Miten Sinä voit tänään?

Me hoitotieteilijät olemme terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita. Tunnemme ohjeet ja suositukset liittyen terveellisiin elämäntapoihin sekä tiedämme levon, ravinnon ja liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Huolehdimme muista ja heidän terveydestään, mutta kuinka usein Sinä muistat pysähtyä ja kysyä itseltäsi: miten Sinä voit tänään?

Väitöskirjan tekeminen on pitkä ja valtavan määrän työtunteja vaativa prosessi. Useat meistä tohtoriopiskelijoista tekevät sitä työn ohella. Pitkät päivät työssä, ehkä illat ja viikonloput kirjoitustyön parissa, joten aina ei ehdi noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Liikunta saattaa jäädä vähille, istuttua tulee liikaa, töissä ei aina ehdi syödä säännöllisesti, ohi vilahtaa palaveripulla jos toinenkin ja yöunista tuli ehkä hieman nipistettyä artikkelia kirjoittaessa. Voi olla, että ruutuaikarajat eivät toteudu aina meillä aikuisillakaan, huolimatta siitä että ruudun ääressä oltaisiinkin työssä. Aivot tarvitsevat lepoa kaikesta informaatiotulvasta mitä kohtaamme päivittäin.

Hyvän väitöskirjan kirjoittamiseksi täytyy työskennellä ahkerasti, olla aktiivinen ja tunnollinen. Väitöskirjatutkijoiden elämäntilanteet ovat hyvin vaihtelevia: pieniä lapsia, isompia lapsia, jo pesästä lentäneitä lapsia, lapsenlapsia tai ei ollenkaan lapsia. Paljon harrastuksia, vaativa työ, matkustelua, sairastelua, perheenjäsenten sairastelua, omista vanhemmista huolehtimista ja paljon kaikkea muuta mitä elämään kuuluu, sillä elämään kuuluu paljon myös sitä kaikkea muutakin. Monelle väitöskirjatutkijalle varmasti merkitsee hyvin paljon perheen ja ystävien, sekä opiskelutovereiden tuki. Heidän kanssaan vietetty aika on tärkeää ja heidän tukensa usein mahdollistaa tutkimuksen loppuunsaattamisen. Ja varmasti moni meistä miettii miten sovittaa kaikki palaset yhteen? Kaiken keskellä on tärkeää kuulostella omaa vointiaan päivittäin, sillä olisihan hienoa, että tämä matka tohtoriksi olisi mahdollisimman rikastuttava kokemus kaikkine iloineen ja haasteineen. Väitöskirjaprosessin eteneminen ja loppuunsaattaminen vaatii sitä, että jostakin muusta on tingittävä. Tuo jokin muu ei saa olla oma terveys ja hyvinvointi. Peruspilarit ovat riittävä lepo, terveellinen ravinto ja luonnossa liikkuminen. Nukkumiseen tulisi varata riittävästi aikaa, vaikka tuntuisikin että pärjää vähemmillä yöunilla. Riittävä ja monipuolinen ravinto auttaa jaksamaan ja pienentää useiden sairauksien riskiä. Luonnossa liikkumisella on useiden tutkimusten mukaan paljon terveysvaikutuksia. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu, unen laatu paranee ja mieliala kohenee. Ulkoilua voisikin ajatella ”minilomana”. Aina ei tarvitse lähteä maailman ääriin rentoutumaan, vaan ”lomaa” voi nauttia myös pieninä annoksina päivittäin. Ihana ajatus on esimerkiksi ottaa eväät mukaan ja lähteä lähimetsään retkelle kuuntelemaan linnunlaulua. Tauot työskentelystä usein myös auttavat aivoja työstämään käsiteltyjä asioita aivan huomaamattamme. Kaikki tutkijat varmasti ovat joskus saaneet ahaa-elämyksiä lenkillä ollessaan, saunoessaan tai nukkuessaan. Saattaa olla että parhaat oivallukset tulevatkin silloin kun niitä vähiten odottaa.

Joskus kesän loppuminen saattaa ahdistaa ja monen mielestä syksy on raskasta aikaa. Toisille se merkitsee kesän kuolemaa, mutta minulle se merkitsee kauneinta vuodenaikaa lukuisine upeine väreineen, kirpeitä syysaamuja ja iltoja kynttilänvalossa. Kaikki me tietysti nautimme erilaisista asioista, kukin löytää oman tapansa inspiroitua ja antaa mielen levätä. Hyvä olo näkyy ulospäin, ja toivon mukaan myös tarttuu muihin ympärilläsi oleviin: opiskelu- ja työtovereihin, potilaisiin, opiskelijoihin, alaisiin tai muihin joiden kanssa päivittäin olet tekemisissä. Tärkeää onkin se, että rehellisesti kuuntelee omia tarpeitaan, mitä minä tänään tarvitsen voidakseni hyvin?

Vertaistukea kaipaaville järjestetään tilaisuus 2.11 Tampereen yliopistossa. Kaikki hoitotieteen tohtoriopiskelijat ovat tervetulleita tapaamiseen, jossa asiapitoisen ohjelman lisäksi on hyvä mahdollisuus keskustella muiden opiskelijoiden kanssa kaikista väitöskirjaprosessiin liittyvistä kokemuksista. Oikein kaunista ja hyvän olon täyttämää syksyä kaikille!

Sonja Tuomisto, TtT-opiskelija, Tampereen yliopisto/Yhteiskuntatieteiden tiedekunta