Suomalaiset luottavat eniten verkkopankkeihin ja valtioon sekä vähiten Googleen ja Facebookiin

Tiedote projektimme teettämästä kyselytutkimuksesta. (Julkaisuvapaa ti. 30.06.)

Tampereen yliopiston tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15-79 vuotiaalta suomalaiselta heidän mielipiteitään yksityisyydestä internetissä. Parhaiten henkilökohtaista tietoa digitaalisissa palveluissa ja tietokannoissa turvaavat vastaajien mielestä pankit ja vakuutusyhtiöt (72%), sairaalat, terveyskeskukset ja lääkäriasemat (69 %), Suomen valtio (59%), kunnat ja kaupungit (55%) ja koulutusta antavat laitokset (54%). Huomattavasti vähemmän luottoa vastaajilta löytyy kotimaisille verkko-operaattoreille tai verkkokaupoille (32%). Erityisen vähän luotetaan Googlen (18%) ja Facebookin (13%) kykyyn pitää käyttäjien henkilötietoja turvassa.

Tulokset eivät vahvistaneet ennusteltua yksityisyyden merkityksen hiipumista, pikemminkin päinvastoin. Valtaosa suomalaisista (68 %) on huolestunut siitä, että internetin käyttäjistä kerätään yhä enemmän tietoa eri tarkoituksiin, muun muassa mainonnan suuntaamiseen. Suurin osa vastaajista (76%) haluaa tietää tarkemmin, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään. Vielä suurempi osa vastaajista (87%) haluaisi määritellä itse, mihin tarkoitukseen heidän henkilötietojaan käytetään.

Vastauksista ilmenee myös, että turvallisuusviranomaisten harjoittamaa verkkovalvontaa ei varauksetta hyväksytä. Vähän yli puolet (53%) vastaajista ei antaisi Suomen turvallisuusviranomaisille oikeutta seurata kansalaisten internetin käyttöä ilman lupaa. Runsas kolmannes (36%) puolestaan hyväksyisi tällaisen valvonnan.

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä paradoksi on se, että vaikka yksityisyyden suojan ongelmat tiedostetaan, palveluita kuitenkin käytetään. Suurin osa käyttäjistä (64%) on sitä mieltä, että on pakko suostua datan luovuttamiseen, jotta pääsee käyttämään joitain palveluita tai saa muita etuja. Palveluiden usein monimutkaisiin käyttöehtoihin on tutustuttu melko huonosti. Facebookin käyttäjistä 63 prosenttia, Googlen käyttäjistä 40 prosenttia, Instagramin käyttäjistä 38 prosenttia ja WhatsAppin käyttäjistä 36 prosenttia ilmoittaa tutustuneensa palvelun käyttöehtoihin.

Yksityisyyden säilyttämiseksi nähdään edelleen vaivaa. Yleisimpiä tapoja ylläpitää yksityisyyttä ovat eri salasanojen käyttö verkon palveluissa, jo tehtyjen hakuhistorioiden tuhoaminen ja evästeiden käytön kieltäminen, valokuvien kohteiden yksityisyydensuojan huomioiminen sekä puutteellisen yksityisyydensuojan omaavien palveluiden käytön välttäminen.

Verkon käyttöön liittyvä uskomus on ollut, että nuoret olisivat vähemmän kiinnostuneita yksityisyytensä säilyttämisestä kuin vanhemmat ikäluokat. Näin ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin. Tulokset osoittivat, että nuoret verkon käyttäjät ovat vanhempia ikäluokkia enemmän huolissaan yksityisyytensä säilymisestä. Sama asenne nuorten keskuudessa on tullut esiin myös tuoreissa Yhdysvalloissa ja Virossa tehdyissä tutkimuksissa, kertoo tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston tutkimuskeskus COMETista.

Sirkkusen mukaan yksityisyyden kannalta herkän digitaalisen tiedon keskittymistä muutamiin palveluihin tulee tarkastella kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti yksityisyyden suojan näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset antavat pontta vaatimuksille, joiden mukaan muun muassa sosiaalisen median palveluiden tulee toimia entistä läpinäkyvämmin kootessaan dataa käyttäjistään. Käyttäjillä tulisi olla päätösvaltaa heistä kerätyn datan kohtalosta.

Sirkkusen mukaan tulokset kasaavat paineita myös valmisteilla olevan verkkotiedustelulainsäädännön suuntaan. – Voidaanko verkkovalvonta Suomessa toteuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaa kunnioittaen, jää nähtäväksi. Muissa tiedustelua harjoittavissa länsimaissa kansallisen turvallisuuden vaatimus on jyrännyt yksityisyysperiaatteiden yli, Sirkkunen sanoo.

Linkki tulosraporttiin

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Tutkimuksen rahoittaja on Helsingin Sanomain Säätiö.

Lisätiedot:
Esa Sirkkunen, tutkija

esa.sirkkunen(at)uta.fi

Tutkijat: Android vuotaa paikkatietoja mainostajille

Lähtökohtaisesti Android-järjestelmä antaa sovellusten kerätä sijaintitietoja vain, jos käyttäjä on antanut siihen luvan. Järjestelmässä on kuitenkin porsaanreikä, jonka kautta sovellus voi saada tarkankin sijainnin selville kysymättä lupaa käyttäjältä.

Reikä liittyy wlan-verkkojen jatkuvaan nuuskimiseen, jota puhelimet tekevät. Tanskan teknillisen yliopiston, MIT:n ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden raportin mukaan wlan-tietojen perusteella käyttäjän sijainti voidaan päätellä 90 prosentissa tapauksista.

Linkki TiVin juttuun. ES

TIVI: Teknojätit vaativat lakia estämään NSA-urkinnan

Suurimmat yhdysvaltalaiset teknologiajätit lobbaavat yhdessä NSA:n urkintatoimien rajoittamisen puolesta. He sanovat sekä ulkomaisten liittolaisten että amerikkalaisten kansalaisten luottamuksen yrityksiin karisseen kahdessa vuodessa Edward Snowdenin paljastusten jälkeen. Linkki Tietoviikon juttuun. ES

Mikko Hyppönen: Is our online future worth sacrificing our privacy and security?

Many business models and platforms powering digital life operate at the expense of privacy. Multinational companies like Google and Facebook already make billions, and are exploring new ways to monetize personal data. But this doesn’t seem to be illegal, as users happily pay the price for ’free’ services. On the other hand, groups willing to break laws are targeting our online security – including criminals looking for money and governments interested in surveillance and espionage. Are these two issues, privacy and security, jeopardizing Europe’s online future and digital culture?

Link to the talk. ES

Do Not Track explores privacy and the web economy

Do Not Track is a personalized documentary series about privacy and the web economy. If you share data with us, we’ll show you what the web knows about you.

This documentary series will explore how information about you is collected and used. Every two weeks, we will release a personalized episode that explores a different aspect of how the modern web is increasingly a space where our movements, our speech and our identities are recorded and tracked.

We want to explore what this means to you, your family and your friends. From our mobile phones to social networks, personalized advertising to big data, each episode will have a different focus, a different voice and a different look.

What do they have in common? While you watch, they will use the methods and tools trackers use to track you. We want you to not only understand but experience what tracking means.

We want to help you understand the exchange of value when you volunteer information online. We want you to know when it’s happening without your permission. We want you to be in control, and we want to pique your curiosity.

During each episode of Do Not Track, you’ll be asked to volunteer some data about yourself. The more data you give, the more personalized your episode will be, and the more we’ll be able to include you in an ongoing conversation. Between episodes, we’ll share research and other media related to online privacy. If you share your email address, we’ll deliver this to your inbox.

WHO ARE WE?

We are public media broadcasters, journalists, developers, graphic designers and independent media makers from different parts of the world: Upian (a Paris-based production company), the National Film Board of Canada, Arte (a French and German public broadcaster), Bayerischer Rundfunk (German public broadcaster within the ARD), Radio-Canada (Canada’s national public broadcaster), RTS (Switzerland’s public broadcaster) and AJ+ (digital-only video news network and community from the Al Jazeera innovation department).

Link to the interactive documentary. ES