Suomalaiset luottavat eniten verkkopankkeihin ja valtioon sekä vähiten Googleen ja Facebookiin

Tiedote projektimme teettämästä kyselytutkimuksesta. (Julkaisuvapaa ti. 30.06.)

Tampereen yliopiston tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15-79 vuotiaalta suomalaiselta heidän mielipiteitään yksityisyydestä internetissä. Parhaiten henkilökohtaista tietoa digitaalisissa palveluissa ja tietokannoissa turvaavat vastaajien mielestä pankit ja vakuutusyhtiöt (72%), sairaalat, terveyskeskukset ja lääkäriasemat (69 %), Suomen valtio (59%), kunnat ja kaupungit (55%) ja koulutusta antavat laitokset (54%). Huomattavasti vähemmän luottoa vastaajilta löytyy kotimaisille verkko-operaattoreille tai verkkokaupoille (32%). Erityisen vähän luotetaan Googlen (18%) ja Facebookin (13%) kykyyn pitää käyttäjien henkilötietoja turvassa.

Tulokset eivät vahvistaneet ennusteltua yksityisyyden merkityksen hiipumista, pikemminkin päinvastoin. Valtaosa suomalaisista (68 %) on huolestunut siitä, että internetin käyttäjistä kerätään yhä enemmän tietoa eri tarkoituksiin, muun muassa mainonnan suuntaamiseen. Suurin osa vastaajista (76%) haluaa tietää tarkemmin, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään. Vielä suurempi osa vastaajista (87%) haluaisi määritellä itse, mihin tarkoitukseen heidän henkilötietojaan käytetään.

Vastauksista ilmenee myös, että turvallisuusviranomaisten harjoittamaa verkkovalvontaa ei varauksetta hyväksytä. Vähän yli puolet (53%) vastaajista ei antaisi Suomen turvallisuusviranomaisille oikeutta seurata kansalaisten internetin käyttöä ilman lupaa. Runsas kolmannes (36%) puolestaan hyväksyisi tällaisen valvonnan.

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä paradoksi on se, että vaikka yksityisyyden suojan ongelmat tiedostetaan, palveluita kuitenkin käytetään. Suurin osa käyttäjistä (64%) on sitä mieltä, että on pakko suostua datan luovuttamiseen, jotta pääsee käyttämään joitain palveluita tai saa muita etuja. Palveluiden usein monimutkaisiin käyttöehtoihin on tutustuttu melko huonosti. Facebookin käyttäjistä 63 prosenttia, Googlen käyttäjistä 40 prosenttia, Instagramin käyttäjistä 38 prosenttia ja WhatsAppin käyttäjistä 36 prosenttia ilmoittaa tutustuneensa palvelun käyttöehtoihin.

Yksityisyyden säilyttämiseksi nähdään edelleen vaivaa. Yleisimpiä tapoja ylläpitää yksityisyyttä ovat eri salasanojen käyttö verkon palveluissa, jo tehtyjen hakuhistorioiden tuhoaminen ja evästeiden käytön kieltäminen, valokuvien kohteiden yksityisyydensuojan huomioiminen sekä puutteellisen yksityisyydensuojan omaavien palveluiden käytön välttäminen.

Verkon käyttöön liittyvä uskomus on ollut, että nuoret olisivat vähemmän kiinnostuneita yksityisyytensä säilyttämisestä kuin vanhemmat ikäluokat. Näin ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin. Tulokset osoittivat, että nuoret verkon käyttäjät ovat vanhempia ikäluokkia enemmän huolissaan yksityisyytensä säilymisestä. Sama asenne nuorten keskuudessa on tullut esiin myös tuoreissa Yhdysvalloissa ja Virossa tehdyissä tutkimuksissa, kertoo tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston tutkimuskeskus COMETista.

Sirkkusen mukaan yksityisyyden kannalta herkän digitaalisen tiedon keskittymistä muutamiin palveluihin tulee tarkastella kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti yksityisyyden suojan näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset antavat pontta vaatimuksille, joiden mukaan muun muassa sosiaalisen median palveluiden tulee toimia entistä läpinäkyvämmin kootessaan dataa käyttäjistään. Käyttäjillä tulisi olla päätösvaltaa heistä kerätyn datan kohtalosta.

Sirkkusen mukaan tulokset kasaavat paineita myös valmisteilla olevan verkkotiedustelulainsäädännön suuntaan. – Voidaanko verkkovalvonta Suomessa toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa kunnioittaen, jää nähtäväksi. Muissa tiedustelua harjoittavissa länsimaissa kansallisen turvallisuuden vaatimus on jyrännyt yksityisyysperiaatteiden yli, Sirkkunen sanoo.

Linkki tulosraporttiin

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Tutkimuksen rahoittaja on Helsingin Sanomain Säätiö.

Lisätiedot:
Esa Sirkkunen, tutkija

esa.sirkkunen(at)uta.fi

Viestintävirasto: Kuka saa avata sähköpostin?

Aina ei ole selvää, kenen viranomaisen puoleen pitäisi kääntyä erilaisissa ongelmatilanteissa. Joskus asiat ovat niin monimutkaisia, että niihin tarvitaan usean eri viranomaisen ohjausta ja neuvontaa. Jotkin kysymykset, joita Viestintävirasto saa käsiteltäväkseen, sisältävät sekä Tietosuojavaltuutetun että Viestintäviraston toimivaltaan kuuluvia asioita. Seuraavaksi esitellään yleisimpiä kysymyksiä, jotka voivat liittyä molempien viranomaisten tehtäviin. Linkki Viestintäviraston sivuille. ES

Perustuslakiblogi: Viekö turvallisuus voiton perusoikeuksista

OTT Tuomas Metsäranta Perustuslakiblogissa katsoo, että turvallisuusintressit näyttävät vievän voiton yksilön perusoikeuksista tiedonhankintalain yhteydessä. Tässä ote kirjoituksen lopusta:

(…) Jo edellä mainitut esimerkit kertovat siitä, että salaisten tiedonhankintakeinojen osalta turvallisuutta koskevat intressit tuntuvat vievän helposti voiton yksilön oikeuksiin nähden. Tiedonhankintakeinoja ja niiden käyttöalaa on haluttu lisätä teknologian kehityksen, muiden maiden esimerkin ja rikollisuuden muutosten myötä. Uusiin haasteisiin on toki vastattava, mutta tähän mennessä into uusien valtuuksien käytön suhteen on ollut kuitenkin niin suuri, että lainsäädännön uudistamisessa ei ole kunnolla pysähdytty pohtimaan sitä, miten yksityiselämän suojan eri osa-alueiden rajoittamista koskevat vaatimukset täyttyvät. Myös tiedonhankintakeinoja koskevissa käytännöissä turvallisuus näyttää painavan vaa´assa lähtökohtaisesti yksityiselämää enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuusintressit näyttävät saaneen harkinnassa lähtökohtaisen etusijan yksilön oikeuksiin nähden vaikka perusoikeusjärjestelmän mukaan asetelman tulisi olla toisin päin. Tähän tulisi kiinnittää jatkossa selvempää huomiota, ja tämä koskee luonnollisesti myös nyt käynnissä olevaa tiedusteluvaltuuksien kehittämistä koskevaa pohdintaa.

Linkki Perustuslakiblogiin. ES

Jari Aarnion epäilyttävän rahankäytön jäljet löytyivät Plussa-kortilta

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on oikeudessa epäiltynä muun muassa huumausaineiden salakuljetuksesta. Esitutkinnassa ei löytynyt laillista selitystä sille, mistä Jari Aarnio on saanut käyttöönsä puoli miljoonaa euroa käteistä rahaa. Esitutkinnan mukaan käteisvaroja ei voi selittää Aarnion omalla tai hänen lähipiirinsä varallisuudella. Poliisi epäilee, että raha on hankittu huumerikoksilla.

Käteisen rahan käyttöä pystyttiin esitutkinnassa selvittämään myös Aarnion ja tämän vaimon K-Plussa-korttien avulla. Poliisi epäilee, että pariskunta on kerännyt Plussa-pisteitä yhteensä yli 41 000 euron käteisostoilla vuosina 2007–2013. Summasta yli puolet on selvityksen mukaan käytetty rakennustarvikkeisiin.

Aarnio on kertonut kuulusteluissa, että käteisvarat ovat peräisin laillisista lähteistä, kuten omaisuuden myynnistä, kavereilta saaduista lainoista ja oman työn ohella tehdyistä rakennus- ja muuttohommista. Linkki HS:n juttuun. ES

Helsingin parkkimaksu-uudistus on ongelmallinen tietosuojan kannalta

Parkkirahasta luopuminen ei näytä sellaiselta läpihuutojutulta kuin Helsingin kaupunki kuvittelee. Helsinki on aikeissa uusia kaikki kaupungin kadunvarsilla olevat pysäköintimittarit niin, ettei rahalla maksaminen enää onnistuisi. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio löysi ehdotuksesta useita ongelmallisia kohtia. Linkki HS:n juttuun. ES

Viestintävirasto viestinnän luottamuksellisuudesta

Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Laki on tarkoitettu välineneutraaliksi: se koskee kirje- ja sähköpostia sekä muuta viestintää. Sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on suojata luottamukselliseksi tarkoitetun viestin sisältö ulkopuolisilta. Suojan saa viestinnän osapuolten, eli viestin lähettäjän ja (tarkoitetun) vastaanottajan, välinen viestintä.

Linkki Viestintäviraston sivuille, josta selviää lisää. ES

NSA ylitti valtuutensa urkkimalla miljoonien amerikkalaisten puhelutietoja

Yhdysvaltain Kansallinen turvallisuusvirasto NSA ylitti liittovaltion vetoomustuomioistuimen mukaan valtuutensa hankkiessaan massoittain yhdysvaltalaisten puhelutietoja. Oikeuden mukaan kongressi ei antanut NSA:lle valtuutusta miljoonien ihmisten puhelutietojen hankkimiseen hyväksyessään terrorisminvastaisen Patriot Act -lain.

Linkki Ylen juttuun. ES

Viestintävirasto: Tietosuoja teemana

Moni internetsurffaaja ei ole voinut välttyä miettimästä yksityisyyttään ja yksityisyydensuojaansa. Verkkoon siirtyneet palvelut ovat luoneet tilanteen, jossa omia tietoja jaetaan verkkoon yhä enemmän. Ennakoiva, harkitseva ja tietoturvallisesti toimiva palvelujen käyttäjä kuitenkin välttää pahimmat riskit. Apua tarjoaa myös sääntely, jonka avulla verkossa toimivien yksityisyyttä ja luottamuksellista viestintää suojataan.

Linkki juttuun. ES