Arvaa, voita palkintoja ja hae haalarimerkki kirjastosta

Arvauskisan merkkipurkkiJoko sinulla on kirjaston sydämellinen haalarimerkki? Osallistu ystävänpäivästä alkaen helmikuiseen kisaamme arvaamalla, kuinka monta haalarimerkkiä on purkissa kirjaston palvelutiskillä. Hae samalla haalariisi oma merkki.

Kaikki oikein vastanneet saavat kätevän pyöränvalon. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken

  • elokuvalippuja (10 kpl)
  • kirjaan kiinnitettäviä lukuvaloja (10 kpl)
  • pyöränvaloja (10 kpl)
  • puhelimeen kiinnitettäviä näytönpyyhkimiä (30 kpl)

Voit osallistua paitsi kirjastossa myös somekanavillamme Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä.

Merkkipurkkikisa ja haalarimerkkien jako jatkuvat helmikuun loppuun. Onnea kisaan!

Blogissa: Kuka on julkaisun tekijä?

Sulkakynän kuvaTieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkijan urakehityksen kannalta. Julkaisutietoja kerätään ja tilastoidaan, julkaisujen viittauskertymiä lasketaan ja niiden medianäkyvyyttä seurataan. Yhteisjulkaisujen osuus ja kirjoittajien lukumäärä per artikkeli ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ei siis ole ihme, että toisinaan julkaisujen tekijyydestä syntyy kiistaa. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi se, että jonkun työhön osallistuneen henkilön nimi on jätetty pois julkaisun kirjoittajaluettelosta tai nimien esitysjärjestys ei tyydytä kaikkia kirjoittajia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa Suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Suosituksessa esitetään, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin ja sovittaisiin mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Se sisältää myös käytännön ohjeita sopimisen tavoista.

Mitä tekijyys tarkoittaa?

Tyypilliset tekijämäärät julkaisua kohti sekä tekijöiden ilmoittamisjärjestys vaihtelevat tieteenaloittain. Siinä missä moni humanisti kirjoittaa monografiansa yksin, saattaa fysiikan tutkimusartikkelin tekijäluettelo sisältää satoja nimiä. Joillakin tieteenaloilla kirjoittajat luetellaan aakkosjärjestyksessä, mutta useimmiten ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja on vastuussa suurimmasta työmäärästä.

TENKin suosituksessa ei määritelläkään tarkasti, kenet tulee mainita tekijäluettelossa ja missä järjestyksessä, vaan kullakin tieteenalalla voidaan soveltaa ohjeistusta vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Suosituksessa tekijällä eli kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita tekijäluettelossa. Tekijyys ei määräydy työsuhteen, vaan ainoastaan tieteellisen panoksen perusteella, eikä tekijänkunniasta voi luopua sopimuksella. Esimerkiksi opiskelijalla ja työsuhteessa olevalla tutkijalla on siis yhtäläinen oikeus tulla mainituiksi tekijöinä. Se, millä periaatteilla yliopistojen sisällä tallennetaan julkaisutietoja organisaatiokohtaisiin julkaisutietojärjestelmiin, on asia erikseen (lisätietoa Tampereen yliopiston intrassa).

Kansainvälisesti ehkä tunnetuimman tekijyyden määritelmän on laatinut International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE). Määritelmän mukaan tekijäksi merkitään henkilö, joka on:

  • osallistunut merkittävällä panoksella tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
  • osallistunut julkaisun luonnostelemiseen tai sen kriittiseen tarkistamiseen siten, että on panoksellaan merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
  • osallistunut lopullisen julkaistavan version hyväksymiseen JA
  • ottanut vastuun työn jokaisesta vaiheesta ja varmistanut, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJEn määritelmän mukaan epäeettisiä tekijyyden ilmoittamisen käytäntöjä ovat haamu- ja lahjakirjoittajuus. Haamukirjoittaja on henkilö, joka on osallistunut merkittävällä tavalla tutkimukseen, mutta jonka nimeä ei mainita kirjoittajaluettelossa. Lahjakirjoittaja puolestaan on henkilö, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekoon, mutta jonka nimi mainitaan kirjoittajaluettelossa ainoastaan velvollisuudentunnosta tai julkaisun näkyvyyden ja arvovallan nostamiseksi.*

Tekijyys ei ole sama kuin tekijänoikeus

Tekijällä on siis oikeus tulla tunnustetuksi teoksen luojana eikä tuota oikeutta voi poistaa tai siirtää. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet sen sijaan voi luovuttaa sopimuksella osittain tai kokonaan. Jos tekijä on luovuttanut kaikki taloudelliset oikeudet esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle, oikeuksien haltijalla on yksinoikeus päättää teoksen myymisestä ja levittämisestä yleisölle.

