Suomalaiset luottavat eniten verkkopankkeihin ja valtioon sekä vähiten Googleen ja Facebookiin

Tiedote projektimme teettämästä kyselytutkimuksesta. (Julkaisuvapaa ti. 30.06.)

Tampereen yliopiston tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15-79 vuotiaalta suomalaiselta heidän mielipiteitään yksityisyydestä internetissä. Parhaiten henkilökohtaista tietoa digitaalisissa palveluissa ja tietokannoissa turvaavat vastaajien mielestä pankit ja vakuutusyhtiöt (72%), sairaalat, terveyskeskukset ja lääkäriasemat (69 %), Suomen valtio (59%), kunnat ja kaupungit (55%) ja koulutusta antavat laitokset (54%). Huomattavasti vähemmän luottoa vastaajilta löytyy kotimaisille verkko-operaattoreille tai verkkokaupoille (32%). Erityisen vähän luotetaan Googlen (18%) ja Facebookin (13%) kykyyn pitää käyttäjien henkilötietoja turvassa.

Tulokset eivät vahvistaneet ennusteltua yksityisyyden merkityksen hiipumista, pikemminkin päinvastoin. Valtaosa suomalaisista (68 %) on huolestunut siitä, että internetin käyttäjistä kerätään yhä enemmän tietoa eri tarkoituksiin, muun muassa mainonnan suuntaamiseen. Suurin osa vastaajista (76%) haluaa tietää tarkemmin, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään. Vielä suurempi osa vastaajista (87%) haluaisi määritellä itse, mihin tarkoitukseen heidän henkilötietojaan käytetään.

Vastauksista ilmenee myös, että turvallisuusviranomaisten harjoittamaa verkkovalvontaa ei varauksetta hyväksytä. Vähän yli puolet (53%) vastaajista ei antaisi Suomen turvallisuusviranomaisille oikeutta seurata kansalaisten internetin käyttöä ilman lupaa. Runsas kolmannes (36%) puolestaan hyväksyisi tällaisen valvonnan.

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä paradoksi on se, että vaikka yksityisyyden suojan ongelmat tiedostetaan, palveluita kuitenkin käytetään. Suurin osa käyttäjistä (64%) on sitä mieltä, että on pakko suostua datan luovuttamiseen, jotta pääsee käyttämään joitain palveluita tai saa muita etuja. Palveluiden usein monimutkaisiin käyttöehtoihin on tutustuttu melko huonosti. Facebookin käyttäjistä 63 prosenttia, Googlen käyttäjistä 40 prosenttia, Instagramin käyttäjistä 38 prosenttia ja WhatsAppin käyttäjistä 36 prosenttia ilmoittaa tutustuneensa palvelun käyttöehtoihin.

Yksityisyyden säilyttämiseksi nähdään edelleen vaivaa. Yleisimpiä tapoja ylläpitää yksityisyyttä ovat eri salasanojen käyttö verkon palveluissa, jo tehtyjen hakuhistorioiden tuhoaminen ja evästeiden käytön kieltäminen, valokuvien kohteiden yksityisyydensuojan huomioiminen sekä puutteellisen yksityisyydensuojan omaavien palveluiden käytön välttäminen.

Verkon käyttöön liittyvä uskomus on ollut, että nuoret olisivat vähemmän kiinnostuneita yksityisyytensä säilyttämisestä kuin vanhemmat ikäluokat. Näin ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin. Tulokset osoittivat, että nuoret verkon käyttäjät ovat vanhempia ikäluokkia enemmän huolissaan yksityisyytensä säilymisestä. Sama asenne nuorten keskuudessa on tullut esiin myös tuoreissa Yhdysvalloissa ja Virossa tehdyissä tutkimuksissa, kertoo tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston tutkimuskeskus COMETista.

Sirkkusen mukaan yksityisyyden kannalta herkän digitaalisen tiedon keskittymistä muutamiin palveluihin tulee tarkastella kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti yksityisyyden suojan näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset antavat pontta vaatimuksille, joiden mukaan muun muassa sosiaalisen median palveluiden tulee toimia entistä läpinäkyvämmin kootessaan dataa käyttäjistään. Käyttäjillä tulisi olla päätösvaltaa heistä kerätyn datan kohtalosta.

Sirkkusen mukaan tulokset kasaavat paineita myös valmisteilla olevan verkkotiedustelulainsäädännön suuntaan. – Voidaanko verkkovalvonta Suomessa toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa kunnioittaen, jää nähtäväksi. Muissa tiedustelua harjoittavissa länsimaissa kansallisen turvallisuuden vaatimus on jyrännyt yksityisyysperiaatteiden yli, Sirkkunen sanoo.

Linkki tulosraporttiin

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Tutkimuksen rahoittaja on Helsingin Sanomain Säätiö.

Lisätiedot:
Esa Sirkkunen, tutkija

esa.sirkkunen(at)uta.fi

Perustuslakiblogi: Viekö turvallisuus voiton perusoikeuksista

OTT Tuomas Metsäranta Perustuslakiblogissa katsoo, että turvallisuusintressit näyttävät vievän voiton yksilön perusoikeuksista tiedonhankintalain yhteydessä. Tässä ote kirjoituksen lopusta:

(…) Jo edellä mainitut esimerkit kertovat siitä, että salaisten tiedonhankintakeinojen osalta turvallisuutta koskevat intressit tuntuvat vievän helposti voiton yksilön oikeuksiin nähden. Tiedonhankintakeinoja ja niiden käyttöalaa on haluttu lisätä teknologian kehityksen, muiden maiden esimerkin ja rikollisuuden muutosten myötä. Uusiin haasteisiin on toki vastattava, mutta tähän mennessä into uusien valtuuksien käytön suhteen on ollut kuitenkin niin suuri, että lainsäädännön uudistamisessa ei ole kunnolla pysähdytty pohtimaan sitä, miten yksityiselämän suojan eri osa-alueiden rajoittamista koskevat vaatimukset täyttyvät. Myös tiedonhankintakeinoja koskevissa käytännöissä turvallisuus näyttää painavan vaa´assa lähtökohtaisesti yksityiselämää enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuusintressit näyttävät saaneen harkinnassa lähtökohtaisen etusijan yksilön oikeuksiin nähden vaikka perusoikeusjärjestelmän mukaan asetelman tulisi olla toisin päin. Tähän tulisi kiinnittää jatkossa selvempää huomiota, ja tämä koskee luonnollisesti myös nyt käynnissä olevaa tiedusteluvaltuuksien kehittämistä koskevaa pohdintaa.

Linkki Perustuslakiblogiin. ES

Taneli Hämäläinen: Tor-verkon hyödyt ja haitat

Toimittaja Taneli Hämäläinen pohtii Tor-verkon hyötyjä ja haittoja Imagen blogissaan.

”Ensi vuonna Torin kokonaisbudjetti nousee 2-3 miljoonaan dollariin, mistä ainoastaan neljä prosenttia tulee yksityisistä lahjoitusvaroista. Organisaatio saa 60 prosenttia rahoituksestaan hallituksilta ja etenkin Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuusministeriöiltä – samalta taholta, jolta myös Torin sulkemiseen tähtäävä Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) saa rahoituksensa. On siis ilmiselvää, että yhtä paljon kuin Tor Yhdysvaltain oikeusministeriötä, eri viranomaistahoja ja Brittien tiedusteluelin Government Communications Headquartersia (GCHQ) häiritseekin, ne tarvitsevat samaa teknologiaa ja verkkoa turvaamaan anonymiteettinsa etsiessään rikollisia verkosta, jonka koettavat samanaikaisesti kaataa. Toisin sanoen, ilman Yhdysvaltain hallituksen dollareita meillä tuskin olisi toimivaa Tor-verkkoa nykyisessä mittakaavassa.”

Linkki blogiin. ES