sairaalahoitoa vaativaa infektiota. Rokotteen tultua rokotusohjelmaan sairaalahoitoa tai -arviota vaatineet rotavirustaudit vähenivät noin 80%, ja norovirukset jäivät hallitseviksi gastroenteriittejä aiheuttaviksi viruksiksi. Keskimäärin rotavirusten aiheuttamat taudit olivat vaikeampia kuin norovirusten aiheuttamat.

Tutkimusajankohtaan osui Pirkanmaan vesiepidemia, jossa jäteveden saastuttama juomavesi aiheutti Nokialla tuhansien ihmisten sairastumisen akuuttiin gastroenteriittiin. Epidemiaan liittyen Taysissa hoidettiin kaikkiaan 115 lasta. Sairastuneiden lasten ulostenäytteistä löydettiin poikkeuksellisen monia tautia aiheuttavia viruksia ja bakteereja samanaikaisesti, enimmillään samalta lapselta seitsemän eri taudinaiheuttajaa. Epidemiaan liittyvät infektiot olivat lisäksi huomiota herättävän vaikeaoireisia ja pitkäkestoisia.

Rota- ja norovirustaudeista aiheutui yhteiskunnalle suuret kustannukset erityisesti sairaanhoitokustannusten ja työstä poissaolopäivien muodossa. Laajennettuna koko Suomen tasolle, sairaalahoitoa tai -arviota vaativat norovirustaudit aiheuttivat vuosittain yli 1 800 000€, ja rotavirustaudit yli 3 700 000€ kustannukset vuoden 2007 hintatasolla. Tämän lisäksi tulevat kustannukset niistä tapauksista, jotka hoituvat kotona tai perusterveydenhuollossa.

Kehitteillä on yhdistelmärokote, joka suojaisi molemmilta näiltä viruksilta, ja jolla voitaisiin vähentää niin tautitaakkaa kuin kustannuksiakin.

******

Sirpa Räsänen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut epidemiologina vuodestaa 2010 lähtien.

Räsäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2128, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0006-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1625, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0007-4, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Sirpa Räsänen, puh. 040 8007562, sirpa.rasanen@uta.fi

FM Suvi Lappalaisen virologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 6.11.2015 Tampereen yliopistossa

Tavoitteena uudenlainen rotavirusrokotekandidaatti, joka suojaa myös norovirukselta.

Rotaviruksen VP6 oligomeeristen rakenteiden immunogeenisyys ja käyttö rotavirusrokotteena

Immunogenicity of Rotavirus VP6 Oligomeric Structures for Use as a Candidate Rotavirus Vaccine

Suvi Lappalainen toimii tutkijana Rokotetutkimuskeskuksen virologian laboratoriossa. Tämän väitöskirjatyön päätavoitteena oli tutkia elottoman VP6-pohjaisen proteiinirokotteen käyttöä rotavirusrokotekandidaattina. Koska lopullisena tavoitteena on pienten lasten ripulitautien laajamittainen ehkäisy, tutkittiin väitöskirjatyössä myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokotteen toimivuutta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kumpikin tutkittu VP6-proteiinirakenne sopii hyvin rotavirusrokote-ehdokkaaksi. Noroviruksen pintaproteiinin lisäys molempiin VP6-pohjaisiin rokotteisiin ei häirinnyt immuunivasteiden syntyä rotaviruksen VP6-proteiinia vastaan, minkä ansiosta myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokote on lupaava ehdokas.

Väitöstilaisuus: 6.11.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjä: Professori Jorma Hinkula (Linköpingin yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii emeritusprofessori Timo Vesikari.Tiivistelmä:

Rotaviruksen VP6-proteiini – uudenlainen rotavirusrokotekandidaatti

Rotavirukset ovat yleisimpiä pienten lasten akuutin gastoenteriitin aiheuttajia. Vuosittain rotaviruksen aiheuttamaan ripulitautiin kuolee arviolta 450 000 lasta, joista suurin osa kehitysmaissa. Tautia vastaan on olemassa kaksi suun kautta annettavaa, eläviä heikennettyjä viruksia sisältävää rokotetta. Vaikka rotavirusrokotteita pidetään yleisesti turvallisina ja tehokkaina, näiden rokotteiden teho on osoittautunut olevan alhaisempi kehitysmaissa. Lisäksi nämä elävät rokotteet on yhdistetty lievään suolentuppeumariskiin. Huolena on myös rokotekantojen mahdollinen leviäminen ympäristöön sekä rokotteen kannan yhdistyminen villin viruskannan kanssa. Näiden syiden johdosta elottomia rotavirusrokotteita harkitaan vaihtoehdoiksi eläville rokotteille.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia proteiinirokotteen käyttöä rotavirusrokotekandidaattina. Proteiinirokotteita pidetään turvallisina, sillä ne eivät sisällä eläviä viruksia tai niiden geneettistä materiaalia, eivätkä ne pysty lisääntymään itsenäisesti. Rokote-ehdokkaaksi valittiin rotaviruksen sisemmän proteiinikuoren VP6-proteiini, jonka tiedetään aiheuttavan erittäin vahvan immuunireaktion rotaviruksella infektoituneessa yksilössä. VP6-proteiineilla on kyky muodostaa keskenään putkimaisia rakenteita ja yhdessä VP2-ydinproteiinin kanssa kaksikerroksisia viruksenkaltaisia partikkeleita. Tässä työssä tuotimme molempia VP6-pohjaisia rakenteita hyönteissoluviljelmässä ja vertailimme näiden rakenteiden synnyttämiä VP6-spesifisiä immuunivasteita hiirimallissa. Molemmat proteiinirakenteet olivat yhtä immunogeenisiä saaden aikaan sekä vasta-aine- että soluvälitteisen immuunipuolustuksen aktivaation rokotetuilla eläimillä. Näillä molemmilla immuunijärjestelmän osa-alueilla on aiemmin todettu olevan merkitystä rotavirusimmuniteetille. Kumpaakin VP6-rakennetta voidaan siten pitää hyvänä rokote-ehdokkaana.

Norovirus on toiseksi yleisin lasten ripulitaudin aiheuttaja. Koska lopullisena tavoitteenamme on pienten lasten ripulitaudin laajamittainen ehkäisy, testasimme myös rotavirus-norovirus yhdistelmärokotteen toimivuutta. Noroviruksen pintaproteiinin lisäys molempiin VP6-pohjaisiin rokotteisiin ei häirinnyt immuunivasteiden syntyä rotaviruksen VP6-proteiinia vastaan. Suojatehon arvioinnissa yli 65% yhdistelmärokotteilla rokotetuista hiiristä sai suojan rotavirusinfektiota vastaan, kun rokotetut hiiret altistettiin elävälle virukselle. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että rotavirus-norovirus yhdistelmärokote on lupaava ehdokas rotavirusrokotteeksi.

******

Suvi Lappalainen on syntynyt Mikkelissä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2007 lähtien projektitutkijana.

Lappalaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2105, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9938-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1599, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9939-5, ISSN 1456-954X.

http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Suvi Lappalainen, Puh. 040 190 1504, suvi.lappalainen@uta.fi

 

Uutinen: 29.10. Tekniikka ja Talous: Tampereella kehitetään uudenlaista rotavirusrokotetta – Saadaan suojaamaan myös toiselta taudilta