Tekijyydestä ja tekijänoikeuksista sopiminen kirjallisesti hyvissä ajoin ennen julkaisemista helpottaa niin väitöskirjan julkaisuvaiheessa, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennuksen yhteydessä kuin vaikkapa loppuunmyydyn teoksen uudelleenjulkaisua pohdittaessa.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta, tekijänoikeuksista, rinnakkaistallentamisesta ja muustakin tärkeästä löytyy kirjaston oppaista.

*Suomennokset lainattu mukaillen TENKin suosituksesta

Teksti: Tietoasiantuntija Anna-Sofia Ruth, tutkimuksen tietopalvelut

Wiley Online Library siirtyy uuteen käyttöliittymään helmikuun lopulla

Wiley Online Libraryn käyttöliittymän ulkoasu muuttuu. Tietokantaan tulee uusia ominaisuuksia ja toimintoja, mm. parannettuja hakuominaisuuksia. Tarkempia tietoja tältä sivulta.

Tietokantaan luoduista henkilökohtaisista asetuksista alertit lehden uusien numeroiden sisällysluetteloista (etoc alert) ja Citation alert -asetukset siirtyvät uuteen käyttöliittymään. Tallennetut haut (saved search alert) ja favourites alertit sen sijaan eivät siirry uuteen käyttöliittymään.

Kirjanmerkit ja linkit Wiley Online tietokannan uuteen osoitteeseen kannattaa päivittää,vaikka uudelleenohjauksen pitäisikin toimia.

Lisätietoja: phankinta@uta.fi

Uusi avoin kirja sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuudesta

Kansikuva Tavoitteena sujuva arkiSosiaali- ja terveysalalla työskentelee yhä enemmän eritaustaista henkilöstöä. Tämä luo paineita perinteisille työskentely-ja vuorovaikutustavoille. Onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeuduttava olemassa oleviin työ- ja toimintatapoihin, vai pitäisikö työyhteisöjen käytäntöjä muuttaa monimuotoistuvan henkilöstön tarpeita vastaaviksi? Sote-alan organisaatioissa keskustellaan yhä enemmän siitä, miten päivittäinen toiminta monikulttuurisissa työyhteisöissä olisi mahdollisimman sujuvaa, tehokasta ja kaikille työyhteisön jäsenille miellyttävää.

Pirkko Pitkäsen, Katja Keisalan ja Vuokko Niirasen toimittamassa kirjassa Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä esitellään Suomen Akatemian rahoittaman MULTI-TRAIN -toimintatutkimuksen tuloksia.

Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, joka auttaa sote-alan organisaatioita kehittämään käytäntöjään siten, että ne tukevat kulttuurien välistä työtä. Toimintatutkimukseen osallistui viisi monikulttuurista sote-alan organisaatiota: Hatanpään sairaala ja Koukkuniemen vanhainkoti Tampereelta, Karhulan sairaala Kotkasta, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä kolme Mainio Vireen pääkaupunkiseudun yksikköä.

Kirjassa kuvataan, miten tutkimushankkeessa selvitettiin arjen vuorovaikutuksen hankauspisteitä, kehitettiin toimivia käytäntöjä ja korjaavia toimenpiteitä sekä arvioitiin interventioiden vaikutuksia erityyppisissä sote-alan organisaatioissa.

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2013-2017.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se on julkaistu myös kansainvälisessä OAPEN Library –portaalissa. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 5.2.2018 Tampereen yliopistolla.

Pirkko Pitkänen, Katja Keisala ja Vuokko Niiranen (toim.) Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Professori Pirkko Pitkänen, puh. 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Yliopisto-opettaja Katja Keisala, puh. 050 318 7474, katja.keisala@uta.fi
Professori Vuokko Niiranen, puh. 029 445 5206, vuokko.niiranen@uef.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth

Julkaise artikkelisi avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla

Tampereen yliopiston vastaavilla kirjoittajilla (corresponding author) on nyt mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (Article Processing Charge = APC). Alennuksen piiriin kuuluu yli 1500 hybridi-lehteä ja yli 100 Gold Open Access -lehteä (listassa ”Full Gold OA”). Alennus on 50 prosenttia, ja se lasketaan lehtien APC-listahinnoista.

Alennuksen saamisen edellytykset:

  • Tutkija/artikkelin kirjoittaja on vastaava kirjoittaja (corresponding author).
  • Artikkeli hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020.
  • Artikkeli julkaistaan jossakin alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä.

Elsevierin tieteellisissä lehdissä julkaistu tutkimusartikkeli on mahdollista saattaa avoimeksi
myös rinnakkaistallentamalla sen post print -versio organisaation julkaisuarkistoon (Tampereen yliopistossa TamPub). Huomioi myös lehtien mahdollinen embargo.

Kirjoittajamaksuihin (APC) on mahdollisuus saada alennusta myös, kun julkaiset Taylor & Francisin tai Sagen hybridilehdissä tai BioMed Centralin ja SpringerOpenin Gold Open Access -lehdissä.

Lisätietoa alennuksista ja ohjeita julkaisuprosessiin löydät kirjaston Open Access -oppaasta.

Kysy lisää alennetulla APC-maksulla tapahtuvasta avoimesta julkaisemisesta:
Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

In English

Blogissa: Tiedekeskustelun jäljillä altmetriikan ihmeellisessä maailmassa

Tammikuun alussa Helsingin Sanomat esitteli viime vuonna eniten keskustelua herättäneet tiedeuutiset.  Helsingin Sanomat käytti uutisoinnin pohjana Altmetric-yrityksen laatimaa Top 100 articles -listausta. Top-listalle pääsi paljon lääketieteellisiä tutkimuksia. Ihmisten kunto, terveys ja onnellisuus tuntuvat kiinnostavan yleisöä. Merkittävä osa listan artikkeleista oli avoimesti saatavana.

Tampereen yliopisto kirjasto tarjoaa yliopistolaisten käyttöön Altmetric Explorer -työkalun, jonka avulla voi jäljittää ja analysoida tieteellisten tuotosten keräämää huomiota sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Esittelemme tässä esimerkin avulla, mihin työkalu taipuu. Katsomme yksittäisen artikkelin kokonaistilannetta, uutisointia ja twiittejä. Ehkä saat tästä ideoita, miten itse voit käyttää työkalua.

Buying time promotes happiness -artikkeli (doi:10.1073/pnas.1706541114) kipusi sijalle 87 Altmetricin Top 100 -listauksessa. Artikkeli julkaistiin Proceedings of the National Academy of the Sciences of the United States -lehdessä. Artikkeli on Open Access -julkaisu, jolloin se on avoinna kaikille.

Buying time -artikkeli 87. sijalla

Altmetricin tarjoama Top 100 -lista perustuu tilanteeseen 15. marraskuuta 2017. Me tarkastelemme Buying time promotes happiness -artikkelin  tilannetta pari kuukautta myöhemmin. Huomion määrä on lisääntynyt tänä aikana. Tilanne on eläväinen altmetrisessa maailmassa.

Artikkelin altmetriseen tulokseen 2045 vaikuttaa  mainintojen määrä, kuitenkin niin, että uutisilla ja blogeilla on suurempi painoarvo kuin esim. Facebookin postauksilla.

Altmetrinen tulos, huomion (mainintojen) määrä yhteensä ja tyypeittäin eroteltuna

Altmetrinen tulos, huomion (mainintojen) määrä yhteensä ja tyypeittäin eroteltuna (Altmetric Explorer 19.1.2018).

Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, millaisia uutisotsikoita tiedeartikkeli on kerännyt eri puolilla maailmaa.

  • Tekeekö raha onnelliseksi? Nyt sitä on tutkittu: Varakas löytää onnen omista saavutuksistaan, vähätuloinen iloitsee muista ihmisistä. Helsingin Sanomat
  • Putzen macht glücklich – wenn es jemand anders erledigt. Rheinische Post
  • Science says you can stop feeling bad about ’wasting’ money by paying someone else to cook and clean for you. Business Insider Australia
  • Nyt studie: Betal dig fra rengøring og bliv lykkeligere. Jyllands Posten

Twitterin, Facebookin, uutisten ja politiikkapapereiden maininnoista saa näkyville tiedon niiden maantieteellisestä jakaumasta. Tviiteistä pystyy myös jäljittämään tviittaajat. Esimerkiksi Suomesta oli kaksi tviittaaja, joista toinen oli johtava asiantuntija Timo Hämäläinen Sitrasta.

