Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2013

Tyttöjen osallistuminen netissä puhuttaa

Tyttöjen osallistuminen netissä puhuttaa
”Tässä on tyttöjen ja poikien ero sosiaalisessa mediassa”, uutisoi Keskisuomalainen verkossa muutama päivä sitten:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/tassa-on-poikien-ja-tyttojen-ero-sosiaalisessa-mediassa/1330913

Uutinen on puhuttanut twitterissä, verkkosanomalehdessä ja omassa sekä muiden mediakasvatuksen asiantuntijoiden sähköposteissa. Harvoin, jos koskaan, tutkimuksistani on keskusteltu näin paljon. Myös kohderyhmään kuuluvat tytöt ovat vaatineet tarkennuksia sanomisiini lehdessä. Uutinen pohjautui haastatteluuni juuri ennen julkista esitelmääni otsikolla ”Nainen ja sosiaalinen media”. Esityksen pidin jo pari viikkoa aiemmin. Esitystilassakin keskusteltiin vilkkaasti, joskin eri teemoista kuten esimerkiksi naissukupuoleen kohdistuvasta vihapuheesta verkossa.

Tytöt käyttävät yhteisöpalveluita ja bloggaavat, pojat pelaavat. Tässä karkea jako, jollaisena tilanne näyttäytyy tilastollisen tutkimuksen valossa, kun netinkäyttöjä on kysytty lapsilta itseltään. Tämä välittyi myös sanomalehti Keskisuomalaisen uutisessa verkossa. Keskustelun lienee käynnistänyt tekstissä pätkä, jossa tyttötapaisena tutkimuksessa esiintyvä verkkokeskustelu ja bloggaus rinnastetaan vähempiarvioisena suhteessa poikatapaisena tutkimuksissa esiintyvään pelaamiseen:

”Sukupuolisuuteen sosiaalisen median käytössä ei juuri ole kiinnitetty huomiota eikä feministinen tutkimusasenne halua sitä korostaakaan. Kotilaisen mukaan olisi syytä keskustella, sillä jos tytöt jäävät vain yhteisökeskustelijoiksi ja bloggaajiksi, pitäisi heitä motivoida muuallekin.”

Uutisessa alkuperäinen asiayhteys haastattelussa on jäänyt pois, mikä on tietenkin tyypillistä uutisen lyhyelle esitysmuodolle: siihen poimitaan tärkeimmät palat uutisarvon kannalta. Haastattelussa puhuin poikatapaisena toimintana kansainvälistymisestä verkkopelaamisessa siitä lähtien, kun koulussa aletaan oppia englannin kieltä. Tyttötapaisena näyttäytyy tilastollisissa analyyseissa valtavirtana kotimainen vuorovaikutus ja lähipiirit, kuten esimerkiksi harrastuksiin liittyvä viestintä. Tästä kansainvälistymisen näkökulmasta heitin haasteeni keskustelulle, mutta se siis jäi uutisesta pois.

Keskustelua onkin nyt käyty tyttöjen vähempiarvoistamisesta yhteiskunnallisina vaikuttajina ja bloggaajina. On ihmetelty tutkimusta ja tutkijan tapaa puhua siitä. Uutisen luentaa on siis tehty ”ikkunana maailmaan” eikä toimituksessa rakentuneena omana esityksenään haastattelun pohjalta.

Olen tutkinut nuorten mediavaikuttamista monta vuotta, ja esimerkiksi bloggaaminen voi näyttäytyä varsin yhteiskunnallisena toimintana erityisesti nuorten keskuudessa. Sitä en lähde kiistämään vaan päinvastoin haluaisin tarjota bloggaamista yhdeksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen harjoitukseksi vaikka peruskouluun, myös pojille. Uutisessa ei mainita myöskään käyttämieni tutkimusten kohderyhmän ikähaarukkaa, joka on 0-12 vuotta. Ikä näyttääkin sukupuolen rinnalla olevan merkityksellinen määrittäjä toimintaan verkossa. Nuorten kohdalla jopa erityisen merkityksellinen: on eri asia mitä tehdään verkossa 10-vuotiaana kuin pari vuotta vanhempana.

Varsinaisessa esitelmässä, jota toimittaja ei ollut kuulemassa, yksi pointtini oli kysymys aikuisten naisten osallistumisesta verkossa: jääkö yhteiskunnallinen näkökulma nuoruuden ikävaiheeseen?

Kriittisyyttä median luentaan!
Olin kutsuttuna puhujana naisjärjestö Soroptimistien valtakunnallisessa tapahtumassa Jämsässä. Järjestö on maailmanlaajuinen ja tavoitteena on kannustaa tyttöjä ja naisia osallistumaan monin eri tavoin yhteiskunnassa ja etenemään elämässään. Näyttää siis siltä, että tämä esitys tai pikemmin sen jälkiesitys uutisena todella kannusti keskusteluun verkossa.
Minusta uutinen toimi erinomaisesti uutisena: kommentteja kertyi nopeasti. Uutinen ei kuitenkaan ole sama kuin julkinen esitykseni tai edes haastatteluni, vaan toimitusprosessissa syntynyt erillinen esitys aiheesta, joka on elänyt omaa elämäänsä verkossa. Mediakasvatuksen näkökulmasta harjaannusta kriittiseen median luentaan edelleen tarvitaan, varsinkin verkossa.

Sirkku Kotilainen, professori, mediakasvatus