Digi-Suomen koulutuspolitiikkaa: Viestintälukiota ei tarvita?

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lokakuussa lukioiden uudet erityistehtäväluvat, joita sai yhteensä 75 lukiota. Aiemmin toimineista erityistehtävistä vain yksi lakkautettiin: viestintäpainotus. Tätä erityistehtävää haki kaksi lukiota, myös Sammon keskuslukio Tampereella, joka on ollut ainut viestinnän erityistehtävää hoitava lukio Suomessa. Linja juhli erityistehtävänsä 20-vuotisjuhlia tänä vuonna.

Lukioiden erityistehtäviä myönnettiin yhteensä kahdeksalle eri alalle, jotka edustavat oppiaineita kuten kielet (5 lupaa) ja matematiikka ja luonnontieteet (15 lupaa) tai muu painotus kuten kansainvälinen IB-tutkinto (16 lupaa) ja yrittäjyys (2 lupaa).  Taideaineisiin päätettiin myös erityistehtäviä, esimerkiksi kuvataide (6 lupaa) ja ilmaisutaito (3 lupaa) (OKM 2017:42). Lämpimät onnittelut Tampereen lyseon lukiolle, Tampereen yhteiskoulun lukiolle, Tammerkosken lukiolle, Tampereen klassilliselle lukiolle, Hatanpään lukiolle, Tampereen Rudolf Steiner-koululle! Lisäksi myös Sammon keskuslukiolle onnea urheilupainotuksesta! Kaiken kaikkiaan Tampereen lukioille myönnettiin erityistehtäviä hyvin. Nopeasti on kuitenkin nähtävissä, että yhteiskuntatieteellisiä aineita ei listasta löydy. Ja että aiemmista luvista evättiin juuri viestintäpainotus. Olisiko yhtenä syynä kenties se, että lukiossa on jo toinen erityispainotus?

Viestinnän erityistehtävän poistaminen perustellaan sillä, että lukioissa opetetaan muutenkin monilukutaitoja ja mediaa valtakunnallisella kattavuudella (OKM 2017:42, s. 24):

”Viestintä ei ole erillinen oppiaine vaan sen osa-alueita sisältyy eri oppiaineisiin sekä toteutuu monilukutaito ja mediat -aihekokonaisuuden kautta. Sen vuoksi työryhmä ei näe valtakunnallisesti tarvetta viestinnän erityiselle koulutustehtävälle vaan katsoo, että sen opetuksen painotus on toteutettavissa lukion valtakunnallisen tuntijakoasetuksen mahdollistaman valinnaisuuden turvin.”

Samaan aikaan julkistettu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkimus kuitenkin todistaa, että juuri aineenopettajaopiskelijat ovat paitsiossa monilukutaitojen ja mediakasvatuksen opetuksesta (Kotilainen & Ruokamo 2017). Yllä lainattu perustelu ei siten ole kestävä, koska lukioista tuskin kaikkialta löytyy osaavia ”valtakunnallisen tuntijakoasetuksen mahdollistaman valinnaisuuden” toteuttajia. Lisäksi moni myönnetty lupa pohjautuu lukion tuntijaon mukaisiin kyseisiin oppiaineisiin eikä niitäkään perustella pois siksi, että esimerkiksi musiikki tai matematiikka on jo opetussuunnitelmassa.

Viestinnän erityistehtäväluvan epääminen ei ole myöskään perusteltua lupa-asiakirjassa mainittujen kriteereiden pohjalta. Näitä ovat muun muassa koulutusinstituution rooli valtakunnallisena substanssin kouluttajana ja teeman hakupaine. Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijat tulevat perinteisesti ympäri maata. Tälläkin hetkellä opiskelijoiden kotipaikat vaihtelevat Rovaniemeltä Raaseporiin. Ja vaikka viestintälinjalle ei ole ollut ihan helppo päästä, ovat hakijat äänestäneet sitä hakemuksillaan. Linjalle päästäkseen on pitänyt tehdä melko työläs ennakkotehtävä ja täyttää erillinen lausuntolomake, jossa voi todistaa viestinnän harrastuneisuutensa.

Sammon keskuslukiolla toimiva viestintälinja on tehnyt työtä mediakasvatuksessa 1990-luvulta lähtien. Linjalla opiskelee tällä hetkellä 70 opiskelijaa, ja sen lisäksi kurssit ovat avoimia muille keskuslukion opiskelijoille. Kuitenkin vain erityistehtävä oikeuttaisi opiskelijat keventämään muuta lukion opiskelua niin, että aikaa jäisi viestinnän opintoihin syventymiseen. Tätä syventymistä rakentuu nykyisen opsin pohjalta esimerkiksi lukuisilla journalismin, valokuvauksen, ilmaisutaidon ja videotyön kursseilla, sekä esimerkiksi mediakritiikin ja verkkosivutuotannon kursseilla. Linjan opetusuunnitelmassa on yli 30 kurssia viestintää: http://sammonkeskuslukio.fi/wp-content/uploads/2017/10/Sammon-keskuslukion-opetussuunnitelma-041017.pdf

Linjan kursseja opettaa seitsemän opettajaa, jotka ovat kaikki oman alansa asiantuntijoita.

Tampereen kaupunki jatkaa tulevaisuudessa linjan rahoittamista, mutta ilman erityistehtävää opetusta on pakko karsia. Jatkon perustelu on myös alueellinen: esimerkiksi Kämmenniemen yläkoulussa aloitettiin juuri mediapainotus ja uudessa Tampereen yliopistossa viestintätieteet ja informaatioteknologia ovat oleellinen osa opetusta ja tutkimusta. Näin opiskelijoilla on Tampereella mahdollisuus kokonaiseen viestinnän oppimispolkuun, jossa eri toimijat voivat myös tukea toisiaan. Monet viestintälinjan opiskelijoista ovatkin hakeutuneet viestinnän korkeakouluopintojen pariin.

Lukioiden erityistehtäviä koskeva lupapäätös (OKM 2017:42) seuraa linjassaan nykyisen koulutuspolitiikan uusliberalistista profiilia. Yhteiskunnallisten aineiden erityistehtävät tukemassa opiskelijoiden kriittistä ja osallistuvaa otetta puuttuvat kokonaan. Viestintä on myös yhteiskuntatiede vaikka se kurkottaa myös taiteeseen ja kulttuuriin sekä luonnontieteisiin kuten kriittiseen koodauksen lukutaitoon. Eikö siis kriittinen ote mediaan ja informaatioon olekaan tärkeää nyky-yhteiskunnassa?

Kirjoittajat: Sirkku Kotilainen, mediakasvatuksen professori, Tampereen yliopisto ja Sanna Heinonen, viestintälinjan koordinaattori ja opettaja, Sammon Keskuslukio

 

Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *