Here be dragons,

KUVA Lenox_Globe_(2)_Britannica

Jokaisen ohjaustilanteen tausta on erilainen, olemmehan erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Usein kuitenkin ohjaustilanteesta löytyy jokin yhteinen nimittäjä, kaipuu varmuuteen – tätä voi kuvata monilla metaforilla, kuten polulla, kartalla, nuotituksella tai vaikka ohjeistuksella. Käsittelimme varmuuden ja epävarmuuden teemaa 1.10.2014 järjestetyssä ohjauskahvilassa, koska siihen liittyy monia intressejä kaikilla toimijoilla. Opiskelijalla intressit voivat olla esimerkiksi valmistuminen ja mielekkään työpaikan saaminen, yliopistolla puolestaan laadukkaat tutkinnot ja jatko-opiskelijat ja tietty raha, jolla kaikkea toimintaa ylläpidetään.

Ohjaus on lopulta hyvin yksinkertaista, enkä tarkoita tätä mitenkään väheksyvästi tai halveksuvasti, vaan ennemmin päinvastoin, yksinkertaistus ja kiteytys ovat usein kaikkein työteliäimpiä vaiheita monissa prosesseissa. Sanna Vehviläisen ohjausmääritelmän (12, 2014) mukaan ohjauksessa on kyse yhteistoiminnasta, ”jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Hyvä ohjaus toteutuu kunnioittavassa, rakentavassa kohtaamisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.”

Erityisen vaikeaksi ohjauksen tekee kuitenkin moninaisten valintojen maailma, jossa opiskelijan odotetaan pärjäävän valintojensa kanssa ikään kuin se olisi toinen luonto. Tämä harvoin pitää paikkansa, koska päätöksen tekeminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi, mikäli ei hahmota ympäröivää maailmaa. Vaihtoehtojen punninta heikoilla tiedoilla voi osoittautua välillä hankalaksi ilman ammattitaitoista ohjausta, joka auttaa näkemään ympäröivän maailman hieman laajemmin. Vanhaa keskiaikaista karttametaforaa soveltaen, maailman laidalla, päätöksenteon pisteessä, piilevät epämääräiset lohikäärmeet tai merihirviöt, jotka eivät ainakaan motivoi arempaa henkilöä etenemään mitenkään nopeasti. Tästä on kyse myös tämän blogitekstin otsikossa. Valinnan vaikeus korostuu usein opintojen alkuvaiheessa, sillä usein erilaisiin valintatilanteisiin kohdistuu kysymys myös siitä, minkälaiseksi haluan itse kasvaa. Valinnat ovat välillä voimakkaastikin kytköksissä oman identiteetin kasvun prosesseihin.

Identiteetin kasvaminen ja oman itsen löytäminen tuottavat yksilössä sisäisen paineen toimia. Ulkoisen paineen, kuten kaksiportaisen opintotuen muutosten aiheuttaman rahallisen paineen, olemassaolo on omiaan luomaan tunteen siitä, että jokainen valinta on merkityksellinen ja epäonnistuneesta valinnasta seuraa henkisen morkkiksen lisäksi myös KELA:n opintotuen karhukirje.

Ohjausta voi edistää kysymällä epävarmoissa tilanteissa ohjattavalta omien tavoitteiden ja mielenkiinnon kohteita, jolla herätellään ohjattava reflektoimaan sitä, mihin suuntaan ohjattava haluaa edetä. Keskustelussa voi olla kyse laajemminkin elämästä, mutta jotta asiat pysyvät hieman käsiteltävämmässä mittakaavassa, on ehkä viisaampaa pyytää ohjattavalta näkemystä jostain lähitulevaisuuden kiintopisteestä, jota kohti hän haluaa edetä. Pienillä tehtävänasetteluilla voidaan puolestaan varmistaa sitä, onko suunta oikea vai tapahtuuko niiden myötä suunnanmuutos. Yksilöllisesti kehittyvä toimijuus ja varmuuden tunne vaatii tietty paljon enemmän, mutta tällä pääsee alkuun. Ohjauksessa pääsee osallistumaan etuoikeutetusti prosessiin, jossa ihminen kehittyy ja saa tapoja löytää jotain minkä kokee omakseen. Tämä on merkittävä piirre missä tahansa elämänvaiheessa.

 

Kirjoittaja on Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Joachim Kratochvil

 

Lähteet:

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas – yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, Helsinki.

Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Here_be_dragons#mediaviewer/File:Lenox_Globe_%282%29_Britannica.png

 

 

Nexus-itsearviointikysely korkeakouluopiskelijan opintoihin kiinnittymisen tukena

Sähköinen Nexus-itsearviointikysely on Tampereen yliopistolla ESR-rahoitteisessa Campus Conexus II -hankkeessa 2012-2014 kehitetty ja pilotoitu kysely, jonka avulla opiskelijat voivat tietoisemmin arvioida omia opiskelun ja oppimisen lähestymistapojaan. Itsearviointikyselyn tuloksia voidaan käyttää ohjauskeskustelujen virittäjänä ja opintojen suunnittelun tukena opiskelijoiden hops-ohjauksessa.

Nexus-itsearviointikyselyn kohderyhmänä ovat olleet erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat. Kysely koostuu muun muassa opiskelua ja oppimista, omakuvaa ja tavoitteita opiskelijana sekä opiskelun yhteisöllisyyttä käsittelevistä osista. Kyselyyn vastattuaan verkossa opiskelijat saavat heti palautetta opintoihin kiinnittymisen luonteesta ja sitä mahdollisesti haittaavien asioiden ja taipumusten voimakkuudesta.

Nexus-itsearviointikyselyn teoreettista ja käsitteellistä perustaa esittelevä ja Tampereen yliopistolla lukuvuonna 2012-13 toteutettujen sähköisen version pilotoinnin tuloksia käsittelevä raportti on ilmestynyt. Kirjajulkaisu on maksuton ja sen voi ilman kustannuksia tilata elokuun loppuun mennessä osoitteesta: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/12744/lomake.html

Nexus-itsearviointikyselyn soveltamiseksi tueksi on laadittu korkeakouluopettajia varten Nexus-opas. Oppaan etusivulla on linkki Nexus-kyselyn kaikille avoimeen versioon. Nexus-opas sisältää myös hops-ohjaajalle tarkoitettuja sovellusideoita Nexus-kyselyn hyödyntämiseen ryhmäohjaustilanteissa. Opas on vapaasti saatavilla verkossa: http://blogs.uta.fi/nexus-opas/

Lisätietoja:

Vesa Korhonen, Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

vesa.a.korhonen@uta.fi      +358 40 1901465

 

”Arvosanat ovat lantaa” ja muita ohjauksen solmukohtia HESin emännöimässä ohjauskahvilassa

Ohjaustyötä tekevät ja siitä kiinnostuneet kokoontuivat ensimmäiseen teemalliseen ohjauskahvilaan Kaupin kampukselle, metsän siimekseen.  Paikalle oli pölähtänyt peräti 33 kiinnostunutta. Aiheeseen virittäydyttiin draaman avulla. Tutustuimme ohjausvastuutaan pakenevaan opettaja Kiiskiseen ja kilttiin mutta keinottomaan opettajaan, Maijaan. Yleisö sai tehtäväksi auttaa kiireisenoloisen Kiiskisen pakeille joutunutta opiskelijaa ja arvosanaorientoituneen graduntekijän kysymysten ahdistamaa Maijaa.  Apua saatiin räpin, runon, draaman jatko-osien ja huoneentaulun avulla. Jumalallista väliintuloakin esitettiin.  Katsekontaktia välttelevän Kiiskisen kynsissä kärvistelevälle opiskelijalle haluttiin välittää kahdenlaista viestiä:

 

Ohjaus-rap

Kun yliopistosta ulos astuu

täällä pitää oppia ottamaan vastuu.

Sun pitää itse jaksaa lukea

en voi sua joka pilkussa tukea.

Tää työ on sun oma juttu

ei sitä voi tehdä ope, naapuri tai muukaan tuttu.

 

Arvosanat on lantaa

Luota ittees ihminen

kyl sun siivet kantaa.

Tiedät itse parhaiten

osaat soutaa tiedonrantaan.

Olet sen arvoinen

arvosanat on täyttä lantaa!

YO 😉


Kiiskisen elämään yliopistolla saimme uuden näkökulman draaman jatko-osassa, jossa hän koetti saada esimiehensä kiinnittämään huomiota ohjausvastuun kanssa kamppailun hankaluuksiin.  Pessimistien porukka teki Kiiskiselle selväksi (ohjaus)elämän tosiasioita: mm. aikaa säästyy, jos keskittyy opiskelijan asiaan heti aluksi kunnolla eikä ohjaustehtävistä pääse irti, vaikka ne hoitaisi huonosti.

Maijan sijalle graduohjaajaksi astunut opettaja Aarre tarjosi työkaluja ohjauskeskustelun säilyttämiseen opettajan hallinnassa niin, että opiskelija saa siitä mahdollisimman suuren hyödyn. Aarre pyysi heti aluksi opiskelijaa määrittelemään ohjaussession tavoitteet. Hän koetti haastaa opiskelijan ajatuksen korkean arvosanan saamisen merkityksestä mutta valitettavasti sitä opiskelija ei ottanut onkeensa. Hän oli edelleen kiinnostunut vain siitä, tuleeko gradusta nyt varmasti nelonen. Sellaistahan se ohjaustyö on: arvaamatonta.  Toinen ryhmä opasti Maijaa pohtimaan, mistä tilanteessa oli oikein kyse: tarvitsiko opiskelija neuvoa, tukea vai ohjausta. Jälkeenpäin jäin vielä pohtimaan sitä, missä määrin voimme opettajina viestiä sitä, että viimekädessä arviointi on (joitakin tieteenaloja lukuun ottamatta) aina subjektiivista. Ohjaajan käsitys nelosen arvoisesta gradusta voi olla toisenlainen kuin gradun arvioijan käsitys…vaikka molemmat käyttäisivät samoja arviointikriteerejä.  Sellaista se tieteen tekeminen on: asia voi perutellusti olla yhtä aikaa yhdellä tavalla ja toisella tavalla.

Harmaa marraskuun iltapäivä kului rattoisasti ja vaikka ohjauksen solmukohdat saattavatkin olla meillä kaikilla erilaisia, uskon meidän kaikkien saaneen jotakin pohdittavaa mukaamme.  Seuraavalla kerralla kaikki Kiiskisetkin mukaan: alun perin vastenmieliseltä tuntuvasta tehtävästäkin voi tulla siedettävä, kun siitä suoriutumiseen saa välineitä!

 

Blogin laati yliassistentti Sari ”Maija” Fröjd Terveystieteiden yksiköstä