Kun mikään ei riitä, miten saamme motin jatkumaan?

Loman loppuessa opiskelijan silmille laskeutuvat vaaleanpunaiset linssit, joiden läpi uudet koitokset näyttävät suurin piirtein tältä:

Uusi periodi, uudet kujeet! Nyt minä onnistun. Aion tehdä kaiken ajallaan ja samalla hoitaa sosiaalisia suhteitani ja pitää huolta terveydestäni. Kun vaan uskoo itseensä, kaikki on mahdollista! Koulu on ihanaa! Elämä on ihanaa!

Kun energiavarastot ovat täynnä, kaikki tuntuu mahdolliselta ja inspiroivalta. Alkuinnostus ei ole kuitenkaan turhaan saanut nimeensä etuliitettä “alku”, sillä se lopahtaa usein yllättävän nopeasti, kun energiaa ei riitäkään kaikkeen, mihin piti. Innostuneisuus johtuu niin sanotusta sisäisestä motivaatiosta.

Onnen kukkuloilta syöksylaskuun

Sisäinen motivaatio viittaa tilanteeseen, jossa yksilö on motivoitunut toimimaan ilman ulkoista pakkoa, syytä tai kontrollia (Byman, 2002). Tehtävä – kuten syksyn ensimmäisen oppimispäiväkirjan kirjoittaminen – ikään kuin vetää yksilöä puoleensa, hän hakeutuu aktiivisesti tekemään sitä ja kokee halua heittäytyä tekemiseen huolimatta siitä, onko tehtävään liittyvää ulkoista palkkiota. Uuden lukuvuoden alkaessa ja alkuinnostuksen huumassa energiaa tuntuu virtaavan opiskeluun luontaisesti. Tekeminen tuntuu innostavalta ja mielekkäältä, ja sisäinen motivaatio kumpuaa yksilöstä itsestään. (Martela & Jarenko, 2014, 14.) Tällaisen innostavan asian äärellä oppiminen ja tieto itsessään motivoivat yksilöä (Byman, 2002). Tiedolla tai taidolla on henkilökohtainen merkitys, jolloin sen oppimiseen saattaa herkästi käyttää runsaasti aikaa ja pyrkiä syväprosessoimaan sitä useista eri näkökulmista (Kauppila, 2003). Ah, miten ruusuista, ihanaa ja helppoa – pienen hetken ajan.

Vaikka alkuinnostus vaikuttaakin yksilöön monin tavoin positiivisella tavalla, saattaa yksilö “innostuspäissään” kasata itselleen tehtäviä yli omien realististen voimavarojensa. Motivaation hiipuessa kyky organisoida asioita kärsii ja esimerkiksi koulutehtävien tärkeysjärjestykseen asettaminen vaikeutuu. Kun koulutehtävät alkavat pakkautua toinen toistensa päälle, alkaa sisäinen motivaatio hiljalleen kadota. Tällöin yksilö ei enää löydä sisäistä paloaan tehdä ja toimia tiettyjen asioiden eteen. Sisäisen motivaation katoamisen myötä yksilö joutuu etsimään motivaatiota ulkopuolelta.

Ulkoinen motivaatio tarkoittaa toimintaa, joka rakentuu keppien ja porkkanoiden varaan. Tällöin tehtävän mielekkään tekemisen sijasta keskiössä on suorittamisesta saatavat palkinnot tai rangaistuksen välttäminen. Tehtävän tekeminen voidaan nähdä jonkin ulkoisen päämäärän saavuttamiseksi. (Martela & Jarenko, 2014, 6–14.) Tehtävän suorittaminen on ulkoapäin vahvasti kontrolloitua ja itsemääräämisen aste on vähäinen. (Liukkonen ym. 2006, 84–85.)

