Nuoret estradille -hanke edisti mediakasvatuksen tutkimusta

Nuoret estradilla-hanke (2015–2017) on edistänyt tavoitteensa ohjaamana mediakasvatusta ja sen tutkimusta. Kyseessä on ollut osallisuuden ja lukutaitojen haasteisiin pureutuva toimintatutkimus. Koneen säätiön rahoituksella on syntynyt tutkimusta graduina ja muina tieteellisinä julkaisuina. Päätuloksena on rakentunut erityinen inklusiivisen mediakasvatuksen malli (esim. Pienimäki & Kotilainen, 2018b), jota Pauliina Grönholm on tuoreessa gradussaan tarkastellut ylirajaisuuden näkökulmasta (Grönholm, 2018; ks. myös Koponen & Pienimäki 2018). Nuoret estradilla -hanke on myös avartanut nuorten kanssatutkijuuksia eettisistä ja tutkimuksen vankentamisen näkökulmista (esim. Pienimäki & Kotilainen, 2018a; Kotilainen & Olkkonen, 2018).

Hankkeen tavoitteena on ollut ymmärtää nuorten osallistumisen ja (moni)lukutaitojen kompastuskiviä koulutussiirtymissä ja kehittää tämän ymmärryksen pohjalta mediakasvatusta, erityisesti taiteelliseen itseilmaisuun perustuvia mediapedagogisia malleja. Tavoitteena on niin ikään ollut kokeilla ja kehittää osallistavan tutkimuksen muotoa, jossa nuoret informantteina toimivat usein eri tavoin kanssatutkijoina. Tutkimus on kysynyt varsinkin sitä, miten nuoria voitaisiin tukea julkiseen mediaosallistumiseen ja mediataitoihin taiteelliseen itseilmaisuun perustuvalla mediakasvatuksella ? Miten julkinen toiminta tutkimuksessa voi vahvistaa nuorten identiteettiä? (ks. julkinen mediaosallistuminen esim. Myllynen, 2016; Kotilainen & Pienimäki, 2018); ks. luovuuden merkityksestä mediakasvatuksessa esim. Pienimäki 2018).

Hankkeen eri vaiheissa on tutkijana työtä tehnyt yhteensä 11 henkilöä: gradun tekijänä, väitöskirjan tekijänä tai postdoc-tutkijana. Mukana on ollut tutkijoiden lisäksi useita muita toimijoita yhteistyössä, joka on taannut tutkimuksen toteutumisen. Nuoret estradilla -tutkimus on toteutettu yhteistyössä tutkijoiden, journalistien, pedagogisten toimijoiden ja 15–22-vuotiaiden nuorten kesken. Hanke on sisältänyt seitsemän (7) eri puolilla Suomea järjestettyä osahanketta eli media/taidetyöpajaa, jotka kestivät muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kolmen toimintavuoden aikana. Tutkijat suunnittelivat ja toteuttivat työpajat paikallisten nuorisotyöntekijöiden kanssa yhteistyössä. Osahankkeiden lehtiyhteistyökumppanit tarjosivat tilaa nuorten teosten julkaisuun sosiaalisen median julkaisukanavien rinnalle. Journalistiyhteistyökumppanit olivat myös mukana toteuttamassa työpajoja, kertoivat esimerkiksi julkisesta toimijuudesta tai avustivat nuoria mediateosten tuottamisessa. Kaikkien osahankkeiden yhteisenä kummilehtenä toimii nuorten toimittama aikakauslehti Curly.

Kyseessä on ollut toimintatutkimus, jossa toistuivat suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin vaiheet. Aineistokeruun metodeina toimivat tutkijoiden tutkimuspäiväkirjat, nuorisokyselyt, haastattelut ja työpajoissa rakentuneiden teosten analyysit. 

 Keskeisin aineistokeruumetodi on ollut tutkimuspäiväkirja, joita tutkijat kirjoittivat havainnoistaan työpajoissa. Nuoret vastasivat alkukyselyyn, jossa kerättiin taustatietoja (esim. ikä, koulutus, median käyttö), ja loppukyselyyn, jossa he reflektoivat työpajakokemuksiaan. Työpajojen päätteeksi järjestettiin ryhmä- ja yksilöhaastattelu aikuistoimijoille, kuten nuoriso-ohjaajille, ja avaininformanteiksi havaituille nuorille. Aineistoina toimivat myös nuorten keskustelut sosiaalisessa mediassa (esim. WhatsApp-ryhmät), jotka perustettiin aikuistoimijoiden ja nuorten väliseen kommunikointiin. Nuoria rohkaistiin kanssatutkijoina keräämään aineistoa haastattelemalla toisiansa, esiintymään radio-ohjelmassa ja videoimaan työpajaa taiteellisin keinoin sekä kannustettiin osallistumaan tutkimusseminaareihin. Teatterihankkeessa nuoret kutsuttiin mukaan jo esityksen käsikirjoitusvaiheessa. My Way -ensiesitys oli syksyllä 2016 Tampereella (esim. Kotilainen & Olkkonen, 2018).

Taideteoksina syntyi teatteriesityksen lisäksi muun muassa valokuvia ja runoja. 

Teoksia on julkaistu nuorisotaloilla, kaupunkiympäristössä, työpajojen omissa blogeissa (esim. http://aanessa2015.blogspot.fi/) (esim. Kiuru, 2016; Myllynen, 2016; Puska, 2016). Puoli vuottani Suomessa -näyttely Espoon Sellon kirjastossa oli kesällä 2016. Nuoret paitsi valitsivat valokuvansa näyttelyyn ja he myös osallistuivat näyttelyn pystytykseen ja purkamiseen (Grönholm, 2018). Hankkeesta on julkaistu sen aikana tutkimuksena ja uusina käytäntöinä sosiaalisessa mediassa ja valtamediassa, esimerkiksi työpajoille nimettyjen kummilehtien kautta. Hankkeessa on toiminut julkinen
 Facebook-sivu ja Twitter-tili (@NuoretEstradil #nuoretestradille). Myös tämä Mediakasvatus-blogi on toiminut julkaisualustana osahankkeille säännöllisin väliajoin kolmen vuoden ajan.

Lopuksi: entä sitten? Kiinnostavia kysymyksiä jäi avoimeksi edelleen, esimerkiksi nuorten kanssatutkijuuksista. Myös ylikulttuurisen mediakasvatuksen kysymyksissä päästiin vasta alkuun hankkeessa.

Julkaisuja ja opinnäytetöitä hankkeesta on tulossa vielä useita. Käsitteellinen ja käytännöllinen kehittäminen siis jatkuu edelleen. Sen sijaan siitä ei ole paljon tietoa millaista muutosta on käynnistynyt mukana olleissa instituutioissa. Mediakasvatuksen tutkimus on saanut kuitenkin paljon samalla, kun mukana olleiden tutkijoiden artikkelit, tutkielmat ja ura ovat edistyneet. Edistyminen on tarkoittanut myös muuta, esimerkiksi tutkijan oman suunnan löytymistä, siis entistä tarkemmin sen ytimen löytymistä minkä tutkimukseen tuntee paloa.

Hankkeen johtajana olen todella ylpeä mukana olleiden tutkijoiden saavutuksista. Kiitos kaikille! Ja kiitos #Koneensäätiölle rahoituksesta, jossa oli mahdollisuus toden teolla kokeilla, kehittää ja muuttaa suuntaakin!

Kirjoittaja: Mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen

Lähteet

  • Grönholm, P. (2018) Arki nuorten turvapaikanhakijoiden silmin: Ylirajaista mediaosallisuutta kehittämässä. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto.
  • Kiuru, Inka (2016) ”Hyvin otettu kuva voi kertoa tarinan” Osallistava valokuvaus monikulttuurisessa nuorisotyössä. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608152167
  • Koponen, M. & Pienimäki, M. (2018) Toward the Transcultural Media Competences of Migrant Young People. UNESCO, Milid Year Book 2017. (Hyväksytty, tulossa.)
  • Kotilainen, S. & Olkkonen, S. (2018) Nuoret dokumenttiteatterin tekijät kanssatutkijoina. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen Vuosikirja 2017.
  • Kotilainen, S. & Pienimäki, M. (2018) Participation through Public Media: Improving Media Literacy among Vulnerable Youth. In Ranieri, M.; Thevenin, B. & Cappello, G. (eds.) The International Encyclopedia of Media Literacy. New Jersey: Wiley-Blackwell. (Hyväksytty, tulossa)
  • Myllynen, Milka (2016) #nuoretestradille #kuuleksmua Mediajulkisuus ja monikulttuurisen nuoren identiteetti. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606232004
  • Puska, Maija (2016) Luova kirjoittaminen ja mediakasvatus. Tarkastelussa työttömien nuorten mediasuhteet ja kirjoittaminen. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072528
  • Pienimäki, M. (2018) Facilitating Creative Media Production through the Pedagogy of Multiliteracies: A Case Study with Vulnerable Young People. The Arts in Society Journal. (Hyväksytty, tulossa.)
  • Pienimäki, M. & Kotilainen, S. (2018a) Youth Participation in Research on Multiliteracies: Ethical Perspectives. Media Education Research Journal MERJ.
  • Pienimäki, M. & Kotilainen, S. (2018b) Media Education for the Inclusion of Vulnerable Youth. In Hoechsmann, M.; Carr, P. R. & Thésée, G. (eds.) Media Literacy 2.0: From techno-fetishism and moral panic to critical democratic classroom praxis. Sense Publishers. (Hyväksytty, tulossa).

Oppimateriaalit, Sanomalehtienliitto ja Aikakausmedia:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *