Uravaihtoehtoja terveystieteen tohtoreille

Tohtoriopinnot ovat mahdollistaneet meille molemmille korkeatasoisen tieteellisen kouluttautumisen ja valmistanut meidät niin itsenäiseen työskentelyyn tutkijana kuin myös erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusryhmissä työskentelyyn. Tohtorin tutkinto koostuu jatko-opinnoista (60 op), väitöskirjatyöstä sekä sen julkisesta puolustamisesta. Jokaisella näistä on oma opettavainen funktionsa. Tohtoriopinnot ovat vaatineet ja opettaneet pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä, kriittisyyttä ja kritiikin sietokykyä, epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokykyä, neuvottelu- ja yhteistyötaitoja, argumentointia ja perustelevuutta, avoimuutta, objektiivisuutta ja tietysti tieteellisen työskentelyn eettisyyttä ja metodeja. Näiden lisäksi olemme vaivihkaa kehittyneet oman tutkimusaiheemme asiantuntijoiksi.

Lotan pohdintoja: Entä nyt, kun väitöskirja on menossa esitarkastukseen, ja tohtorikoulutettavan antoisaan työhön on pian ylikoulutettu? Uravaihtoehtoja olen miettinyt yliopiston sisällä, mutta myös muissa tutkimus- tai asiantuntijalaitoksissa, yritysmaailmaa unohtamatta. Myös julkiselle sektorille, kuten sairaaloihin ja muualle terveydenhuoltoon sekä sote-politiikkaan tarvitaan tohtoreita. Tohtoreiden työelämäyhteyksiä pyritäänkin aktiivisesti kehittämään. Tästä esimerkkinä on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama TOHTOS-projekti, jonka tavoitteena on laajentaa väitöskirjatutkijoiden mahdollisuuksia työllistyä myös muille kuin perinteisille akateemisille aloille (Tampereen yliopisto 2017).

Tutkimus kiinnostaa edelleen – uskaltaisikohan sitä kokeilla siipiään yliopiston ulkopuolella? Yliopiston ulkopuolisten mahdollisuuksien avoin seuraaminen ei tarkoita, että side yliopistoon katkeaisi. Moni yliopiston ulkopuolella töitä tekevä tohtori jatkaa yliopistolla post doc -tutkijana. Post doc -uramahdollisuuksiin on alettu panostaa useissa yliopistoissa entistä enemmän. Mikäli haluaa työskennellä täysipäiväisesti post doc -tutkijana, on rahoituksen saaminen haaste, mutta onneksi rahoitushakujen valmisteluun on saanut eväitä tohtorikoulutuksesta. Myös yrittäjyys on mahdollisuus, ja väitöskirjatyön loppumetreillä olen ollut mukana perustamassa yritystä Qvalidi Oy (www.qvalidi.fi). Näen tulevaisuuden valoisana terveystieteen tohtoreille, ja uskon että jokainen meistä löytää omannäköisensä paikan työmarkkinoilla.

Camillan pohdintoja: Olen onnekas. Minulla on ollut mahdollisuus työskennellä tohtorikoulutettavana korkeatasoisessa tiedeyhteisössä yhtenä sen jäsenenä. Tohtorikoulutettavien palkkaus työsuhteiseen tehtävään on yliopistolta instituutiona oiva ja viisas teko, jolla on positiivisia vaikutuksia yksilölle itselle, akateemiselle yhteisölle sekä ympäröivälle yhteiskunnalle. Tohtorikoulutettavalle siirtyy kokeneempien tiedeyhteisön jäsenten hiljaista tietoa ja koulutettava voi rakentaa yhteistyöverkostoja sekä kansallisella että kansainvälisellä tutkimuskentällä tulevaisuutta silmällä pitäen. Summa summarum – olen saanut laadukkaan perehdytyksen akateemisessa tiedeyhteisössä työskentelyyn, mikä on harvinaista herkkua nykypäivän hektisissä ja tulosvastuullisissa organisaatioissa.

Minne suuntaan jatkossa? Jatkan uraani kotiyliopistossani ylpeänä akateemisesta uravalinnastani ja viisaampana kuin sinne ensikertaa saapuessani. Sain kesäisenä päivänä vuonna 2015 väitöskirjatyötäni ohjaavalta professorilta puhelun, jossa hän tiedusteli halukkuuttani osallistua tutkimusrahoitushakuun. Vastasin heti, että suostun. Tämä nopea vastaus muutti urapolkuani, mutta vaati pitkäjänteistä työskentelyä rahoitushaun parissa tohtoriopintojeni rinnalla – tulevaisuus on kiinni sekä uskalluksesta heittäytyä tuntemattomaan että lujasta tahdosta. Nämä toteutuivat kohdallani: Aloitan vuonna 2018 työskentelyn hoitotieteen laitoksen johtamassa kansainvälisessä Suomen Akatemian rahoittamassa PROCOMPNurse akatemiahankkeessa (Turun yliopisto 2017). Suuntaan siis kohti uusia akateemisia haasteita. Toivon, että esimerkkini toimii ponnahduslautana muille tohtorin tutkinnon jälkeistä urapolkua pohtiville.

Lähteet:

Tampereen yliopisto. 2017. TOHTOS – Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen (ESR, 2016-2018). http://www.uta.fi/tutkijakoulu/tohtos/index.html /28.11.2017

Turun yliopisto. 2017. PROCOMPNurse – Professional Competence in Nursing. http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/pedagogic-health-care/procompnurse/Pages/home.aspx/ 28.11.2017

Kirjoittajien tiedot:

Lotta Hamari
fysioterapeutti, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
lotta.hamari@utu.fi

Camilla Strandell-Laine
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
camilla.strandell-laine@utu.fi