Blogi: Vastasyntyneen CMV-infektio: rokote on vihdoinkin tulossa

Timo Vesikari
Professori
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Vastasyntyneen sytomegaloviruksen aiheuttama infektio (CMV) on pahimmillaan kuin paljon kohua herättänyt zikavirus. Kuten zika, CMV voi aiheuttaa kallonsisäisiä kalkkeumia ja johtaa kehitysvammaisuuteen. Toisin kuin zikavirusta, CMV eli sytomegalovirusta esiintyy kaikkialla, myös Suomessa. Meillä tietoisuus siitä on ollut tähän asti vähäistä ja tauti on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Etelä-Euroopassa. Ongelma on aika nostaa nyt Suomessakin esiin, sillä lupaava rokote on näköpiirissä.

Osa naisista, jotka eivät ole sairastaneet CMV-infektiota ennen aikuisikää, voivat sairastua siihen raskaana ollessaan. Silloin sikiökin on vaarassa saada CMV-tartunnan, joka voi johtaa vastasyntyneen vakavaan tautiin.

Noin 70 % ihmisistä sairastaa CMV-infektion tietämättään aikuisikään mennessä. Tämä on hyvä, sillä he eivät kuulu raskaudenaikaisen infektion riskiryhmään. Sen sijaan ne noin 30 % naisista, jotka eivät ole saaneet CMV-infektiota ennen aikuisikää, voivat sairastua siihen raskaana ollessaan. Silloin sikiökin on vaarassa saada CMV-tartunnan, joka voi johtaa vastasyntyneen vakavaan tautiin.

Suomessa syntyy vuosittain noin 20 oireista, CMV-infektion raskauden kuluessa saanutta vauvaa, joille voi tulla kehitysvamma. Lisäksi syntyy noin 40 vauvaa, joille kehittyy raskaudenaikaisen CMV-infektion seurauksena kuulovamma. Eli yhteensä 60 lapselle vuosittain aiheutuu jotain seurauksia raskaudenaikaisesta CMV-tartunnasta. CMV-infektion ennaltaehkäisemiseksi tarkoitettua rokotetta tutkitaan pian Suomessa. Uusi rokote tähtää näiden tapausten ehkäisemiseen.

Suomessa syntyy vuosittain lähes sata lasta, joilla todetaan äidin CMV-tartunnasta johtuva kehitys- tai kuulovamma. Uusi rokote tähtää näiden tapausten ehkäisemiseen.

Haluatko selvittää, kuulutko sinä  CMV-riskiryhmään? Jätä yhteystietosi, saat lisätietoa tutkimusklinikkasi terveydenhoitajalta.

Blogi: Kuka tarvitsee hepatiitti B -rokotusta? Kaikki!

Timo Vesikari
Professori
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Maailmassa on 260 miljoonaa hepatiitti B -viruksen kantajaa. Heistä yli 600 000 kuolee vuosittain maksakirroosiin ja -syöpään. Kansainvälistymisen vuoksi kaikkien tulisi olla rokotettu B hepatiittia vastaan. Tämä on myös WHO:n yleismaailmallinen suositus.

Hepatiitti B -kantajuus on erityisen yleistä Kaakkois-Aasiassa (esim. Kiina, Taiwan, Filippiinit, Vietnam, Thaimaa jne.), mutta tavallista myös Afrikassa ja jo Välimeren maissa. Tartunta tapahtuu usein jo synnytyksen yhteydessä äidiltä. Myöhemmin tartunta on mahdollinen mm. suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä. Suomessa seulotaan hepatiitti B raskauden aikana ja kantajaäitien lapset rokotetaan, jotta äiti-lapsi-tartunta saadaan estettyä. Kuitenkaan hepatiitti B -rokotetta ei vielä ole otettu Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hepatiitti B -tartunnan on riski lisääntynyt 

Hepatiitti B -rokote on tarpeellinen kaikille.

Suomessa vapaaehtoisia omakustanteisia hepatiittirokotuksia (sekä A että B) annetaan melko yleisesti matkailijoille. Hyvä niin. Matkustusliikenne on myös meille päin, ja kyydissä kulkevat taudinaiheuttajat ml. hepatiitti B -virus. Kansainvälistyminen tarjoaa koko ajan enemmän tilaisuuksia olla läheisessä tekemisessä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat hepatiitti B -viruksen kantajia. Ja kyllä, kaikki hepatiitti B -kantajat ovat mahdollisia tartunnanlähteitä koko ikänsä. Tartuntaan riittää hyvin pieni määrä verta, esimerkiksi seksikontakti on siihen riittävä. Hepatiitti B tarttuu paljon herkemmin kuin HIV.

