Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2015

Nuoret estradille -hanke kannustaa nuoria toimimaan mediassa

Suomalaisnuoret ovat lukijoina keskimäärin maailman kärkikaartia. Lukutaito kuitenkin jakaa suomalaisia kahtia jo nuoruudessa. Ero näkyy esimerkiksi valintoina siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle: lukutaito merkitsee nuoren joko lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai koulutuksen ulkopuolelle.

Viestinnän, median ja teatterin yksikössä tammikuussa käynnistyvän Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla -tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lukutaitohaasteista nuoruuden koulutussiirtymissä ja löytää keinoja tukea nuoria näissä elämän taitekohdissa. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään mediapedagogisia malleja monilukutaidon edistämiseen taiteellisella mediatoiminnalla.

Nuoret estradille on kehittävä toimintatutkimus, joka toteutetaan viidellä eri paikkakunnalla. Tutkijat, journalistit ja nuorisotyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä nuorten kanssa työpajoja, joissa nuoret tuottavat omien kiinnostustensa pohjalta taiteelliseen itseilmaisuun perustuvia teoksia, kuten valokuvia, kirjan, elokuvan, näytelmän tai multimodaalisen online-teoksen. Lisäksi tavoitteena on, että nuoret julkaisevat teoksensa esimerkiksi maakunnallisessa sanomalehdessä ja osallistuvat tutkimukseen kanssatutkijoina.

Tutkijat etsivät koulujen sekä kulttuuri- ja nuorisotyön kanssa työpajoihin erilaisia nuorisoryhmiä, kuten kymppiluokkalaisia, maahanmuuttajia tai lukivaikeuksista kärsiviä.

Nuoret estradille -hanketta johtaa Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen ja sitä koordinoi FT, tutkija Mari Pienimäki. Hankkeen ydintyöryhmään kuuluvat myös mediakasvatusasiantuntijat Maija Puska/Outi Sunila Aikakausmediasta ja Hanna Romppainen/Jonna Tolonen Sanomalehtien Liitosta. Hankkeessa yhdistyvät Tampereen yliopiston mediakasvatus sekä teatterin ja draaman tutkimus. Sitä rahoittaa Koneen säätiö.

Yhteydenotot ja lisätietoja:
Tutkija
Mari Pienimäki
mari.pienimaki(at)uta.fi

Koodausta agendalla: mediakasvatus tarpeen peruskoulussa

Vuodenvaihteen uutisotsikot täyttyivät pankkien verkkokriiseistä, joihin syypäiksi arvellaan ”teinihakkereita”, kuten loppiaisaaton 5.1. Ilta-Sanomat nimeää epäillyt jutussa, joka on otsikoitu ”Suomalaispankit eivät saaneet rauhaa”. Jutussa on haastateltu kyberturvallisuusyhtiön toimitusjohtajaa Mikko S. Niemelää, joka entisenä hakkerina ymmärtää koodaustaidot ja innon harjoitella potentiaalina nuorten työllistymisen ja turvallisuusalan kehittymisen näkökulmasta:

”….hakkerointi on hyvä asia, mutta se kannattaa kääntää ajoissa hyvien (toimijoiden) puolelle. Suomi tarvitsee osaajia. Näistä teinihakkereista voi tulla tulevaisuudessa turvallisuusalan osaajia firmoille ja valtioille.”

Tämä työvoimanäkökulma lienee ollut myös peruskoulun opetussuunnitelmatyön uudistajilla ja ministeriössä, kun koodausta kirjattiin näkyville viime vuonna. Koodausta tarjotaan jo alle kouluikäisille erityisissä koodikouluissa. Ideaa on viety myös maailmalle. Ja koodaus on agendalla opetusministeriöissä myös muualla kuin Suomessa.

Mikäli nuorten koodauksen harjoitteluintoa kuvaa rikollisuuden puolelle ulottuva hakkerointi, on todella hyvä tarjota lisää harjoittelun ja kehittymisen mahdollisuuksia juuri koulussa. Siellä jos missä on mahdollisuus myös suunnata nuorten toimintaa kohti hyvää, esimerkiksi linkittämällä koodauksen opetusta monilukutaitoihin mediakasvatuksen näkökulmasta.

Hyviksien puolelle ei kasveta pelkästään koodaamalla tai näitä teknisiä taitoja oppimalla edes peruskoulussa, ellei opetukseen kuulu mukaan media- ja informaatiolukutaitoja kriittisellä otteella. Tämä ote sisältää myös oppilaan oman käyttäjyyden eettisen tarkastelun suhteissa verkkoon.