Kyselyn kehitystyö

Nexus-kyselyyn kehitystyöhön ovat vaikuttaneet erilaiset eurooppalais-australialaiseen korkeakouluopetuksen ja -oppimisen tutkimustraditioon perustuvat tutkimusmittarit. Näitä ovat esimerkiksi Edinburgin, Coventryn ja Durhamin yliopistojen yhteistyössä kehittämä hyvän opetuksen ja oppimisen käsityksiin perustuva ETQL-kysely (Experiences of Teacher and Learning Questionnaire) (Entwistle, McCune & Hounsell 2003; Parpala, Lindblom-Ylänne, Komulainen & Entwistle 2013) ja sen oppimista koskeva osio ASSIST (Approaches and Study Skills Inventory for Students) (Entwistle & McCune 2004) sekä Helsingin yliopiston toteuttamat LEARN-kysely ja sen suomenkielinen versio OPPI-kysely, joissa ETQL-kyselyä on hyödynnetty lyhennetyssä muodossa (Parpala 2010). Näiden kahden kyselyn tavoitteena on saada tietoa opiskelijan suuntautumisesta oppimiseen, mutta ne eivät kerro mahdollisista kiinnittymisen riskitekijöistä tai niiden vaikutuksista.

Tämän puutteen paikkaamiseksi Nexus-kyselyn kehitystyössä on hyödynnetty lisäksi lääketieteen opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskeluorientaatiokyselyksi luotua pohjoismaista MED NORD -mittaria (Lonka ym. 2008) sekä suomalaista yleisorientaatioiden tunnistamista varten kehitettyä IGSO-kyselyä (Inventory of General Study Orientations) (Mäkinen & Olkinuora 2002; Mäkinen, Olkinuora & Lonka 2001; 2004; Mäkinen 2003). MED NORD huomioi ahdistuneisuuden ja kiinnostuksen puutteen kokemukset ja IGSO:n avulla voidaan tunnistaa niitä merkityksiä, joita opiskelijan tavoitteet ja opinnot hänen elämänkentässään saavat. Pidemmän version kehitystyössä Nexus-kyselyyn tarvittiin mukaan myös opetus-oppimisympäristön arviointiin liittyviä osioita. Tässä hyödynnettiin Ramsdenin ja kumppaneiden CEQ -opetuksen arviointi- ja palautekyselyä (Ramsden 1991; Wilson, Lizzio & Ramsden 1997).

Alla olevassa kuviossa (kuvio 1) näkyvät lyhyen version osat ja pääosat ja niihin vaikuttaneet aiemmat tutkimusmittarit. CEQ-kyselyn väittämiä ei käytetty lyhyessä versiossa lainkaan. Pitkässä kyselyssä niitä käytettiin lähinnä geneerisiin taitoihin liittyvissä kysymyksissä.

Kuvio 1.3
Kuvio 1. Nexus-kyselyn lyhyen version osat

 

Lähteet:

Entwistle, N. & McCune, V. 2004. The conceptual base of study strategies inventories in higher education. Educational Psychology Review, 16, 325‒345.

Entwistle, N., McCune, V. & Hounsell, J. 2003. Investigating ways of enhancing university teaching-learning environments: measuring students’ approaches to studying and perceptions of teaching. Teoksessa E. De Corte, L.Verschaffel, N. Entwistle and J. van Merriënboer (toim.) Powerful learning environments: unravelling basic components and dimensions. London: Pergamon, 89‒108.

Lonka, K., Sharafi, P., Karlgren, K., Masiello, I., Nieminen, J., Birgegård, G. ja Josephson, A. 2008. MED NORD – A tool for measuring medical students’ well-being and study orientations. Medical Teacher 30, 72‒79.

Mäkinen, J. 2003. University Students’ General Study Orientations. Theoretical background, measurements, and practical implications. University of Turku. Annales Universitatis Turkuensis, Ser. B; 262.

Mäkinen, J. & Olkinuora, E. 2002. Mitä mielessä yliopisto-opiskelun alkumetreillä? Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yleisorientaatiot. Kasvatus, 33 (1), 21‒33.

Mäkinen, J., Olkinuora, E. & Lonka, K. 2001. Orientations to Studying in Finnish higher education. Comparison of study orientations in university and vocational higher education. A paper presented at the 3rd Conference of Information Research Programme 13‒14 September, 2001, Tampere, Finland.

Mäkinen, J., Olkinuora, E. & Lonka, K. 2004. Students at risk: Students’ general study orientations and abondoning/prolonging the course of the studies. Higher Education 48, 173–188.

Parpala, A. 2010. Exploring the experiences and conceptions of good teaching in higher education: Development of a questionnaire for assessing students’ approaches to learning and experiences of the teaching-learning environment. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 230.

Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S., Komulainen, E. & Entwistle, N. 2013. Assessing students’ experiences of teaching-learning environments and approaches to teaching: Validation of a questionnaire in different countries and varying contexts. Learning Environment Research, 16, 201‒215.

Ramsden, P. 1991. A Performance Indicator of Teaching Quality in Higher Education: the Course Experience Questionnaire. Studies in Higher Education, 16 (2), 129–150.

Wilson, K., Lizzio, A. & Ramsden, P. 1997. The development, validation and application of the Course Experience Questionnaire. Studies in Higher Education, 22, 33‒53.