Parempi rokotussuoja B hepatiittia vastaan

Suojautuminen ajoissa B hepatiittia vastaan on kaikin puolin järkevää. Kunnon suojan saa vasta kolmen rokotuksen sarjalla (0, 1 ja 6 kk), jonka antaminen vie puoli vuotta.

Yleisin hepatiitti B -rokote  on Engerix B (GSK), joka valmistetaan geeniteknologisesti hiivasoluissa. Rokote on hyvä ja turvallinen. Kaikki eivät kuitenkaan kehitä immuunivastetta nykyiselle hepatiitti B -rokotteelle eivätkä siten saa suojaa rokotusten jälkeen. Osalla tämä johtuu perinnöllisistä syistä. Lisäksi rokotesuojaa huonontavat erilaiset sairaudet ja mm. tupakointi vanhemmilla henkilöillä. Rokotusten onnistuminen olisi hyvä varmistaa verinäytteellä, mutta tätä ei useinkaan tehdä.

Paremman immuunivasteen aikaansaava hepatiitti B -rokote on tarpeen.

Paremman immuunivasteen aikaansaavia hepatiitti B -rokotteita on kehitetty ja niitä tutkitaan pian myös Suomessa.

Blogi: Raskauden aikana otettu influenssarokotus suojaa äidin lisäksi myös vauvaa

Miia Virta
LT, Lastentautien erikoislääkäri, tutkijalääkäri
Rokotetutkimuskeskus

Raskaana olevan on ensisijaisen tärkeää ottaa influenssarokote.

 

Raskauden aikana otettu rokotus suojaa parhaimmillaan raskaana olevaa naista, raskauden etenemistä, kohdussa kehittyvää sikiötä sekä vastasyntynyttä vauvaa vaikeilta, jopa hengenvaarallisilta taudeilta.

Hyvä esimerkki tällaisesta rokotuksesta on influenssarokotus, jota on tarjottu kaikille raskaana oleville naisille ilmaiseksi osana Suomen kansallista rokotusohjelmaa jo usean vuoden ajan.

Raskaana olevat naiset, kuten usein myös terveydenhuollon ammattilaiset, suhtautuvat raskauden aikana annettaviin lääkkeisiin ja rokotuksiin varovaisesti. Onhan raskaana olevan naisen lisäksi mielessä myös kohdussa kehittyvän vauvan turvallisuus.

Raskaus kuitenkin heikentää naisen puolustusjärjestelmän toimintaa, minkä lisäksi hengitystilavuus pienenee kohdun kasvaessa altistaen vaikeille hengitystieinfektioille. Tämän vuoksi influenssa voi olla raskausaikana jopa hengenvaarallinen, tehohoitoa vaativa sairaus. Raskaana olevan on siis ensisijaisen tärkeää ottaa influenssarokotus.

Raskausaikana influenssarokotteen ottaneilla on todettu vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja pienipainoisina syntyneitä vauvoja verrattuna niihin, jotka eivät ole rokotetta ottaneet. Rokotteen ottamatta jättäminen voi siis äidin terveyden lisäksi vaarantaa myös raskauden kulkua ja sikiön kasvua.

Vastasyntynyt vauva on altis vaikealle, henkeäkin uhkaavalle influenssalle, koska vauvan puolustusjärjestelmä ei toimi vielä kunnolla. Alle 6 kk ikäiselle ei voida myöskään antaa vielä omaa influenssarokotetta, koska sille ei synny vastetta.

Tehokkain keino vastasyntyneen suojaamiseen influenssalta on äidin raskauden aikana ottama influenssarokote.

Tehokkain keino vastasyntyneen suojaamiseen on äidin raskauden aikana ottama influenssarokote. Äidin vasta-aineet siirtyvät istukan kautta vauvalle antaen suojaa 6 kk ikään saakka. Rokotteen ottanut äiti suojaa vauvaansa myös välillisesti, kun ei tartuta lastaan.

Raskaana olevat tarvitsevat mahdollisimman tehokkaan influenssarokotteen Kolmitehoisen rokotteen lisäksi markkinoilla on jo neljää influenssan alatyyppiä vastaan tehoava rokote. On tärkeää selvittää, antaisiko nelivalenttinen rokote tehokkaamman suojan äidille tai vauvalle kuin kolmitehoinen rokote.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa on tänä syksynä käynnistynyt raskaana olevien influenssarokotetutkimus, jossa kaikki osallistujat saavat joko tavanomaisen kolmitehoisen tai uudemman nelitehoisen rokotteen. Lue lisätietoa tutkimuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

Raskaana oleva nainen: Ota influenssarokote – suojaa itsesi lisäksi myös vauvasi!

Asiaa odottavien äitien rokottamisesta influenssaa vastaan: MTV3 Huomenta Suomi 27.9.2017, professori Timo Vesikari.