Sivusuomen nuoret lähtökuopissa toisen asteen koulutukseen

Kuva: Maaseudun tytöt yhdessä kesällä 2016. Yhteiset peruskouluvuodet, jokaisella eri lukio kaukana kotoa

Koulujen kesälomat ovat alkaneet, on laulettu suvivirttä ja gaudeamusta. Kesä merkitsee monelle maaseudulla peruskoulunsa päättävälle valmistautumista tulevana syksynä uuden elämän alkuun uudella paikkakunnalla. Se voi merkitä myös välivuotta, jonka ei kuitenkaan ole tarkoitus olla välivuosi elämästä.

Harvaanasutulla maaseudulla asuvan nuoren elämässä kodin merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän kilometrit ovat konkreettisia eristäen nuoren organisoiduista harrastusmahdollisuuksista, ystävien kanssa vietetystä vapaa-ajasta ja tulevasta toisen asteen koulusta.  Perheiltä edellytetään uskallusta, luottamusta ja kykyä keskustella: onko nuori kykenevä asumaan kodista kaukana ja ovatko vanhemmat valmiita päästämään 15–16-vuotiaan omilleen? Jaksaako nuori?

Uusi opiskelupaikka ja isompi koulu voi tarjota suuren yhteenkuuluvuuden tunteen ja uuden elämän alun ikäluokkansa ainoalle luonnontieteisiin orientoituneelle pojalle. Toisaalta se voi eristää suureen yksinäisyyteen, tyhjään yksiöön ja uuteen ympäristöön, kun perhe on kaukana tai tukea ja uusia ystäviä ei vielä ole. On haettu opiskelupaikka, lähdetty pääsykokeisiin paikkakunnalle, jossa ei ole koskaan aiemmin käynyt. On löydetty koulu, josta ei voi olla varma, onko se lähimainkaan kuvitellun kaltainen, onko siellä minulle mitään, onko se minun. On aloitettava omillaan, kestettävä neljän seinän sisällä yksinäisyyden ja mahdollisesti koti-ikävän täyttämä aika, kun toisen asteen opinpolku alkaa. Vastuu itsestä, itsenäisyys sekä liian suuri vastuu arjen sujumisesta kohtaa monen muualta toiselle paikkakunnalle pakosta muuttavan liian varhain.

Nuorisotutkimusverkoston tuoreimpiin julkaisuihin kuuluva Armila, Halonen, Käyhkö. Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla kuvaa oleellisesti myös omaan tutkimukseeni osallistuvien nuorten taustoja. Valmistelen taiteellisessa kompositiossa yhdessä nuorten kanssa muotoa viestiin, jonka olisi mahdollista johtaa rakenteellisiin parannuksiin ja parempaan tiedostamiseen koulutuslinjauksissa. Ensimmäinen sanoitus, jossa tutkimuksessa mukana oleva nuori pohtii ”mihin mulla riittää aivokapasiteetti, mihin rahkeet ja millä voi kompensoida ja kuinka pitkälle”, siirtyi viime viikonloppuna sävellystyön alle.

Väkimäärältään alle 2000 asukkaan ja pinta-alaltaan 766 neliökilometrin kunta olisi otollinen maaperä seurata myös tilastollisesti, millaisia alueelliset koulutusvalinnat ovat ja mistä ne kertovat? Miten nuoret kokevat pakkolähtemisen kunnasta, jossa toisen asteen opintomahdollisuuksia ei ole ja yläkoulun lakkauttamista väläytellään tasaisin väliajoin?

Pidän joka kevät muutamien peruskoulunsa päättävän valintoja alisuoriutumisena heidän taipumuksiinsa, koulumenestykseensä tai lahjakkuuteensa nähden. Joidenkin tyttöjen liian varhaisilta vaikuttaneet seksikokeilut ja seurustelusuhteet (”elämä Toyotan takapenkillä”) ovat kouraisseet, samoin kuin taakankantajatytöt, jotka opinpolkunsa aikana ovat uupuneet perheidensä tai ystäviensä perustarpeista huolehtimiseen. Nämä kolme havaintoa ovat olleet sellaisia, että olen nähnyt ensin taidelähtöisessä toiminnassa innon ja voimien syttyvän, ja heidän seisovan hetken omilla jaloillaan. Sen jälkeen itsetunto ja usko ovat vähitellen hiipuneet, katse sammunut.

Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, miten rakenteelliset tekijät, joita ovat esimerkiksi asuinpaikka, -alue, vanhempien sosioekonominen tausta ja sukupuoli vaikuttavat nuoren käsityksiin omista elämän mahdollisuuksista ja opintovalinnoista niin hyvässä kuin pahassa. Olemme aiemmin käsitelleet Nuorisotutkimusverkoston tutkija Fanny Vilmilän kanssa sarjassa Nuoruus hallitusohjelmassa valtion hallintapolitiikkaa suhteessa nuorten taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma17). Nuoret Estradilla -tutkimushanke tuo aiheeseen kokemuksellisen ulottuvuuden, heidän äänen, joita päätökset koskevat.

Pedagogiikkaa on kaikki kuntapolitiikka

Osa nuorista ei pääse harrastuksiin, osa ei pääse koulukyytien ulkopuolella mihinkään. Vaihtoehtoja ei juuri ole, jos vanhempien työajat, halu tai taloudelliset resurssit eivät mahdollista kuljetuksia. Mopolla tai pyörällä ei pääse lähipitäjiin harrastamaan, useimmista kodeista ei edes kirkonkylälle. Jos tätä pidetään annettuna, on lakattu näkemästä, että se, mitä siitä seuraa, ei ole nuoren valinta, persoonan tai maalla asuvien ihmisten yleinen ominaisuus, vaan sivistyksellisten mahdollisuuksien loukkaus esim. nuorisolain hengen vastaisesti (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072).

Toisen asteen opintoihin tarvittavia harrastuspisteitä ei sivukylällä asuvalle nuorelle juuri kerry. ”Niitä ei Iltasanomia lukemalla saa”, sanoi yhteiskuntaopista ja historiasta kiinnostunut yhdeksäsluokkalainen ainoasta harrastuksestaan ja elämänsä realiteeteista ja haasteista suhteessa tulevaan. Siksi kokonaiskoulupäivän (Pulkkinen ym.  2005; Pulkkinen 2011) kehittäminen olisi, nyt kun opettajien vuosityöaika on toteutumassa, yksi merkittävimmistä tukitoimista harvaanasutun maaseudun nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi. Pitkien koulutaksimatkojen päässä asuville nuorille se tarkoittaa yksilöllisiin ja omaehtoisiin kulttuuri- ja taideharrastusryhmiin pääsemistä. Vapaat tunnit keskellä koulupäivää ovat realistinen vaihtoehto saada myös erityisapua, kuten mielenterveyspalveluja sekä muita sosiaali- ja terveystoimen palveluja koulupäivän aikana. Omaehtoinen tekeminen kodin ulkopuolella ei muutoin toteudu.

Tasa-arvon, mutta myös jaksamisen, palautumisen ja levon suhteen kokonaiskoulupäivä harvaan asutulla maaseudulla on merkittävä eriarvoisten lähtökohtien tasaaja, joka odottaa edelleen tulemistaan. Muutoin voi kysyä, ohjataanko ja kehitetäänkö nuorisopolitiikkaa ja nuorten oikeuksia vain kaupunkikulttuurin ehdoilla? Rakenteellisten tekijöiden tiedostaminen ja tunnistaminen tulisi olla merkittävä osa kunnan kehittämispolitiikkaa. Ilman sitä haja-asutusalueiden nuorten painoarvo muistuttaa heitteillejättöä, myös laajemmassa mittakaavassa. ”Kilpailudiskurssi ei tunnusta kotiseutua, sillä kotiseutu on globaalissa taloudessa antikvaarinen käsite”, toteavat Armila, Hartikainen ja Halonen (2016, 135) teoksessa Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä.

Tyhjenevät kylät ovat kehnon kuntatalouden ja kehittämishengen seurausta. Nuorten etua sanotaan ajettavan myös silloin, kun haetaan kustannustehokkuutta. Tällöin nuoret nähdään kustannuseränä, eikä esimerkiksi potentiaalisina paluumuuttajina, jotka vahvat kulttuuriset juuret saatuaan palaisivat elävöittämään kyliensä taloudellista ja henkistä ilmapiiriä. Tämän ketjun tunnistamattomuus ja tunnustamattomuus maksaa itsensä takaisin yhä suurempana alueen autioitumisena ja syrjäkyläistymisenä. Koulun ja kunnan päätöksenteon foorumit on siksi oltava myös nuorten foorumeita, jossa heitä kuullaan aidosti. Niissä asettaudutaan avoimeen vuoropuheluun niin, että nuoret konkreettisesti näkevät aktivisminsa kantavan satoa ja toivona tulevaan.

Kirjoittaja: TeT Satu Olkkonen, yhden Nuoret Estradille -osahankkeen vetäjä

IMG_7467

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Täältä opinpolulle jonnekin.

LÄHTEET:

  • Armila, P., Halonen, T. & Käyhkö, M. 2016. Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 178, Liike.
  • Olkkonen, S. & Vilmilä, F. 2016. Taimikon kasvua ei voi loputtomiin kiihdyttää – miten käy lasten ja nuorten kulttuurin? Näkökulma 17. Nuorisotutkimusseura. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma17
  • Pulkkinen, L. 2011. Eheytetty koulupäivä – lapsilähtöinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Paalasmaa (toim.). Lapsesta käsin: Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. Jyväskylä: PS-kustannus, sivut 313–327.
  • Pulkkinen, L. & Launonen, L. 2005. Eheytetty koulupäivä: Lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Helsinki: Edita.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *