Muut kiinnittymisen riskitekijät

Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että on olemassa riskitekijöitä, jotka haittaavat korkeakouluopintoihin kiinnittymistä ja että näillä riskitekijöillä on vaikutus koulutukselliseen syrjäytymiseen, kuten opiskelemattomuuteen tai opinnoista vetäytymiseen ja niistä syrjään jäämiseen (ks. esim. Siekkinen & Rautopuro 2012; Korhonen & Rautopuro 2012a; 2012b). Huonosti voivat opiskelijat kokevat esimerkiksi muita enemmän negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta ja heidän opintomenestyksensä on heikompaa. He myös kuuluvat usein kaikkein nuorimpaan opiskelijoiden ikäryhmään. (Ks. esim. Ketonen 2011.) Tunnistamalla toimimattoman orientoitumisen tapoja voidaan kuitenkin päästä vaikuttamaan opiskelijoiden oppimis- ja opiskelutapojen kehittämiseen.

Opintoihin kiinnittymisen mahdollisten riskitekijöiden taustalla ei ole mitään yksittäistä selittävää tekijää, vaan heikko kiinnittyminen ja opintojen roikkumaan jääminen tai keskeyttäminen voivat olla seurausta monenlaisista asioista, myös sellaisista, jotka tapahtuvat korkeakoulun ulkopuolella. Esimerkiksi alan työllisyystilanne tai -näkymät, taloudelliset tekijät tai opiskelijan oma terveys tai elämäntilanne voivat olla tällaisia syitä. Erilaiset riskitekijät voivat vaikuttaa siihen, että opintoihin sitoutumisen ja kiinnittymisen taso on heikompi ja todennäköisyys keskeyttää opinnot tai valmistumattomuus on suurempi. (Siekkinen & Rautopuro 2012.) Myös opintojen liiallinen kuormittavuus voidaan nähdä yhtenä kiinnittymistä haittavana tekijänä.

On opintoaloja, joilla riski opintojen keskeyttämiseen saattaa olla suurempi kuin toisilla. Tällaisia ovat esimerkiksi informaatioteknologia ja matemaattisluonnontieteelliset alat, joilta opiskelijat työllistyvät usein jo ennen valmistumistaan ja jotka saattavat toimia siltana joillekin halutummille aloille. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija hyödyntää silta-alan opintoja päästäkseen opiskelemaan jotakin toista tavoittelemaansa alaa, mikä luonnollisesti kasvattaa silta-alan keskeyttämislukuja. (Siekkinen & Rautopuro 2012.)

Näyttää myös siltä, että opintojen valmistumattomuuden riski on suurempi miehillä kuin naisilla. Valmistumattomuus on yleisempää myös opintonsa keskimääräistä vanhempana aloittaneiden keskuudessa. (Siekkinen & Rautopuro 2012.) Mahdollisia opintojen kiinnittymiseen liittyviä riskejä tunnistettaessa olisikin hyvä huomioida, että niitä kannattaa arvioida sekä opiskelijoista itsestään ja heidän elämäntilanteistaan että korkeakoulutuksen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä käsin. Opiskeluun liittyvän itsearvioinnin kannalta on keskeistä kohdistaa huomio erityisesti sellaisiin kiinnittymistä vahvistaviin tekijöihin, jotka liittyvät oppimis- ja opiskeluprosessiin, kuten Nexus-kyselyssä onkin tehty.

 

Lähteet:

Ketonen, E. 2011. Kiinnostusta vai ahdistusta? Opettajaksi opiskelevien akateemiset tunteet, motivaatio ja opiskelun ongelmat suhteessa hyvinvointiin ja menestykseen aktivoivalla luentokurssilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos.

Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012a. Miksi opinnot eivät suju? – Yliopisto-opintojen hitaan etenemisen ja opiskelemattomuuden yleiskuvaa ja ongelmia tunnistamassa. Teoksessa M. Mäkinen ym. (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 100‒124.

Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012b. Hitaasti mutta epävarmasti – Onko opintoihin hakeutumisen lähtökohdilla yhteyttä opintojen käynnistymisongelmiin? Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1, 87‒112.

Siekkinen, T. & Rautopuro, J. 2012. Kuilun partaalla? Koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat. Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1, 15‒38.