Lyhyellä aikajänteellä ulkoiset motiivit voivat olla hyvinkin tehokkaita motivoinnin keinoja (Liukkonen ym. 2006, 84–85). Koska voimme motivoida toinen toisiamme, olemme Gassin ja Seiterin (2014) kirjaa mukaillen koonneet huoneentauluiksi muutamia lauseita, joiden avulla selviytyä kevään viimeisimmistä tenteistä ja esseistä. Meillä itsellämme on suuri merkitys siihen, miten löydämme keinot ja tavat selättää pakolliset velvollisuudet arkisen kaaoksen keskellä, kun sisäinen motivaatio on haihtunut teille tietämättömille ja on aika ottaa rankat otteet (lue romantisoidut huoneentaulut) käyttöön.

“Nyt ne inspiraatiotaulut esille!”

Mikäli esimerkiksi havaitsemme ystävämme tai tuttumme pudonneen kelkasta koulutehtävien osalta, voimme yrittää motivoida tätä eri tehokeinojen avulla. Koulun kannalta tehtävien ajallaan suorittaminen on tärkeää, joten opiskelukaveria saatetaan motivoida esimerkiksi pelottelun avulla. “Jos et tee tätä ajallaan, et tule valmistumaan!” Pelottelu on näin ollen miellettävissä tietynlaiseksi uhkailuksi. Pelottelun kannalta olennaista on saada pelottelun kohde uskomaan, että tietyillä toimilla on mahdollistablogikuva1.jpg välttää uhka (Gass & Seiter, 2014, 288). Jokainen opiskelija tiedostaa varmasti opintoihinsa liittyvät valmistumisen tavoiteajat ja muut vaatimukset, joten vastaavien uhkausten avulla opiskelija on mahdollista saada toimimaan opintojensa eteen. Pelottelun toimintalogiikka perustuu kolmeen vaiheeseen (Gass & Seiter, 2014, 288). Ensin yksilö tunnistaa haavoittuvuutensa, minkä jälkeen hän alkaa toimia välttääkseen vaaran; tässä tapauksessa valmistumisen lykkääntymisen. Viimeisenä pelottelun vaiheena tunnetaan pelon hallinta, mikä liittyy vaaran tiedostamiseen.

Hieman pelottelua vastaavaksi keinoksi luokitellaan syyllistäminen. Syyllistämisen avulla yksilö on mahdollista saada tuntemaan itsensä vaikkapa aikaansaamattomaksi tai kyvyttömäksi. Opiskelumaailmassa tehtävien laiminlyöminen saatetaan yhdistää laiskuuteen. Mikäli kuulemme syyllistäviä kommentteja, saatamme nähdä itsemme heikkoina ja opiskelumaailmaan sopimattomina. Usein syyllistäminen yhdistetään sääliin ja syyllistämistä käytetäänkin esimerkiksi erilaisissa apurahakeräyksissä tai mainoskampanjoissa (Gass & Seiter, 2014, 289). Mainoksissa saatetaan näyttää vaikkapa ihmisiä, jotka saavat mainosta katsovan tuntemaan itsensä jollakin tapaa syylliseksi tai velvolliseksi toimimaan näiden ihmisten puolesta, esimerkiksi lahjoittamalla rahaa. Vastaavalla tavalla syyllistävät kommentit saavat yksilön tuntemaan itsensä opiskelumaailmassa velvolliseksi puurtamaan opintojensa eteen. Jos opiskelija jää opinnoissa merkittävästi jälkeen, tuntee tämä syyllisyyttä poiketessaan normeista.

Kolmas tehokeino toisen ihmisen motivoimiseen on kouluhommien yhdistäminen johonkin mukavaan ja miellyttävään tekemiseen tai olotilaan. Tämä löytyy Gassin ja Seiterin (2014, 298) teoksesta nimellä  “warmth appeals”, joka ei suomennettuna aivan blogikuva 3vastaa tavoitettaan, mutta josta ymmärtää idean. Yksi tapa liittää positiivisia merkityksiä ikäviin asioihin voisi olla esimerkiksi mielikuvien maalailu: “Kotona on rentouttavaa ja ihanaa opiskella, kun saa olla kaikessa rauhassa hälinältä. Voi vaikka kääriytyä peittoon ja lämmittää kaakaota samalla kun katselee videoluentoa. Siitä ei opiskelu enää paremmaksi muutu, kokeile vaikka!”.  Inhottavien asioiden liittäminen mukaviin asioihin saa vastaanottavan osapuolen motivaation kohoamaan.

Jos mikään edellä mainituista motivoinnin keinoista ei nosta kaveria suosta, on aika kokeilla vanhaa kunnon mielistelyä, jolla sisäinen motivaatio voi nousta itsetunnon mukana pilviin. Mielistelyä – tai lievemmin sanottuna kehumista – voivat olla esimerkiksi ylistävät lauseet, kuten: “Sä oot kyllä heittämällä taitavin esiintyjä ja noi sun diaesitykset on upeita! Mikä on sun salaisuus?”. Kyseisen kommentin saanut henkilö tulee hyvälle tuulelle saamastaan kehusta ja saa uutta intoa toteuttaa yhtä mahtavia – ellei jopa parempia – esitelmiä tulevaisuudessakin. Mitä aidompaa kaverin ylistäminen on, sitä tehokkaammin se toimii.

Rosa, Aliisa ja Terhi

Kurssilla Argumentointi ja vaikuttaminen

Millainen on puheviestinnän uusi pääsykoe?

Uuden yliopiston myllerryksen myötä puheviestintä on saanut oman, tutkinto-ohjelman muista opintosuunnista erillisen valintakokeensa. Uusi pääsykoe toteutetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tämä postaus sisältää tietoa uudesta pääsykokeesta, ja muutamia vinkkejä valmistautumiseen liittyen.

Aiempina vuosina hakijan tuli läpäistä tutkinto-ohjelman kirjallinen, yhteinen pääsykoe, jonka jälkeen hakija kutsuttiin kirjeellä erilliseen puheviestinnän pääsykokeeseen. Nyt erillinen kirjallinen pääsykoe on otettu pois käytöstä, ja hakija osallistuu pääsykokeeseen vain yhtenä päivänä. Kyseessä on nimenomaan puheviestinnän opintosuunnan valintakoe, johon hakija kutsutaan erikseen sähköpostitse.

Puheviestinnän pääsykoe rakentuu suullisesta ennakkotehtävästä ja haastattelusta, jotka molemmat perustuvat kirjalliseen puheviestinnän alan aineistoon. Aineisto julkaistaan 28.3.2019 Tampereen yliopiston sivuilla. Jos siis punnitset vielä puheviestintään hakemista, aikaa pääsykokeeseen valmistautumiselle on vielä runsaasti, sillä edes pääsykoemateriaalia ei ole vielä julkaistu!

Vanhassa pääsykokeessa oli se mahdollisuus, että puheviestinnän hakija saattoi tulla valituksi myös journalistiikan opintosuuntaan, jos paikkaa puheviestinnän puolelta ei siunaantunut. Puheviestinnän erillisen pääsykokeen ansiosta pääsykokeen rakenne on aiempaa selkeämpi, eikä nimenomaan puheviestintään haluava hakija voi ikään kuin vahingossa päätyä journalistiikan puolelle. Lisäksi pääsykoe painottuu aiempaa enemmän juurikin puheviestintään, mikä on hakijan kannalta positiivinen asia!

Miten valmistautua pääsykokeeseen?

Tutustu puheviestinnän opintosuuntaan. Mitkä kurssit kiinnostavat erityisesti? Kuulostaako jokin tutkimussuuntaus erityisen mielenkiintoiselta? Tietoa opintojen sisällöstä löydät opinto-oppaasta ja opetusohjelmasta. Opintojen rakenne tulee muuttumaan hieman uudistuksen myötä, mutta kurssien keskeiset sisällöt pysyvät suhteellisen samana. Nykyisestä opetusohjelmasta ja opinto-oppaasta saa hyvän kuvan myös tulevien kurssien sisällöstä.

Valmistaudu perustelemaan, miksi juuri sinut pitäisi valita opiskelemaan puheviestintää. Klassinen kysymys, joka on monelle tuttu niin opiskelu- kuin työpaikkojenkin haastatteluista. Sen pohdintaan kannattaakin varata aikaa, sillä hyvä perustelu omasta halukkuudesta päästä opiskelemaan puheviestintää tekee hyvän vaikutuksen pääsykokeessa. Mielestäni tärkeintä onkin, että osaat näyttää motivaatiosi myös pääsykokeen pitäjille.

Pääsykoe on monelle todella jännittävä tilanne, ja se on hyvin luonnollista. Niinhän sitä sanotaan, että jännityksen tunne kertoo, että kyse on jostakin merkittävästä asiasta, ja että on tekemässä jotain tärkeää. Viimeinen vinkkini onkin se, että koita vain keskittyä olemaan oma itsesi, jännityksestä huolimatta. Sillä pääsee jo pitkälle!

Tsemppiä kaikille kevään uurastukseen ja pääsykokeisiin!

Ilona, puheviestinnän pääsykokeen selviytyjä

 

Puheviestintä osana uutta Tampereen yliopistoa

Vuoden 2019 alusta lähtien Tampereen yliopisto on virallisesti osa uutta Tampereen korkeakouluyhteisöä, johon kuuluu lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Yhteishaun lähestyessä muutos saattaa hämmentää puheviestintään hakijoita, joten tässäpä tietoisku muutoksien vaikutuksista puheviestintään.

  • Puheviestintä on nyt osa suurta informaatiotieteiden ja viestinnän tiedekuntaa, johon kuuluu vanhojen tuttujen journalistiikan, mediatutkimuksen, teatterin ja kielien lisäksi esimerkiksi tieto- ja sähkötekniikkaa.
  • Kuulumme viestinnän monitieteiseen tutkinto-ohjelmaan erillisenä puheviestinnän opintosuuntana.
  • Puheviestinnästä valmistut humanististen tieteiden kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi.
  • Puheviestinnällä on oma, yksivaiheinen valintakokeensa, jossa suullinen ennakkotehtävä ja haastattelu perustuvat ennalta julkaistavaan aineistoon. Valintakoemateriaali julkaistaan 28.3.2019 Tampereen yliopiston sivuilla.

No mitäs tämä nyt tarkoittaa?

Hakijaa koskettaa konkreettisesti eniten valintakokeen muutos. Aiempina vuosina puheviestintä on ollut osa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaa, jolloin myös pääsykoe toteutettiin yhteistyössä tutkinto-ohjelman kanssa. Pääsykoe oli kaksiosainen: tutkinto-ohjelman yhteistä kirjallista koetta seurasi puheviestinnän oma suullinen koe.

Nykyään puheviestinnän valintakoe on yksivaiheinen ja erillinen tutkinto-ohjelman muista opintosuunnista. Pääsykoe rakentuu ennakkotehtävästä ja haastattelusta, jotka molemmat pohjautuvat ennalta julkaistavaan kirjalliseen aineistoon. Kokeessa arvioidaan ennakkoaineiston hallintaa, puheviestintäosaamista ja soveltuvuutta puheviestinnän alalle. Valintakoe on siis entistä painottuneempi puheviestintään, ja myös pääsykoemateriaali keskittyy puheviestinnän tieteenalaan.

Lisäksi opintojen rakenne sisältää uudistuksen myötä jo kandivaiheesta lähtien enemmän puheviestintään liittyviä kursseja. Tutkinto-ohjelman erillisenä opintosuuntana puheviestintä on selkeä oma kokonaisuutensa, eikä sisällä yhtä paljoa muiden opintosuuntien kursseja.

Hyödyllisiä linkkejä:

Puheviestinnän opintosuunta Tampereen yliopiston nettisivuilla: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/puheviestinnan-opintosuunta-viestinnan-monitieteinen-tutkinto-ohjelma/

Puheviestinnän ainejärjestön Reettoreiden nettisivut: http://reettorit.com

Ilona

Esiintymisjännitys ja puheviestinnän opiskelu

Kun päätin lähteä opiskelemaan puheviestintää, yllätin itseni ja luultavasti myös jotkut tuttuni ja läheiseni. Koko peruskoulun ajan jännitin esiintymistä, ja välttelin esiintymistilanteita aina kuin mahdollista. Joka kerta, kun opettaja ilmoitti tulevasta esitelmästä, pystyin tuntemaan vatsassani muodostuvan jännityksen möykyn. Vain miettiessäni tulevaa esiintymistilannetta tunsin ahdistusta, ja ajattelin, että nyt mä siis kuolen. Muistan ajatelleeni, että kun selviäisin kouluaikojen pakollisista esitelmistä kunnialla, en varmasti enää ikinä puhuisi ihmisten edessä.

