Arvo-kirjastossa luovutaan käteismaksamisesta 1.6. alkaen

Arvo-kirjastossa Kaupin kampuksella luovutaan käteisen rahan vastaanottamisesta 1.6.2017 alkaen. Käteisen käyttö on vähentynyt Arvossa viime vuosina selvästi, ja pientenkin käteissummien käsittely vie resursseja muulta kirjastotyöltä. Tarvittavat maksut voi edelleen maksaa kirjastossa kortilla tai käyttää verkkomaksua.

Verkkomaksaminen on mahdollista kaikilla suomalaisilla verkkopankeilla sekä Visa-, Visa Electron-, MasterCard- ja American Express -korteilla. Pienin maksusumma on 3 euroa. Summaa ei voi maksaa osasuorituksina vaan se on maksettava kokonaisuudessaan.

Näin maksat verkossa:

  • Kirjaudu Tamcatiin omiin tietoihisi ja mene Maksut-välilehdelle.
  • Jos maksuja on vähintään 3 euroa, pääset maksamaan painamalla painiketta Siirry maksamaan.
  • Valitse verkkopankki tai luottokortti ja seuraa ohjeita.
  • Palaa Maksut-välilehdelle. Maksut poistuvat tiedoistasi välittömästi.
  • Jos maksaminen ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoon (kirjasto@uta.fi, Linna p. 040 190 9696, Arvo p. 040 190 4236).
  • Maksuja ei voi maksaa verkossa, jos maksutiedoissasi on kadonneen/palauttamattoman aineiston korvaukseen liittyvä maksu. Jos kirja on tallessa, palauta se ja ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun.

Verkkomaksupalvelun toteuttaa Paytrail Oyj yhteistyössä suomalaisten pankkien ja luottolaitosten kanssa.

Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Leena Horsma-aho, Leena.Horsma-aho@uta.fi

Helatorstain aukioloajat kirjastossa

  • Keskiviikkona 24.5., helatorstain aattona, kirjaston toimipaikat sulkeutuvat klo 16
  • Helatorstaina 25.5. kirjasto on suljettu
  • Perjantaina 26.5. palvelemme normaalisti

Kun kirjasto on suljettu, voit palauttaa lainattua aineistoa palautusluukkuihin Linnan ja Arvon ulko-ovien vieressä. Linnan Hiljainen lukusali keskustakampuksella ja Arvon oppimiskeskus Kaupin kampuksella ovat opiskelijoiden käytössä kulkukortilla normaaliin tapaan 24/7.

Maanantaina 29.5. kirjasto siirtyy kesän aukioloaikoihin.

Kesän aukioloajat kirjastossa 29.5. alkaen

Tampereen yliopiston kirjasto siirtyy kesäaikatauluun maanantaina 29. toukokuuta. Kirjaston toimipaikat ovat kiinni lauantaisin ja juhannusaattona 23.6. Arvo-kirjasto on suljettu 17.-28.7.

Arvo-kirjasto palaa normaaliin aukioloaikaan 14.8. ja Linna-kirjasto 28.8.

Linna-kirjasto

29.5.-25.8.

Ma klo 8-18
Asiakaspalvelu klo 10-18
Ti-pe klo 8-16
Asiakaspalvelu klo 10-16

Hiljainen lukusali (2. krs) Tampereen yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7 kulkukortilla.

Sanomalehtilukusali Päätalolla

29.5.-25.8. ma-pe klo 8-17. Asiakaspalvelu ma klo 12-15, ke ja pe klo 9-12
23.6.-6.8. ei palvelua

Arvo-kirjasto

29.5.-14.7.

Ma-pe klo 8-15
     Asiakaspalvelu klo 9-15

17.7.-28.7.

SULJETTU

31.7.-11.8.

Ma-pe klo 8-15
     Asiakaspalvelu klo 9-15

Arvon oppimiskeskus Tampereen yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7 kulkukortilla. Arkisin klo 21.00-5.30 ja viikonloppuisin ulko-oveen tarvitaan PIN-koodi, jonka saa Arvon IT Helpdeskistä.

Kesän aukioloajat
Kirjaston toimipaikat ja yhteystiedot

Tietoa yliopiston ulkopuolisille asiakkaille: Tulostus ja kopiointi sekä vierailijatietokoneet kirjastossa

Tulostus ja kopiointi

Kirjaston asiakkaat, joilla ei ole Tampereen yliopiston peruspalvelutunnusta, voivat tulostaa ja kopioida kortilla. Ricoh Oy:n kopio- ja tulostuskortteja on myynnissä kirjaston asiakaspalvelussa ja Ricohin palvelupisteissä. Kopiokorttien hinnat löytyvät kirjaston palveluhinnastosta.

Ricohin palvelupisteissä kortteja voi myös ladata. Sovi palveluhenkilön kanssa etukäteen lisäsaldon ostamisesta.

Ricoh-palvelupisteet:

  • Keskustakampus: Päätalo A025 (palveluaika arkisin klo 12.00-12.30)
    Sanna Kuukasjärvi, p. 040 456 6325, kuukasjarvi@ricoh.fi
  • Kaupin kampus: TAMK B1-44 (Kuntokatu 3)
    Arttu Nikkilä, p. 040 456 6324, nikkila@ricoh.fi

Käytöstä poistuvia Juveneksen kopiokortteja voi käyttää 31.5.2017 saakka.

Vierailijatietokoneet

Linna-kirjaston vierailijatietokoneet on siirretty kolmannesta kerroksesta ensimmäisen kerroksen takaosaan.

  • Vierailijatietokoneita voivat käyttää kirjaston asiakkaat, joilla ei ole Tampereen yliopiston peruspalvelutunnusta.
  • Koneet on tarkoitettu ainoastaan opiskelua ja tiedonhakua varten.
  • Vierailijatietokoneille varataan aika niiden vieressä olevaan kansioon. Yksi asiakas voi käyttää konetta korkeintaan tunnin päivässä.
  • Tulostaminen koneilta Ricohin kopio- ja tulostuskortilla, joita voi ostaa kirjaston asiakaspalvelusta ja Ricohin palvelupisteistä (ks. ed).

Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Leena Horsma-aho, Leena.Horsma-aho@uta.fi

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Mitä väliä on historialla? on TUPin Vuoden kirja

Tampere University Pressin (TUP) Vuoden 2016 kirja on Tiina Miettisen ja Raisa Maria Toivon toimittama teos Mitä väliä on historialla?. Kirjan tekijöille ojennettiin kunniakirja julkistamistilaisuudessa 5.5. Tampereen yliopistolla.

Palkitun kirjan toimittajat Raisa Maria Toivo (vas.) ja Tiina Miettinen seurassaan kaksi kirjoittajista, Hilja Solala (Toivio) ja Ulla Koskinen

Vuoden kirjan valitsi Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta, professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta, professori emerita Ullamaija Kivikuru, professori emeritus Matti Alestalo ja professori Veli-Matti Värri Tampereen yliopistosta.

Raati perustelee valintaansa seuraavasti: ”Mitä väliä on historialla? on elegantisti toimitettu historiatieteellinen artikkelikokoelma. Artikkelit kattavat monia elämänalueita, mutta aiheiden kirjoa yhdistävänä perusideana on esittää odottamattomia yhteyksiä eri historian alojen kesken ja avata yllättäviä näkymiä nykyaikaan. Hyvin kirjoitettu ja kaunokirjallisiakin ansioita sisältävä teos onnistuu tarkoituksessaan erinomaisesti. Artikkelit on kirjoitettu tieteellisyydestä tinkimättä, mutta niiden merkitys välittyy myös valistuneelle, historiatieteen ulkopuoliselle lukijalle.”

Tampere University Press julkaisi vuonna 2016 kaikkiaan 125 kirjaa, joista väitöskirjoja oli 119. Väitöskirjat eivät osallistuneet kilpailuun.

Vuoden kirjaksi on aiempina vuosina valittu:

  • 2015 – Eero Ropo, Eero Sormunen, Jannica Heinström (toim.): Identiteetistä informaatiolukutaitoon: tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija
  • 2014 – Eero Murto: Virkamiesvaltaa? Ministerien ja virkamiesten väliset valtasuhteet Suomessa viime vuosikymmenten aikana
  • 2013 – Reeta Pöyhtäri, Paula Haara, Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Mäki
Tampereen yliopiston kirjasto
kati.maki@uta.fi
p. 040 190 4267

Tampere University Press

Tilaa gradut ja muu varastoaineisto Tamcatissa

Varastoaineiston tilaaminen kirjastossa on muuttunut. Nyt varastossa olevat gradut ja muun aineiston voi tilata suoraan Tamcat-kirjastoluettelossa tekemällä hyllystähakupyynnön ko. tutkielman tai kirjan tiedoissa. Aiemmin aineisto tilattiin verkkolomakkeilla, jotka eivät enää ole käytössä

Tilauksen voi tehdä entiseen tapaan myös paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.

TUP avoin kirja: Historian hajuista tuoksujen tulevaisuuteen

Kansikuva Historian hajuista tuoksujen tulevaisuuteenPetri Juutin uusi, avoimesti verkossa luettava monografia Historian hajuista tuoksujen tulevaisuuteen : pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen keskeiset päätökset Espoon näkökulmasta (TUP 2017) kertoo pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen kehityksestä. Tutkimuksen pääkysymyksiä ovat mm.:

  • Miksi jätevesien puhdistaminen on keskitetty vain yhteen puhdistamoon?
  • Miksi Espoossa tehdään ylikunnallista yhteistyötä jätevesienpuhdistuksessa?
  • Miten jätevesien puhdistusyhteistyö on alkanut ja muuttunut vuosien varrella?
  • Miksi puhdistetaan naapurikuntien jätevesiä?
  • Millaista keskustelua jätevedet ovat herättäneet menneisyydessä ja millaista tulevaisuutta koskevaa keskustelua niistä on käyty?

Oikean strategian toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja osaavaa johtamista. Espoo on voinut historiassa käyttää omien resurssiensa lisäksi vesihuollossa myös naapurikuntien resursseja. Teoksessa  tarkastelukohteena olevan jätevesienpuhdistuksen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että naapurikunnat ovat maksaneet osansa ja osin enemmänkin kuin osansa jätevesiensä puhdistamisesta ja varsinkin Suomenojan jätevedenpuhdistamosta. Näiden lisäresurssien turvin historian saatossa kertyneet resurssit ovat mahdollistaneet nykyisen hyvän tilanteen pitkän tähtäimen strategisten päätösten avulla. Näistä strategisista päätöksistä yksi konkreettisin näyttö ovat jätevesiä koskevat sopimukset naapurikuntien kanssa. Sopimukset ja niiden takana olleet päätökset ovat hyvin kaukonäköisiä ja kaikkia osapuolia sitovia.

Ne osaltaan mahdollistavat, että valittavana on ollut kehityspolkuja, joita kaikkialla ei ole ollut käytössä. Vuoden 2010 alusta alkaen Espoon vesihuolto on toiminut yhdessä pk-seudun organisaatiossa alueen muiden vesilaitosten kanssa, HSY:n organisaation alaisuudessa.

Kirja on tarkoitettu kaikille päättäjille, ympäristönsuojelusta ja vesiensuojelusta kiinnostuneille, pääkaupunkiseudun asukkaille sekä alueen ja kaupunkiseutujen kehityksestä kiinnostuneille.

Historioitsija, FT Petri Juuti on ympäristöhistorian, tekniikan historian, Suomen historian sekä vesihuollon ja yhdyskuntien infrastruktuurin kehityksen dosentti neljässä eri yliopistossa. Hän työskentelee tällä hetkellä Tampereen teknillisellä yliopistolla tutkimuspäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kustannuspäällikkönä ja yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa sekä vierailevana professorina Etelä-Afrikan yliopistoissa.

Tampere University Pressin kustantama tuore kirja on luettavissa TUP OA Books –kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se julkaistaan myös kansainvälisessä OAPEN library -portaalissa.

Kirjan perustana olevaa tutkimustyötä on rahoittanut Suomen Tietokirjailijat ry. Tutkimus jatkaa samaa tematiikkaa kuin 2015 ilmestynyt Juutin monografia Valkea kaupunki, mustat vedet.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Petri Juuti, p. 050 447 8805, petri.juuti@tut.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Tampere University Pressin Vuoden kirja 2016 julkistetaan 5.5.

Tampere University Pressin Vuoden 2016 kirjan julkistamistilaisuus järjestetään perjantaina 5.5. klo 15.00 Linnassa, ensimmäisessä kerroksessa entisen kirjakaupan tilassa. Tilaisuudessa Vuoden kirjan tekijä/tekijät palkitaan kunniakirjalla.

Vuoden kirjan on tänä vuonna valinnut Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta, professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta, professori emerita Ullamaija Kivikuru, professori emeritus Matti Alestalo ja professori Veli-Matti Värri Tampereen yliopistosta.

Vuonna 2016 Tampere University Press (TUP) julkaisi kaikkiaan 125 kirjaa, joista väitöskirjoja oli 119. Väitöskirjat eivät osallistuneet kilpailuun.

Vuoden kirjan valinnassa olivat mukana seuraavat kuusi kirjaa, jotka kaikki julkaistiin heti avoimesti sekä TamPubissa että kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa.

Lisätietoja:
Kati Mäki
Tampereen yliopiston kirjasto
kati.maki@uta.fi

Tampere University Press

Kirjaston vuosikertomus ilmestyi

Tampereen yliopiston kirjaston vuosikertomus toimintavuodelta 2016 on ilmestynyt. Se löytyy luettavaksi osoitteessa http://www.uta.fi/kirjasto/tietoa/toimintakertomukset/vuosikertomus2016.html.

Kirjaston vuosikertomus kokoaa yhteen päättyneen toimintavuoden. Kirjastonjohtaja Minna Niemi-Grundströmin puheenvuoro kääntää katseen jo kohti uutta yliopistokirjastoa, ja vuoden tärkeimmät tapahtumat ja palvelujen kehittäminen kerrotaan kuvakertomuksena. Lisäksi mukana ovat toiminnan keskeiset tilastoluvut ja tiivis esittely Tampereen yliopiston kirjastosta.

Kirjaston vuosikertomus 2016