Medialukutaito, transkulttuurinen mediaosaaminen, osallisuus mediassa ja mediakasvatuksen oppisuunnitelma framilla mediakasvatuksen työryhmässä MEVI2016:ssä

Median ja viestinnän tutkimuksen päivillä (MEVI) 8.–9.4.2016 Helsingissä kokoontui ”Mediakasvatus, muutos ja osallisuus” -työryhmä, joka kokosi yhteen mediakasvatuksen tutkijoita ja asiantuntijoita ympäri Suomen. Tämä työryhmä ei käsittääkseni ole aiemmin kokoontunut MEVIssä, vaikka mediakasvatuksen tutkimukselle on tilausta medioituvassa yhteiskunnassamme.

Kokoonnuimme kahtena päivänä kuulemaan yhteensä seitsemää esitystä, joissa kaikissa oli kehittävän tutkimuksen otetta. Esitykset käsittelivät medialukutaitoa, transkulttuurista mediaosaamista, nuorten osallisuutta ja omaehtoista toimintaa mediassa sekä mediakasvatuksen oppisuunnitelmaa monitieteisyyden ja tieteiden välisyyden näkökulmasta. Esitysten aiheet linkittyivät väljästi MEVI2016 -päivien teemaan ”luottamus”.

Sirkku Kotilainen ja Mari Pienimäki esittelivät Tampereen yliopiston ”Nuoret estradille” -tutkimushanketta ja pohtivat nuorten osallistumista tutkimukseen kanssatutkijoina, eikä pelkästään tutkimuskohteina. Nuorten julkinen toimijuus tutkimuksessa on eettisestä näkökulmasta kimurantti kysymys, jossa on otettava huomioon nuorten ymmärrys mediajulkisuuden vaikutuksista omaan yksityisyyteen sekä nuoria ohjaavien ja huoltavien tahojen pyrkimys suojella nuoria julkisen toimijuuden mahdollisilta vaaroilta. Tutkimuksen toteuttaminen on jatkuvaa neuvottelua tutkimuskohteen oman äänen esiin saamisen ja tutkimuksen eettisen toteuttamisen välillä.

Toiminnallinen tutkimusote on selvästi voimistumassa mediakasvatuksen kentällä, kuten Lapin yliopiston jatko-opiskelijan Lauri Palsan esityksestä kävi ilmi. Dialogi tutkimuskohteen ja tutkijan välillä sekä moninaista aineistoa kokoava tutkimustapa mahdollistaa syvällisen ymmärryksen tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä ja tuo parhaimmillaan esiin asioita, joita ei muilla menetelmillä välttämättä löytyisi. Palsa oli löytänyt toiminnallisen tutkimuksen vertailukohdaksi palvelumuotoilun, jossa samaan tapaan haetaan ratkaisukeskeisesti toiminnalle parempia käytäntöjä.

Usea esitellyistä tutkimuksista on mukana ”Nuoret estradille” -hankkeessa, jossa tarkastellaan nuorten haasteita ja mahdollisuuksia osallistua omaehtoisesti mediatuotantoon. Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa tekevän Jetta Huttusen tutkimuksessa mennään kohti omaehtoisuuden syvintä olemusta. Omaehtoisuus näyttäytyy nuorten elokuvaprojekteissa omaäänisyytenä, luovina ratkaisuina ja innostuksena mutta myös piittaamattomuutena aikatauluja ja ohjausta kohtaan. Myös Nuoret estradille -hankkeen tutkija, Tampereelle jatko-opintoja tekevä Suvi Törrönen pohti esityksessään sitä, miten tutkijana voi havainnoida informanttejaan mahdollisimman neutraalisti, vaikuttamatta näiden toimintaan ja kuitenkin oman tutkijan asemansa ja identiteettinsä säilyttäen.

Suomessa ajankohtainen monikulttuurisuus-teema nousi esille työryhmässä. Tampereen yliopistoon väitöskirjaa tekevän Minna Koposen ja ohjaajansa Sirkku Kotilaisen esityksessä tarkasteltiin transkulttuurista mediaosaamista korkeakouluopetuksessa. Tutkijoiden aineisto koostui opiskelijoiden mediapäiväkirjoista, jotka osoittautuivat monikulttuurisessa ryhmässä oivaksi tavaksi avata todellisia ja kuviteltuja kulttuurieroja.

Lapin yliopistoa edusti myös Mari Maasilta, joka esitteli yhdessä Päivi Rasin ja Heli Ruokamon kanssa tekemäänsä tutkimusta pohtien kulttuurista inkluusiota tiederajat ylittävässä mediakasvatuksen opetussuunnittelutyössä. Esityksessä nousi esiin osallistujien mediasuhteiden vaikutus mediaosallisuuteen ja toiminnan prosessimaisuus.

Mediataitotapahtumia ja mediakasvatusta valtakunnallisesti koordinoiva KAVIn erityisasiantuntija, Tampereen yliopiston jatko-opiskelija Saara Salomaa keskusteli opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta Hyvä medialukutaito 2013-16 -suuntaviivat -julkaisusta ja avasi suomalaisen mediakasvatuksen toivottavia kehityskulkuja. Mediakasvatuksen periaatteita ovat yhdenvertaisuus ja moniarvoisuus, johdonmukaisuus ja pitkäjännitteisyys, läpinäkyvyys ja yhteistyö sekä laadukas opetus. Näiden periaatteiden vahvistaminen vaatii jatkuvaa dialogia opettajien ammattikunnan sekä mediakasvatuksen ammattilaisten ja tutkijoiden suuntaan. Omalta osaltaan työryhmä toteutti juuri tätä vertaisviestintää ja dialogia.

Työryhmän osallistujat vaihtoivat tutkimusosaamistaan ja kävivät hedelmällistä keskustelua mediakasvatuksen ajankohtaisista teemoista. Kaiken kaikkiaan median ja viestinnän tutkimuksen kentällä mediakasvatuksella on yhä tärkeämpi asema. Toivoisin kuitenkin tulevilta MEVI-päiviltä enemmän kanssakäymistä työryhmien välille, se edistäisi maamme pientä median ja viestinnän tutkijakuntaa löytämään laajemman synteesin sirpaleisella tutkimuksen kentällä.

Kirjoittaja: Jetta Huttunen

Mediakasvatus-työryhmän esitykset

  • Lauri Palsa: Toimintatutkimus mediakasvatuksen kehittämisessä
  • Sirkku Kotilainen ja Mari Pienimäki: Nuorten julkinen osallistuminen tutkimuksessa eettisestä näkökulmasta
  • Jetta Huttunen: Omaehtoisuus nuorten elokuvatuotannossa
  • Suvi Törrönen: Mediaosallistuminen ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa
  • Mari Maasilta, Päivi Rasi ja Heli Ruokamo: Kohti kulttuurisesti inklusiivista ja tiederajat ylittävää mediakasvatuksen opetussuunnitelmaa
  • Minna Koponen ja Sirkku Kotilainen: Kohti transkulttuurista mediaosaamista korkeakouluopetuksessa
  • Saara Salomaa: Kohti hyvää medialukutaitoa – katsaus suomalaiseen mediakasvatustyöhön 2013–15

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *