Mikä opiskeluja jumittaa?

Kasvatustieteiden yksikön (EDU) 17.3.2015 järjestämässä ohjauskahvilassa tavattiin seuraavien kysymysten äärellä: Mitkä asiat pysäyttävät opiskelijoiden opinnot? Miten opiskelijoiden elämäntilanteet vaikuttavat opiskeluun?

Tilaisuuteen oli kutsuttu neljä alustajaa, jotka valottivat teemaa oman tahonsa ja asiantuntijuutensa näkökulmista: Maarit Moberg yleisestä opintoneuvonnasta, Eini Mäkelä opintotukitoimistosta, Rita Jähi YTHSstä ja Vesa Korhonen EDUsta. Osallistujia Edu’s Cafessa oli lähes kolmekymmentä.

Rita Jähi 2

YTHS:n psykologi Rita Jähi alustaa opiskelua jumittavista tekijöistä

Alustuksissa painotettiin sitä, että opintoihin ja yliopistoyhteisöön kiinnittyminen ei tapahdu hetkessä vaan vie oman aikansa. Opintojen alkaessa opiskelijoiden taidolliset erot, erityisesti akateemisten taitojen erot, ovat usein suuret. Nuoret opiskelijat ovat vasta aikuistumassa ja itsenäistymässä. Opiskelun piirissä aloittelevan opiskelijan identiteetin kehittyminen ja vahvistuminen asiantuntijan identiteetiksi tapahtuu vähitellen.

Opintojen etenemisen esteet voivat liittyä vaikeuteen ottaa askelta kohti aikuisuutta. Esimerkiksi joillakin opiskelijoilla voi olla kynnys lähteä tekemään opinnäytetyötä. Tähän tilanteeseen kytkeytyvät yliopistolla vaadittava itsenäinen työskentely ja toisaalta opiskelijan vielä vaiheessa oleva itsenäisen ajattelun kehittyminen ja akateemisten taitojen puutteet. Opiskelijoilta saattaa puuttua sisäistä työnjohtajuutta.

Eini Mäkelä 1

Eini Mäkelä puhuu opintojen etenemisen esteistä opintotukitoimiston näkökulmasta

Keskustelussa todettiin, että opintojen etenemistä hidastaa myös opiskelijan kokema yksinäisyys ja ulkopuoliseksi jääminen. Kenellekään ei tee hyvää jäädä omien ajatustensa kanssa yksin. Yksi hidastava tekijä voi olla myös häpeän tunne. Opiskelija ei kehtaa ottaa yhteyttä opettajaan viivästyneiden opintotehtävien vuoksi ja tuntee häpeää siitä, että ei ole saanut aikaiseksi vaadittavia asioita. Tähän saattaa liittyä myös kokemus ja tunne siitä, että ei ole riittävän hyvä. Toisaalta esteenä saattaa olla perfektionismi.

Opiskelijoiden elämänkokonaisuudessa opiskeluun vaikuttavia ulkopuolisia tekijöitä ovat terveydelliset syyt, muutokset elämäntilanteissa esim. lähiomaisen sairaus/kuolema, avio- avoero, uusi parisuhde, lasten syntyminen, työssäkäynti. Monesti terveydellisiin syihin tai elämänpiirin muutoksiin liittyvistä tilanteista toipuminen tai opiskelutapojen muuttaminen vie aikaa.

 

Miten opiskelijoita voitaisiin tukea?

Tuen merkitys on opiskelijalle suuri. Opiskelua voidaan verrata työelämään, missä vaaditaan itsenäistä työskentelyä ja ajattelua, mutta tarkoitus on, että työntekijä ei jää ilman tukea. Työelämässä uudet työntekijät perehdytetään työtehtäviin ja –yhteisöön. Esimiehen kanssa käydään vuosittain kehitys- ja suoriutumisen arviointikeskustelut.

Keskustelua 2

Keskustelussa nousi esiin monenlaisia näkökulmia

Yliopistossa opintojen alkuvaiheen ohjaukseen panostetaan orientoivien opintojen muodossa ja kaikille uusille opiskelijoille nimetään omat HOPS-opettajat. Ohjaus ei kuitenkaan saisi painottua vain opintojen alkuun, vaan sen tulisi kattaa opiskelijan opintojen eri vaiheet: opintoihin kiinnittyminen alkuvaiheessa, opintojen edistyminen, opinnäytetöiden laatiminen ja työelämään siirtyminen. Tuen puute vaativissa opiskeluvaiheissa (esim. gradun tekeminen) voi merkittävästi vaikeuttaa opintojen etenemistä. Ohjauskahvilan keskustelussa korostettiin myös sitä, että kontaktiopetus tukee opiskelijan oppimista. Ryhmäohjaus on tutkitusti tärkeä työskentelymuoto.

Ehkäpä meidän tulisi useammin myös kertoa opiskelijoille myönteisestä kehityksestä ja kehua yrittämisestä. Kuten yksi ohjauskahvilaan osallistuneista opettajista totesi ohjaustilanteessa taputtavansa välillä opiskelijaa olalle ”että, hyvin menee”.

Ohjauskahvilassa alkanutta keskustelua on mahdollista jatkaa verkossa ohjausblogin puolella.

 

Blogitekstin kirjoittivat

Liisa Ikkala-Toiviainen ja Heli Perä-Rouhu

EDUn ohjausvastaavat