Blogissa: Kuka on julkaisun tekijä?

Sulkakynän kuvaTieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkijan urakehityksen kannalta. Julkaisutietoja kerätään ja tilastoidaan, julkaisujen viittauskertymiä lasketaan ja niiden medianäkyvyyttä seurataan. Yhteisjulkaisujen osuus ja kirjoittajien lukumäärä per artikkeli ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ei siis ole ihme, että toisinaan julkaisujen tekijyydestä syntyy kiistaa. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi se, että jonkun työhön osallistuneen henkilön nimi on jätetty pois julkaisun kirjoittajaluettelosta tai nimien esitysjärjestys ei tyydytä kaikkia kirjoittajia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa Suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Suosituksessa esitetään, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin ja sovittaisiin mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Se sisältää myös käytännön ohjeita sopimisen tavoista.

Mitä tekijyys tarkoittaa?

Tyypilliset tekijämäärät julkaisua kohti sekä tekijöiden ilmoittamisjärjestys vaihtelevat tieteenaloittain. Siinä missä moni humanisti kirjoittaa monografiansa yksin, saattaa fysiikan tutkimusartikkelin tekijäluettelo sisältää satoja nimiä. Joillakin tieteenaloilla kirjoittajat luetellaan aakkosjärjestyksessä, mutta useimmiten ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja on vastuussa suurimmasta työmäärästä.

TENKin suosituksessa ei määritelläkään tarkasti, kenet tulee mainita tekijäluettelossa ja missä järjestyksessä, vaan kullakin tieteenalalla voidaan soveltaa ohjeistusta vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Suosituksessa tekijällä eli kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita tekijäluettelossa. Tekijyys ei määräydy työsuhteen, vaan ainoastaan tieteellisen panoksen perusteella, eikä tekijänkunniasta voi luopua sopimuksella. Esimerkiksi opiskelijalla ja työsuhteessa olevalla tutkijalla on siis yhtäläinen oikeus tulla mainituiksi tekijöinä. Se, millä periaatteilla yliopistojen sisällä tallennetaan julkaisutietoja organisaatiokohtaisiin julkaisutietojärjestelmiin, on asia erikseen (lisätietoa Tampereen yliopiston intrassa).

Kansainvälisesti ehkä tunnetuimman tekijyyden määritelmän on laatinut International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE). Määritelmän mukaan tekijäksi merkitään henkilö, joka on:

  • osallistunut merkittävällä panoksella tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
  • osallistunut julkaisun luonnostelemiseen tai sen kriittiseen tarkistamiseen siten, että on panoksellaan merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
  • osallistunut lopullisen julkaistavan version hyväksymiseen JA
  • ottanut vastuun työn jokaisesta vaiheesta ja varmistanut, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJEn määritelmän mukaan epäeettisiä tekijyyden ilmoittamisen käytäntöjä ovat haamu- ja lahjakirjoittajuus. Haamukirjoittaja on henkilö, joka on osallistunut merkittävällä tavalla tutkimukseen, mutta jonka nimeä ei mainita kirjoittajaluettelossa. Lahjakirjoittaja puolestaan on henkilö, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekoon, mutta jonka nimi mainitaan kirjoittajaluettelossa ainoastaan velvollisuudentunnosta tai julkaisun näkyvyyden ja arvovallan nostamiseksi.*

Tekijyys ei ole sama kuin tekijänoikeus

Tekijällä on siis oikeus tulla tunnustetuksi teoksen luojana eikä tuota oikeutta voi poistaa tai siirtää. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet sen sijaan voi luovuttaa sopimuksella osittain tai kokonaan. Jos tekijä on luovuttanut kaikki taloudelliset oikeudet esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle, oikeuksien haltijalla on yksinoikeus päättää teoksen myymisestä ja levittämisestä yleisölle.

Tekijyydestä ja tekijänoikeuksista sopiminen kirjallisesti hyvissä ajoin ennen julkaisemista helpottaa niin väitöskirjan julkaisuvaiheessa, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennuksen yhteydessä kuin vaikkapa loppuunmyydyn teoksen uudelleenjulkaisua pohdittaessa.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta, tekijänoikeuksista, rinnakkaistallentamisesta ja muustakin tärkeästä löytyy kirjaston oppaista.

*Suomennokset lainattu mukaillen TENKin suosituksesta

Teksti: Tietoasiantuntija Anna-Sofia Ruth, tutkimuksen tietopalvelut

Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth

Blogissa: Tiedekeskustelun jäljillä altmetriikan ihmeellisessä maailmassa

Tammikuun alussa Helsingin Sanomat esitteli viime vuonna eniten keskustelua herättäneet tiedeuutiset.  Helsingin Sanomat käytti uutisoinnin pohjana Altmetric-yrityksen laatimaa Top 100 articles -listausta. Top-listalle pääsi paljon lääketieteellisiä tutkimuksia. Ihmisten kunto, terveys ja onnellisuus tuntuvat kiinnostavan yleisöä. Merkittävä osa listan artikkeleista oli avoimesti saatavana.