Mutta kuinkas kävikään. Tänä päivänä opiskelen toista vuotta puheviestintää, enkä voisi olla tyytyväisempi päätökseeni.

Vaikka esiintyminen on aina jännittänyt minua, se on ollut myös jotain muuta. Vaikka pelkäsin usein lamaantuvani luokan edessä ja nolaavani itseni täysin, sitä ei koskaan tapahtunut. Siitä huolimatta, että joskus senat menivät sakaisin ja ääneni tuntui tärisevän kuin pyykinpesukone maksimaalisella linkousteholla, minä selvisin jokaisesta kerrasta. Voin sanoa, että se itsensä ylittämisen tunne oli aivan mahtava. Päätin, että sitä tunnetta haluan kokea uudestaan ja uudestaan.

Meillä Tampereella puheviestinnän kanditutkintoon kuuluu esiintymisen kurssi, joka huipentuu marraskuun lopulla järjestettävään Pimeät puheet -tilaisuuteen. Silloin kurssilaiset hyödyntävät syksyn aikana oppimiansa tietoja ja taitoja pitääkseen lyhyen vaikuttavan puheen yliopiston luentosalissa yleisön edessä. Tänä vuonna Pimeät puheet on 29. marraskuuta, ja osallistun siihen itsekin. Tiedän, että tulen jännittämään, mutta se ei haittaa. Jännitys on osa esiintymistä, ja se voi olla myös hyvä asia.

Jännitys aktivoi kehoa ja mieltä tulevaa esiintymistilannetta varten, ja keskittymiskyky paranee. Kuten esiintymisen kurssin luento-osuudella opittiin, jännitys ja innostus tuntuvat kehossa lähes täysin samalla tavalla. Kyse on siitä, miten jännitykseen suhtautuu. Ajattelenko sen olevan hyvää vai huonoa jännitystä? Voin tehdä tietoisen näkökulman muutoksen ja päättää, että se johtuu innostuksesta. Sen sijaan että koittaisin piilottaa jännitystäni, voin hyväksyä sen, ja keskittyä enemmän esiintymistaitojeni kehittämiseen.

Ilona

Syksy on täynnä viestintäalan tapahtumia

Hyvää alkanutta syksyä kaikille myös minun puolestani!

Toinen vuosi puheviestinnän opiskelijana on pyörähtänyt käyntiin, ja ensimmäinen periodi lähestyy jo loppuaan. Aika menee arjen tohinassa nopeasti, ja kohtahan vietetään jo joulua! Myös ennen reettoreiden perinteisiä pikkujouluja erilaisten tapahtumien kirjo on suuri, sillä syksyn aikana järjestetään tapahtumia seminaareista valtakunnallisiin sitseihin.

Mainitakseni muutaman: 

Opiskelijaelämään kuuluu tunnetusti bailaamista, ja mikäs sen parempaa, kuin akateemisen pöytäjuhlan eli sitsit-tapahtuman yhdistäminen muiden kaupunkien viestinnän opiskelijoiden tapaamiseen. Tänä vuonna viestijäsitsit järjestetään Jyväskylässä torstaina 18. lokakuuta.

Marraskuu aloitetaan viestinnän opiskelijoiden yhdellä odotetuimmista tapahtumista, Ydinviestillä. Jyväskylässä 1.-2. marraskuuta järjestettävässä tapahtumassa viestinnän ja journalistiikan opiskelijat ympäri Suomea kokoontuvat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja kuulemaan alan ammattilaisten tarinoita työelämästä.

Viestinnän tulevaisuus -seminaari kokoaa yhteen viestinnän ja muiden alojen asiantuntijoita. Keskustelijoiksi on ilmoitettu muun muassa Kirsi PihaPekka SauriRonja Salmi, Tarja Virmala, Jussi Kekkonen, Tarja Jussila, Anne Alarotu ja Mikael Jungner. Viestintäalan ammattilaisten ja viestintää opiskelevien ammattijärjestö Viesti ry:n jäsenille seminaari on maksuton, ja sitä voi seurata myös livestreamin kautta!

Kaikki omaan opiskeluun ja edessä häämöttävään työelämään liittyvät tapahtumat ovat opiskelijalle mahtava tilaisuus tutustua jo viestinnän kentällä työskenteleviin sekä mahdollisiin tuleviin työtovereihin. Lisäksi seminaarit ja työpajat lisäävät tietoa ajankohtaisista viestinnän ilmiöistä, mikä auttaa rakentamaan omaa asiantuntijuutta ja ammattitaitoa.

Toivottavasti törmätään tapahtumissa!

Ilona 

Fuksivuosi takana ja elämä edessä

Terve kaikille! Ensimmäinen lukuvuosi puheviestinnän opiskelijana alkaa viimeisen loppurutistuksen jälkeen olla pulkassa. Nyt on siis hyvä hetki katsoa hieman taakse ja pohtia sitä, miltä fuksivuosi oikein tuntuikaan.

Tuntuu haikealta ajatella sitä, että kohta on oikeasti mennyt vuosi siitä, kun sain kuulla päässeeni yliopistoon. Pääsykokeisiin valmistautuminen oli iso urakka, ja uudelle paikkakunnalle muuttaminen mullisti elämää ihan uudella tavalla. Muistan jännittäneeni yliopiston alkamista paljon, mutta samalla olin todella innoissani. Uuteen ympäristöön tutustuessa oli myös mukavaa huomata, että pienessä ainejärjestössämme edes keltanokkainen fuksi ei pääse häviämään massan sekaan, vaan apua saa vaikka kädestä pitäen.

Syksy oli täynnä erilaisia tapahtumia ja uutta infoa. Opiskeluun ja erilaisiin yliopiston käytäntöihin liittyvää tietoa tuli lyhyessä ajassa niin paljon, että kaiken sen sisäistäminen tuntui lievästi sanottuna melko haastavalta. Onneksi avuliaat tuutorit ja ihanat fuksikolleegat olivat tukena koko vuoden ajan. Vielä ei ole tullut vastaan sellaista ongelmaa, johon ei reettoreilta saisi apua! Kakkosperiodissa aloin saamaan myös parempaa otetta siitä, millaista puheviestinnän opiskelu parhaimmillaan on, kun Vuorovaikutuksen perusteet -kurssi pyörähti käyntiin.

Kevätlukukaudella on jo alkanut tuntua siltä, että olen päässyt jyvälle yliopisto-opiskelun saloista. Niin oma kuin valinnaisten aineidenkin opinto-oppaat on kahlattu niin monta kertaa läpi, että ne eivät tunnu enää niin monimutkaisilta. Sähköinen tenttiluokka on tullut tutuksi, ja kursseihin on ilmoittauduttu monta kertaa onnistuneesti. Pikkuhiljaa myös opiskelutekniikka on alkanut kehittyä lukiotasosta yliopistoon sopivaksi. Aluksi valinnaisten opintojen kirjo tuntui niin mahtavan suurelta, etten voinut kuvitellakaan pystyväni valitsemaan niistä vain paria. Tutustuttuani tarjontaan kaikessa rauhassa olen kuitenkin alkanut löytää opinnoilleni itseni näköistä suuntaa.

Seuraavalta lukuvuodelta odotan eniten sitä, että pääsen kunnolla kiinni itse aineopintoihin ja kiinnostaviin valinnaisiin kursseihin. Olen tyytyväinen siihen, että ensimmäinen vuosi rakentui pitkälti yhteisten peruskurssien ympärille. Siten sai rauhassa tutustua yliopisto-opiskeluun ja uuteen alaan. Nyt tuntuu siltä kuin apupyörät otettaisiin vihdoin pois, ja en malta odottaa, että ensi syksynä pääsen toden teolla syventymään puheviestinnän opiskeluun!

– Ilona