Koodausta agendalla: mediakasvatus tarpeen peruskoulussa

Vuodenvaihteen uutisotsikot täyttyivät pankkien verkkokriiseistä, joihin syypäiksi arvellaan ”teinihakkereita”, kuten loppiaisaaton 5.1. Ilta-Sanomat nimeää epäillyt jutussa, joka on otsikoitu ”Suomalaispankit eivät saaneet rauhaa”. Jutussa on haastateltu kyberturvallisuusyhtiön toimitusjohtajaa Mikko S. Niemelää, joka entisenä hakkerina ymmärtää koodaustaidot ja innon harjoitella potentiaalina nuorten työllistymisen ja turvallisuusalan kehittymisen näkökulmasta:

”….hakkerointi on hyvä asia, mutta se kannattaa kääntää ajoissa hyvien (toimijoiden) puolelle. Suomi tarvitsee osaajia. Näistä teinihakkereista voi tulla tulevaisuudessa turvallisuusalan osaajia firmoille ja valtioille.”

Tämä työvoimanäkökulma lienee ollut myös peruskoulun opetussuunnitelmatyön uudistajilla ja ministeriössä, kun koodausta kirjattiin näkyville viime vuonna. Koodausta tarjotaan jo alle kouluikäisille erityisissä koodikouluissa. Ideaa on viety myös maailmalle. Ja koodaus on agendalla opetusministeriöissä myös muualla kuin Suomessa.

Mikäli nuorten koodauksen harjoitteluintoa kuvaa rikollisuuden puolelle ulottuva hakkerointi, on todella hyvä tarjota lisää harjoittelun ja kehittymisen mahdollisuuksia juuri koulussa. Siellä jos missä on mahdollisuus myös suunnata nuorten toimintaa kohti hyvää, esimerkiksi linkittämällä koodauksen opetusta monilukutaitoihin mediakasvatuksen näkökulmasta.

Hyviksien puolelle ei kasveta pelkästään koodaamalla tai näitä teknisiä taitoja oppimalla edes peruskoulussa, ellei opetukseen kuulu mukaan media- ja informaatiolukutaitoja kriittisellä otteella. Tämä ote sisältää myös oppilaan oman käyttäjyyden eettisen tarkastelun suhteissa verkkoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *