Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Sähkötöitä Linnan Hiljaisessa lukusalissa 11.-22.9.

Hiljaisessa lukusalissa Linna-kirjaston toisessa kerroksessa korjataan pistorasioita ja tehdään muita sähkötöitä 11.-22. syyskuuta. Työtä tehdäään maanantaista perjantaihin klo 7-12 välisenä aikana sekä mahdollisesti myös lauantaisin.

Pahoittelemme sähkötöiden aiheuttamaa häiriötä.

Opiskelutilat kirjastossa

Blogissa: Linnan ja Arvon tekin ansaitsette

Hieno saavutus, onnea, uusi opiskelija! Tervetuloa meille Tampereen yliopistoon ja sen kirjastoon! Kirjasto on käytössäsi yliopiston molemmilla kampuksilla, Linna-kirjasto Linnassa keskustakampuksella ja Arvo-kirjasto Arvossa Kaupin kampuksella. Katso aukioloajat kirjaston verkkosivuilta.

Linna- ja Arvo-kirjastot

Kirjastokortin saat helposti. Käy aktivoimassa opiskelijakorttisi Linnassa tai Arvossa, ja ota mukaan henkilöllisyystodistus. Jos et ole vielä saanut opiskelijakorttiasi, voit lainata väliaikaisella kirjastokortilla. Sähköinen opiskelijakortti ei käy kirjastokortiksi.

Kurssikirjasi ovat kirjastossa. Linnasta löytyy niistä suurin osa, Arvosta lääketieteen, terveystieteiden ja biolääketieteellisen teknologian kurssikirjat. Painettuja kirjoja ei ole rajattomasti, mutta vuorokaudeksi tai viikonlopuksi saa  myös ns. lyhytlainakappaleita. Lisäksi suuri osa kurssikirjoista löytyy e-kirjoina, joita voit lukea ilman nettiyhteyttäkin. Katso ohjeet E-kirjaoppaasta.

Andor-logoTiedot kurssikirjoista ja muista aineistoista löydät Andor-hakupalvelusta ja sen työkalut etusivumme Andor-laatikosta. Andorissa on kirjaston kokoelmien lisäksi miljoonia viitteitä ulkomaisista tietokannoista. Kurssikirjat haet kätevimmin Tamcatista, joka on Andorin osa. E-lehdet ja tietokannat näet nopeasti omilta listoiltaan. Kaikki aineistot löytyvät Andorista, mutta oikopolut nopeuttavat hakua

Monitoimitila Pohjantähti Linnassa

Kirjastossa on monenlaisia opiskelutiloja. Kun luet tai työskentelet yksin läppärilläsi, voit valita mukavan nojatuolin, sohvan tai pätevän pöydän, istuma- tai seisomakorkeudella, eri puolilta kirjastoa.

Tietokoneita Linnan oppimiskeskuksessa

Tietokoneita löytyy kirjaston oppimiskeskuksista ja opetusluokista. Koneissa on erilaisia ohjelmia, ja voit tulostaa tulostuskiintiöstäsi. Monitoimilaitteilla voit myös kopioida ja skannata. Yliopiston langattomat verkot toimivat kirjastossakin.

Opetusluokka Alma Linnassa

Opetusluokissa järjestetään tiedonhankintataitojen opetuksesi ja muita kursseja, mutta voit käyttää niitä kulkukortillasi, kun luokissa on vapaata. Opetusajat näkyvät näytöllä ovenpielessä. Katso luokassa ja muissakin tiloissa sen väriopaste, joka kertoo, onko tila hiljainen vai voiko siellä keskustella.

Ryhmatyohuone Rokka Linnassa

Ryhmätyöhön tulet tarvitsemaan tilaa useinkin. Kirjastossa on sekä varattavia että vapaasti käytettäviä ryhmätyötiloja. Varauksen teet Office365-kalenterissasi. Avoimissa ryhmätyöhuoneissa työskentelee joustavasti yksi tai useampi ryhmä kerrallaan. Myös Linnan monitoimitilat Pohjantähti ja Pentinkulma sopivat ryhmätyöhön, kun otat huomioon muut lähellä opiskelevat. Uusin avoin opiskelutila on Idea Linnan pääaulassa. Sinnekin olet tervetullut niin yksin kuin ryhmissä. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia.

Hiljaisinta työtilaa ovat Hiljaiset lukusalit, joita voit käyttää kulkukortillasi 24/7 (Arvossa myös oppimiskeskusta ja kahta ryhmätyöhuonetta). Linnan lukusalissa voit käyttää omaa läppäriä tai tablettia, ja lukijoille on myös erillinen tila, jossa laitteita ei käytetä.

Opiskelijoita Arvo-kirjastossa

Kirjastossa on monenlaisia tiloja ja monenlaisia opiskelijoita. Kaikkien työ sujuu, kun otamme toinen toisemme huomioon ja puolustamme yhdessä työrauhaa.

Kirjasto on käytössäsi niin paikan päällä kuin virtuaalisesti:

Kysy myös kirjastossa. Me etsimme vastauksen.

Teksti: Tietoasiantuntija Outi Viitasalo
Kuvat: Erja Kymäläinen ja Outi Viitasalo

Kysy ja suunnista kirjasto tutuksi avajaisviikolla

Avajaisviikolla kirjasto toivottaa tervetulleiksi erityisesti uudet opiskelijat. Linnan asiakaspalvelussa tapaat päivystäjiemme lisäksi aulaoppaan, joka vastaa kysymyksiisi ja ohjaa eteenpäin.

Lähde myös etsimään kirjastorasteja Linnassa. Oppaalta saat kysymykset seitsemälle rastille, jotka kiertämällä kirjasto ja sen palvelut tulevat tutummiksi. Liikunta kannattaa: kaikki osallistujat palkitaan.

Avajaispäivänä, tiistaina 5.9., löydät kirjaston asiantuntijat myös standilta Päätalolta ja yhdessä IT Helpdeskin kanssa Arvon aulasta. Kysy, vaikkapa e-aineistoista tai neuvontapalveluista! Kokeile myös viittauspeliä, ja klikkaa itsellesi palkinto kirjastokimblestä. Tervetuloa tapaamaan meitä!

Uusi opiskelutila Linnassa on Idea

Avoin opiskelutila Idea LinnassaOpiskelijat saivat keväällä lisää työskentelytilaa Linna-rakennukseen, kun entinen tiedekirjakaupan tila aulassa kalustettiin yhteiseksi ryhmätyötilaksi. Opiskelijoille järjestettiin nimikilpailu, ja sen ehdotusten joukosta tilan nimeksi valittiin Idea.

Idea on avoin tila, jossa voi työskennellä yksin tai ryhmässä, useampikin ryhmä yhtä aikaa. Idea täydentää Linna-kirjaston työskentelytilojen tarjontaa. Tila on avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaan.

Jatkossa Ideassa on tarkoitus järjestää myös tapahtumia ja esittelyjä. Kirjasto koordinoi tilan toimintaa.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntija Outi Viitasalo, outi.viitasalo@uta.fi

Opiskelutilat kirjastossa

Kirjastossa syksyn aukioloajat 28.8. alkaen

Linna-kirjasto palvelee lukuvuoden aukioloaikojen mukaan maanantaista 28.8 alkaen. Arvossa syksyn aikatauluun siirryttiin kaksi viikkoa sitten. Aukioloajat ovat samat kuin viime lukuvuonna, ja Linna-kirjasto on jälleen avoinna myös lauantaisin.

Linna-kirjasto

Ma–pe 8–19
Asiakaspalvelu 9–19
La klo 10–15
Asiakaspalvelu 10–15

Hiljainen lukusali (2. krs) Tampereen yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7 kulkukortilla.

Arvo-kirjasto

Ma–to 8–17
Asiakaspalvelu 9–17
Pe 8–16
Asiakaspalvelu 9–16

Arvon oppimiskeskus (1. krs) Tampereen yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7 kulkukortilla. Arkisin klo 21.00-5.30 ulko-oveen tarvitaan PIN-koodi, jonka saa Arvon IT Helpdekistä.

Sanomalehtilukusali Päätalolla

Ma–pe 8–19
Asiakaspalvelu p. 050 563 0935 ma 12-15, ke & pe 9–12

Arkipyhien aattona kirjasto suljetaan klo 16

Aukioloajat verkossa
Kirjaston toimipaikat ja yhteystiedot

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin

Linnan Hiljainen lukusali sai taukotilan

Linnan Hiljaisen lukusalin opiskelijat ovat toivoneet paikkaa, jossa voisi pitää evästauon. Tällainen tila saatiin entisestä kopiohuoneesta, joka on lukusalin aulassa. Taukotilassa voit levähtää opiskelun lomassa ja syödä evääsi.

Hiljainen lukusali palvelee entiseen tapaan 24/7 yliopiston opiskelijoita. Kirjaston aukioloaikoina sinne kuljetaan Linnan pääaulan kautta porraskäytävästä, muina aikoina omalla kulkukortilla YTHS:n puoleisesta ulko-ovesta porraskäytävään. Lukusalin isolla puolella voi käyttää läppäriä, mutta lasiseinäinen tila on varattu vain lukemiseen.

Lisätietoa:
Palvelupäällikkö Leena Horsma-aho, leena.horsma-aho@uta.fi

Kirjaston työskentelytilat verkkosivuilla

Aineistonhallintasuunnitelma-työpaja tutkijoille 12. ja 13.9.

Suomen Akatemian syyskuun 2017 haussa vaaditaan hakemuksen osaksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Yliopiston kirjasto järjestää syyskuussa työpajan, jossa saat vinkkejä ja ohjeistusta napakan aineistonhallintasuunnitelman laadintaan.

Sama koulutus on tarjolla sekä keskustakampuksella että Kaupin kampuksella:

  • Ti 12.9. klo14.15-15.45 Arvo-kirjasto, Kaupin kampus, opetusluokka Mauri (B109, 1. krs)
  • Ke 13.9. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto, keskustakampus, opetusluokka Elina (3022, 3. krs)

Työpajan alussa kuullaan lyhyt johdanto aineistonhallintaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Tilaisuuksissa käytetään aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitettua DMPTuuli-työkalua.

Työpajoissa voit kysyä apua kirjaston ja Tietoarkiston asiantuntijoilta. Jos haluat yksityiskohtaisia kommentteja aineistonhallintasuunnitelmaasi, lähetä se etukäteen sähköpostitse: oa@uta.fi.

Huom! Tilaisuuden kieli (suomi/englanti) valitaan osallistujien toiveiden mukaan.

ilmoittaudu työpajaan

Lisätietoa: oa@uta.fi

Tampereen yliopiston kirjaston palvelut tutkijoille
Tietoarkisto

TUP avoin kirja yhteisöistä koulutuksen voimavarana

Kansikuva Kehittämisen palat, yhteisöjen salatKehittämisen palat, yhteisöjen salat – Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen on uusi kokoomateos, jonka läpileikkaavana teemana on yhteisöjen merkitys kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisessä. Avoimesti verkossa luettava kirja juhlistaa professori Marita Mäkisen merkkipäivää, ja sen ovat toimittaneet Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo Kulju.

Teos koostuu kolmesta osasta, Opetussuunnitelma yhteisön työnä, Opiskelija yhteisön jäsenenä ja Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissä. Teoksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöjä eri kouluasteiden opetuksen ja oppijoiden näkökulmista. Samalla teos antaa äänen pedagogisten yhteisöjen toimijoille.

Teos on kirjoitettu korkea- ja perusasteen koulutuksen piirissä toimiville tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä pedagogisten yhteisöjen tutkimuspohjaisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Se sopii luettavaksi myös muille kasvatuksen ja koulutuksen alasta kiinnostuneille.

Kirjan toimittajissa ja kirjoittajissa on professori Marita Mäkisen kollegoita. Monien kirjoittajien kanssa Mäkinen on tehnyt sekä tutkimus- ja kirjoittamisyhteistyötä että kehittänyt koulutusta ja kasvatusta tutkimusperustaisesti.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN library -portaalissa.

Vesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.) 2017. Kehittämisen palat, yhteisöjen salat – Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen. Tampere: Tampere University Press.
Lisätietoja:
Vesa Korhonen, vesa.a.korhonen@uta.fi, p. 040 190 1465
Johanna Annala, johanna.annala@uta.fi, p. 040 190 4090
Pirjo Kulju, pirjo.kulju@uta.fi, p. 040 834 1652

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press