Vahvistuva identiteetti ja itsetuntemus

Opiskelijan käsitys itsestään yliopisto-opiskelijana sisältää subjektiivisen mielikuvan itsestä ja omista mahdollisuuksista (ks. Nummenmaa & Lautamatti 2004). Minäkuva on itseä koskevien uskomusten yleistynyt ja jäsentynyt tulos. Opiskelijaminäkuva tai oppimisidentiteetti on puolestaan osa opiskelijan yleistä minäkuvaa, johon kuuluu muun muassa sellaisia asioita kuin opiskelijan käsitykset omasta osaamisestaan, kyvyistään ja taidoistaan oppijana (Nummenmaa & Lautamatti 2004; Korhonen 2012). Nämä käsitykset vaikuttavat hänen suuntautumiseensa opiskelussa ja oppimisessa. Olennaista on myös opiskelijan luottamus omiin mahdollisuuksiin ja suhtautuminen tulevaisuuteen. Positiivisemmat käsitykset omasta osaamisesta ja taidoista nykyhetkessä ovat usein yhteyksissä optimistisempaan tulevaisuuteen orientoitumiseen.

Identiteetti rakentuu edellä kuvattujen itseä koskevien käsitysten ja valmiuksien ja tulevaisuuteen suuntautumisen perusteella. Tämä näkyy myös opiskelijan elämänkatsomuksellisena muutoksena ja maailmankuvan rakentamisena. Akateemiseksi asiantuntijaksi kehittymisen ja asioiden syvällisen ymmärtämisen pyrkimykset kietoutuvat näin monella tavoin ihmisenä kasvamisen kysymyksiin. (Törmä, Korhonen & Mäkinen 2012.)

On hyvä muistaa, että identiteetti myös muovautuu ja muuttuu vuorovaikutuksessa opiskelun sosiaalisen ympäristön kanssa. Opiskelijat arvioivat jatkuvasti itseään ja he ovat samalla opettajien ja ohjaajien sekä opiskelijatovereidensa arvioinnin kohteena. Tämän arviointiprosessin seurauksena opiskelijan käsitys itsestään ja osaamisestaan muovautuu ja muuttuu jatkuvasti. (Nummenmaa & Lautamatti 2004.) Vahvistuva identiteetti ja itseluottamus rakentuvat parhaiten kannustavien yhteisöllisten kokemusten avulla. Opiskelijan myönteiset ja realistiset käsitykset omista kyvyistään ja pystyvyydestään sekä tietoisemmat käsitykset siitä, millaisia kiinnostuksenkohteita, arvoja ja asenteita hänellä on, vaikuttavat siihen, kuinka hän asettaa itselleen tavoitteita. Lisäksi nämä seikat vaikuttavat myös siihen, kuinka hyvin opiskelija orientoituu tulevaisuuteen ja joskus hyvinkin epävarmoihin uranäkymiin.

 

Lähteet:

Korhonen, V. 2012. Towards inclusive higher education? Outlining a student-centered counselling framework for strengthening student engagement. Teoksessa S. Stolz & P. Gonon (toim.) Challenges and Reforms in Vocational Education – Aspects of Inclusion and Exclusion. Bern: Peter Lang, 297–320.

Nummenmaa, A. R. & Lautamatti, M. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosessissa. Ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press.

Törmä, S., Korhonen, V. & Mäkinen, M. 2012. Miten arvioida yliopisto-opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin? Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1, 163‒191.