Survey shows that Finns are concerned about the loss of privacy

This report presents the key findings of a survey conducted in April 2015 by the Finnish market research company Taloustutkimus Oy and commissioned by the PRIANO research project at the University of Tampere’s COMET research centre.

Link to the report (pdf, 18 pages)

Summary of key results:

● The majority of respondents (68%) were concerned about the fact that more and more information about internet users is collected for different purposes, for instance for targeted advertising. The majority of the respondents (76%) wanted to know in more detail what information is collected and what it is used for. Even more respondents (87%) would like to decide themselves how their personal data should be used.
● In the view of the respondents, the organisations that best safeguard personal data in digital services and databases are banks and insurance companies (72%); hospitals, health centres and medical clinics (69%); the government (59%); municipal and city authorities (55%); and educational institutions (54%). They were considerably less confident about Finnish internet providers and online shops (32%). Confidence in user personal data protection was particularly low in connection with Google (18%) and Facebook (13%).
● People still take the trouble to preserve their privacy. The most common practices included using different passwords for online services, deleting search histories and not accepting cookies, taking precautions to protect the privacy of people in photographs, and opting out of services that did not employ sufficient privacy safeguards.
● Respondents skimmed or did not read user agreements for services (EULAs), but simply accepted them so that they could start using the service. A total of 63% of Facebook users, 40% of Google users, 38% of Instagram users and 36% of WhatsApp users said that they had read the terms and conditions for use of the service.
● Respondents were not without reservations in terms of online surveillance conducted by the authorities. Just over half of the respondents (53%) said they would not grant the Finnish authorities the right to covertly monitor citizens’ internet use. Slightly more than one-third (36%) of respondents would, however, approve of such monitoring.
● Younger internet users were more concerned about protecting their privacy than older respondents.

ES

Suomalaiset luottavat eniten verkkopankkeihin ja valtioon sekä vähiten Googleen ja Facebookiin

Tiedote projektimme teettämästä kyselytutkimuksesta. (Julkaisuvapaa ti. 30.06.)

Tampereen yliopiston tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15-79 vuotiaalta suomalaiselta heidän mielipiteitään yksityisyydestä internetissä. Parhaiten henkilökohtaista tietoa digitaalisissa palveluissa ja tietokannoissa turvaavat vastaajien mielestä pankit ja vakuutusyhtiöt (72%), sairaalat, terveyskeskukset ja lääkäriasemat (69 %), Suomen valtio (59%), kunnat ja kaupungit (55%) ja koulutusta antavat laitokset (54%). Huomattavasti vähemmän luottoa vastaajilta löytyy kotimaisille verkko-operaattoreille tai verkkokaupoille (32%). Erityisen vähän luotetaan Googlen (18%) ja Facebookin (13%) kykyyn pitää käyttäjien henkilötietoja turvassa.

Tulokset eivät vahvistaneet ennusteltua yksityisyyden merkityksen hiipumista, pikemminkin päinvastoin. Valtaosa suomalaisista (68 %) on huolestunut siitä, että internetin käyttäjistä kerätään yhä enemmän tietoa eri tarkoituksiin, muun muassa mainonnan suuntaamiseen. Suurin osa vastaajista (76%) haluaa tietää tarkemmin, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään. Vielä suurempi osa vastaajista (87%) haluaisi määritellä itse, mihin tarkoitukseen heidän henkilötietojaan käytetään.

Vastauksista ilmenee myös, että turvallisuusviranomaisten harjoittamaa verkkovalvontaa ei varauksetta hyväksytä. Vähän yli puolet (53%) vastaajista ei antaisi Suomen turvallisuusviranomaisille oikeutta seurata kansalaisten internetin käyttöä ilman lupaa. Runsas kolmannes (36%) puolestaan hyväksyisi tällaisen valvonnan.

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä paradoksi on se, että vaikka yksityisyyden suojan ongelmat tiedostetaan, palveluita kuitenkin käytetään. Suurin osa käyttäjistä (64%) on sitä mieltä, että on pakko suostua datan luovuttamiseen, jotta pääsee käyttämään joitain palveluita tai saa muita etuja. Palveluiden usein monimutkaisiin käyttöehtoihin on tutustuttu melko huonosti. Facebookin käyttäjistä 63 prosenttia, Googlen käyttäjistä 40 prosenttia, Instagramin käyttäjistä 38 prosenttia ja WhatsAppin käyttäjistä 36 prosenttia ilmoittaa tutustuneensa palvelun käyttöehtoihin.