Kartalla twiittien/twiittaajien maantieteellinen jakauma (Altmetric Explorer 19.1.2018)

Kartalla twiittien/twiittaajien maantieteellinen jakauma (Altmetric Explorer 19.1.2018)

Altmetic Explorerin tuloksia voi myös viedä Excelin Pivot-taulukoihin tarkemmin analysoitavaksi. Tämä saattaa olla hyödyllistä, kun tarkastellaan useamman artikkelin saamaa näkyvyyttä. Lisätietoja löydät  täältä.

Altmertic Explorer -työkalusta voit lukea lisää Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaasta. Työkalu löytyy kirjaston tietokantalistalta. Järjestämme kevätlukukauden aikana myös Altmetric Explorer -työpajoja sekä Arvo- että Linna-kirjastossa. Tervetuloa kokeilemaan työkalua käytännössä!

Teksti ja lisätietoja: Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Saila Huuskonen, Merja.Hyodynmaa@uta.fi, Saila.Huuskonen@uta.fi

Verkkokurssi päivittää tutkijan tiedonhallintataidot

Tutkija, oletko kiinnostunut avoimesta tieteestä? Haluatko tietää, kuinka tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä mitataan? Kaipaatko opastusta tiedonhaussa tai tutkimusdatan hallinnassa?

Managing Research Information -verkkokurssilla (2 op) voit päivittää tutkimustyöhön liittyviä taitojasi. Englanninkielinen verkkokurssi suoritetaan etäopintoina ajalla 5.3. – 8.4.2018. Kurssin järjestää Tampereen yliopiston kirjasto, ja se on suunnattu ensisijaisesti väitöskirjatutkijoille mutta myös muille tutkijoille.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Managing Research Information -verkkokurssille 28.2.2018 mennessä.

Tiedustelut: Tietoasiantuntija Miikka Sipilä, miikka.sipila@staff.uta.fi

Kirjaston tutkijapalvelut
Oppaat tiedonhallinnan tueksi

Psychiatry Online koekäytössä 31.1.2018 saakka

Psykiatrian alan tietokanta Psychiatry Online on keskeinen tietolähde alan diagnostiikkaan, hoitokäytäntöihin ja tutkimukseen. Se sisältää American Psychiatric Associationin julkaisemia lehtiä ja kirjoja sekä mm. DSM-5-diagnositiikkajärjestelmän.

Koekäyttö on voimassa 31.1. saakka. Etäkäytössä kirjaudu tietokantaan Tampereen yliopiston peruspalvelutunnuksella tai Taysin etäkäyttötunnuksella.

Palautetta koekäytöstä voi lähettää osoitteeseen: phankinta@uta.fi.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntija Soile Kolehmainen, soile.kolehmainen@uta.fi

Ota Andor-kokonaisuus ja kirjaston kattavat tietoaineistot haltuun

Andor-hakupalveluKirjasto hankkii monipuolisia tietoaineistoja yliopiston opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Aineistojen löytämiseksi käytössäsi on Andor-hakuportaali.

Osallistu kirjaston järjestämään koulutukseen, jossa käydään läpi Andor-kokonaisuus: miten löydät tietoaineistoja oman opiskelusi ja tutkimuksesi tueksi, ja miten eri tyyppisiä aineistoja, kuten e-kirjoja ja e-lehtiä, parhaiten löytää. Koulutukset järjestetään kirjaston opetusluokissa, jossa jokaisella osallistujalla on mahdollisuus tehdä omia hakujaan.

Arvossa järjestettävissä koulutuksissa painotetaan terveys- ja lääketieteiden tietoaineistoja, Linnan koulutuksissa keskustakampuksen tieteenalojen tietoaineistoja. Koulutuksessa tarvitaan peruspalvelutunnusta.

Kevään koulutusajat ja ilmoittautuminen e-lomakkeella. Koulutukset löytyvät myös henkilöstön koulutuskalenterista yliopiston intrassa.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Janika Asplund (Linnan koulutukset), Janika.Asplund@uta.fi, ja Esa Hakala (Arvon koulutukset), Esa.Juhani.Hakala@uta.fi

Andor-opas
Kirjaston koulutukset

In English