Miksi ohjaajalle

Nexus-kyselyn yhtenä päätarkoituksena on toimia ohjauksen työkaluna. Sen tavoitteena on tarjota korkeakouluyhteisölle konkreettinen väline kiinnittymisen arvioinnin ja ohjauksen tueksi. Kysely auttaa ymmärtämään kiinnittymiseen liittyviä eroja ja hyödyntämään tätä tietoa ohjauksessa. Hops-ohjauksessa kysely voi auttaa käsitteellistämään ja tekemään näkyväksi erilaisia opiskeluun ja oppimiseen liittyviä piirteitä. Kysely auttaa ohjaajaa esimerkiksi pohtimaan sellaisia kysymyksiä, kuin 1) miten ohjata opiskelijoita tehokkaisiin oppimisen strategioihin, 2) miten opiskelija pystyy asettamaan tavoitteita ja hallitsemaan oman opiskelusta tavoitteita ajallisesti sekä itsearvioimaan näitä tavoitteita ja 3) mikä on opiskelijan oma orientaatioperusta.

Kysely auttaa myös pohtimaan, miten ohjata opiskelijoita kiinnittämään huomiota omiin opiskelutapoihinsa. Oman hops-ryhmän tuloksia voi myös verrata toisten tieteenalojen profiileihin ja aineistopankkiin kerättyyn materiaaliin ja sitä kautta pohtia oman ryhmän tilannetta. Esimerkiksi pilotoinnin tulosten perusteella kaikkien alojen yhteistuloksissa akateemisesti kiinnittyneitä opiskelijoita oli noin 60 prosenttia ja heikommin kiinnittyneitä noin 40 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista (Korhonen 2014). Opiskelijan näkökulmasta kysely auttaa vahvistamaan opiskelijan omaa akateemista orientaatiota ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja osallisuudesta. Kysely myös ohjaa opiskelijoita kasvamaan kohti kokonaisvaltaista tieteellistä asiantuntijuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Olennaista on opintojen merkityksen kirkastaminen itselle.

Näiden seikkojen lisäksi kyselyn avulla on tarkoitus myös mahdollistaa kiinnittymisen kehittäminen ja käsitteellistäminen yhteisöjen omista pedagogisista tavoitteista ja arviointitarpeista käsin. Kysely voi vahvistaa tietoisuutta yhteisön opiskelijoiden oppimistavoista, opituista taidoista ja valmiuksista ja auttaa tunnistamaan ja selittämään heidän oppimiseensa liittyviä kiinnittymistä edistäviä tai haittaavia tekijöitä. Näin yhteisössä voidaan vaikuttaa näihin tekijöihin juuri heidän omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin esimerkiksi vahvistamalla kiinnittymistä edistäviä tekijöitä nykytasosta tai pyrkimällä korjaamaan kiinnittymistä haittaavia tekijöitä.

 

Lähteet:

Korhonen, V. 2014. Opintoihin kiinnittymisen arviointia kehittämässä. Nexus-itsearviointikyselyn teoreettista taustaa ja empiiristä kehittelyä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus -projektin julkaisuja B:3. (Tulossa)