Yksityisyyden säilyttämiseksi nähdään edelleen vaivaa. Yleisimpiä tapoja ylläpitää yksityisyyttä ovat eri salasanojen käyttö verkon palveluissa, jo tehtyjen hakuhistorioiden tuhoaminen ja evästeiden käytön kieltäminen, valokuvien kohteiden yksityisyydensuojan huomioiminen sekä puutteellisen yksityisyydensuojan omaavien palveluiden käytön välttäminen.

Verkon käyttöön liittyvä uskomus on ollut, että nuoret olisivat vähemmän kiinnostuneita yksityisyytensä säilyttämisestä kuin vanhemmat ikäluokat. Näin ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin. Tulokset osoittivat, että nuoret verkon käyttäjät ovat vanhempia ikäluokkia enemmän huolissaan yksityisyytensä säilymisestä. Sama asenne nuorten keskuudessa on tullut esiin myös tuoreissa Yhdysvalloissa ja Virossa tehdyissä tutkimuksissa, kertoo tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston tutkimuskeskus COMETista.

Sirkkusen mukaan yksityisyyden kannalta herkän digitaalisen tiedon keskittymistä muutamiin palveluihin tulee tarkastella kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti yksityisyyden suojan näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset antavat pontta vaatimuksille, joiden mukaan muun muassa sosiaalisen median palveluiden tulee toimia entistä läpinäkyvämmin kootessaan dataa käyttäjistään. Käyttäjillä tulisi olla päätösvaltaa heistä kerätyn datan kohtalosta.

Sirkkusen mukaan tulokset kasaavat paineita myös valmisteilla olevan verkkotiedustelulainsäädännön suuntaan. – Voidaanko verkkovalvonta Suomessa toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa kunnioittaen, jää nähtäväksi. Muissa tiedustelua harjoittavissa länsimaissa kansallisen turvallisuuden vaatimus on jyrännyt yksityisyysperiaatteiden yli, Sirkkunen sanoo.

Linkki tulosraporttiin

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Tutkimuksen rahoittaja on Helsingin Sanomain Säätiö.

Lisätiedot:
Esa Sirkkunen, tutkija

esa.sirkkunen(at)uta.fi

re:publica 2015 – Mikko Hypponen: Is our online future worth sacrificing our privacy and security?

Many business models and platforms powering digital life operate at the expense of privacy. Multinational companies like Google and Facebook already make billions, and are exploring new ways to monetize personal data. But this doesn’t seem to be illegal, as users happily pay the price for ’free’ services. On the other hand, groups willing to break laws are targeting our online security – including criminals looking for money and governments interested in surveillance and espionage. Are these two issues, privacy and security, jeopardizing Europe’s online future and digital culture? Link. ES

Tutkijat: Android vuotaa paikkatietoja mainostajille

Lähtökohtaisesti Android-järjestelmä antaa sovellusten kerätä sijaintitietoja vain, jos käyttäjä on antanut siihen luvan. Järjestelmässä on kuitenkin porsaanreikä, jonka kautta sovellus voi saada tarkankin sijainnin selville kysymättä lupaa käyttäjältä.

Reikä liittyy wlan-verkkojen jatkuvaan nuuskimiseen, jota puhelimet tekevät. Tanskan teknillisen yliopiston, MIT:n ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden raportin mukaan wlan-tietojen perusteella käyttäjän sijainti voidaan päätellä 90 prosentissa tapauksista.

Linkki TiVin juttuun. ES

Perustuslakiblogi: Viekö turvallisuus voiton perusoikeuksista

OTT Tuomas Metsäranta Perustuslakiblogissa katsoo, että turvallisuusintressit näyttävät vievän voiton yksilön perusoikeuksista tiedonhankintalain yhteydessä. Tässä ote kirjoituksen lopusta:

(…) Jo edellä mainitut esimerkit kertovat siitä, että salaisten tiedonhankintakeinojen osalta turvallisuutta koskevat intressit tuntuvat vievän helposti voiton yksilön oikeuksiin nähden. Tiedonhankintakeinoja ja niiden käyttöalaa on haluttu lisätä teknologian kehityksen, muiden maiden esimerkin ja rikollisuuden muutosten myötä. Uusiin haasteisiin on toki vastattava, mutta tähän mennessä into uusien valtuuksien käytön suhteen on ollut kuitenkin niin suuri, että lainsäädännön uudistamisessa ei ole kunnolla pysähdytty pohtimaan sitä, miten yksityiselämän suojan eri osa-alueiden rajoittamista koskevat vaatimukset täyttyvät. Myös tiedonhankintakeinoja koskevissa käytännöissä turvallisuus näyttää painavan vaa´assa lähtökohtaisesti yksityiselämää enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuusintressit näyttävät saaneen harkinnassa lähtökohtaisen etusijan yksilön oikeuksiin nähden vaikka perusoikeusjärjestelmän mukaan asetelman tulisi olla toisin päin. Tähän tulisi kiinnittää jatkossa selvempää huomiota, ja tämä koskee luonnollisesti myös nyt käynnissä olevaa tiedusteluvaltuuksien kehittämistä koskevaa pohdintaa.

Linkki Perustuslakiblogiin. ES

Elävätkö Facebookin käyttäjät kuplassa vai eivät?

Facebook sulkee punavihreät hipit, patamustat porvarit ja äärikristilliset juntit omiin kupliinsa. Palvelu näyttää ryhmien jäsenille vain sellaisia merkintöjä ja päivityksiä, jotka myötäilevät näiden omia poliittisia intohimoja.

Edellä esitetty luonnehdinta on kärjistys, mutta hieman vastaavia pelkoja on liitetty internetin yhteisöpalveluihin, kuten Facebookiin. Esimerkiksi suositun Upworthy-nettisivuston toimitusjohtajan Eli Pariserin mukaan moni nettikansalainen elää nykyään ”suodatinkuplassa”.

Tiedelehti Sciencessa julkaistun artikkelin mukaan totuus saattaa kuitenkin olla monisyisempi. Artikkelin ovat kirjoittaneet Facebookin palkkalistoilla työskentelevät tutkijat Eytan Bakshy, Solomon Messing ja Lada Adamic. Linkki TalSan juttuun. ES

Yochai Benkler: A Public Accountability Defense for National Security Leakers and Whistleblowers

A quote from the essay by Benkler from 8(2) Harv. Rev. L. & Policy, July 2014: ”If legitimacy crisis, rather than technological change, is the primary driver of the increase since 2002 of the particular class of leaks that is most important in a democracy, then the present prosecutorial deviation from a long tradition of using informal rather than criminal sanctions represents a substantial threat to democracy. In particular, it threatens public accountability for violations of human and civil rights, abuses of emergency powers, and unchecked expansion of the national security establishment itself.” Link to the essay. ES

Amnestyn kysely: Yhdysvaltain verkkovalvontaa vastustetaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International teetti laajan, kansainvälisen kyselytutkimuksen ihmisten asenteista verkkovalvontaan. Yhdysvaltojen internetiin ja puhelinverkkoihin kohdistuvaa valvontaa vastustaa 71 prosenttia vastaajista.

Lisäksi lähes kaksi kolmesta haluaa, että suuret teknologiayritykset suojelevat paremmin yksityishenkilöiden verkossa jakamaa tietoa. Amnestyn kyselytutkimukseen vastasi 15 000 ihmistä 13 eri maasta. Kysely tehtiin muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Linkki Kansan Uutisten juttuun. Linkki Amnestyn tiedotteeseen. Linkki Suomen Amnestyn tiedotteeseen.   ES

It’s surprisingly easy to identify individuals from credit-card metadata

In this week’s issue of the journal Science, MIT researchers report that just four fairly vague pieces of information — the dates and locations of four purchases — are enough to identify 90 percent of the people in a data set recording three months of credit-card transactions by 1.1 million users. Link to MIT’s piece of news. ES