Tampereen yliopisto kirjasto tarjoaa yliopistolaisten käyttöön Altmetric Explorer -työkalun, jonka avulla voi jäljittää ja analysoida tieteellisten tuotosten keräämää huomiota sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Esittelemme tässä esimerkin avulla, mihin työkalu taipuu. Katsomme yksittäisen artikkelin kokonaistilannetta, uutisointia ja twiittejä. Ehkä saat tästä ideoita, miten itse voit käyttää työkalua.

Buying time promotes happiness -artikkeli (doi:10.1073/pnas.1706541114) kipusi sijalle 87 Altmetricin Top 100 -listauksessa. Artikkeli julkaistiin Proceedings of the National Academy of the Sciences of the United States -lehdessä. Artikkeli on Open Access -julkaisu, jolloin se on avoinna kaikille.

Buying time -artikkeli 87. sijalla

Altmetricin tarjoama Top 100 -lista perustuu tilanteeseen 15. marraskuuta 2017. Me tarkastelemme Buying time promotes happiness -artikkelin  tilannetta pari kuukautta myöhemmin. Huomion määrä on lisääntynyt tänä aikana. Tilanne on eläväinen altmetrisessa maailmassa.

Artikkelin altmetriseen tulokseen 2045 vaikuttaa  mainintojen määrä, kuitenkin niin, että uutisilla ja blogeilla on suurempi painoarvo kuin esim. Facebookin postauksilla.

Altmetrinen tulos, huomion (mainintojen) määrä yhteensä ja tyypeittäin eroteltuna

Altmetrinen tulos, huomion (mainintojen) määrä yhteensä ja tyypeittäin eroteltuna (Altmetric Explorer 19.1.2018).

Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, millaisia uutisotsikoita tiedeartikkeli on kerännyt eri puolilla maailmaa.

  • Tekeekö raha onnelliseksi? Nyt sitä on tutkittu: Varakas löytää onnen omista saavutuksistaan, vähätuloinen iloitsee muista ihmisistä. Helsingin Sanomat
  • Putzen macht glücklich – wenn es jemand anders erledigt. Rheinische Post
  • Science says you can stop feeling bad about ’wasting’ money by paying someone else to cook and clean for you. Business Insider Australia
  • Nyt studie: Betal dig fra rengøring og bliv lykkeligere. Jyllands Posten

Twitterin, Facebookin, uutisten ja politiikkapapereiden maininnoista saa näkyville tiedon niiden maantieteellisestä jakaumasta. Tviiteistä pystyy myös jäljittämään tviittaajat. Esimerkiksi Suomesta oli kaksi tviittaaja, joista toinen oli johtava asiantuntija Timo Hämäläinen Sitrasta.

Kartalla twiittien/twiittaajien maantieteellinen jakauma (Altmetric Explorer 19.1.2018)

Kartalla twiittien/twiittaajien maantieteellinen jakauma (Altmetric Explorer 19.1.2018)

Altmetic Explorerin tuloksia voi myös viedä Excelin Pivot-taulukoihin tarkemmin analysoitavaksi. Tämä saattaa olla hyödyllistä, kun tarkastellaan useamman artikkelin saamaa näkyvyyttä. Lisätietoja löydät  täältä.

Altmertic Explorer -työkalusta voit lukea lisää Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaasta. Työkalu löytyy kirjaston tietokantalistalta. Järjestämme kevätlukukauden aikana myös Altmetric Explorer -työpajoja sekä Arvo- että Linna-kirjastossa. Tervetuloa kokeilemaan työkalua käytännössä!

Teksti ja lisätietoja: Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Saila Huuskonen, Merja.Hyodynmaa@uta.fi, Saila.Huuskonen@uta.fi

Blogissa: Väitöskirjatutkijan suosittelema

Tampereen yliopiston kirjasto järjesti tänä vuonna kaksi kertaa uuden väitöskirjatutkijoille suunnatun verkkokurssin. Managing Research Information -kurssilla käydään läpi kahden opintopisteen verran tiedonhaun, tutkimusdatan hallinnan ja avoimen julkaisemisen keskeisimpiä asioita. Lisäksi kurssilla keskustellaan näkyvyyden ja vaikuttavuuden erilaisista ilmiöistä kuten bibliometriikasta ja altmetriikasta.

Kurssille on koottu laaja kirjo tutkijanuran kannalta olennaisia asioita. Niiden tuntemus tukee tutkimustyötä, vaikkeivat ne vielä tutkimuksen alussa tuntuisikaan ajankohtaisilta. Esimerkiksi tutkimusrahoittajat ovat alkaneet viime vuosina painottaa tutkimusdatan avaamista. Datan avaamisen vaikutuksia käytännön tutkimustyöhön on tärkeää miettiä jo ennen aineiston keräämistä.

Syksyllä 2017 kurssin suoritti 44 väitöskirjatutkijaa eri tieteenaloilta. Kirjastoikkuna haastatteli yhtä heistä.

Tomomi Hisasue. Photo Esa Hakala

Väitöskirjatutkija Tomomi Hisasue työskentelee mielellään Arvo-kirjastossa Kaupin kampuksella.

Please, introduce yourself. 

Moi! I am Tomomi Hisasue, and I originally come from Japan. I am a first-year PhD student in nursing science, in the Faculty of Social Sciences. I completed my first master’s degree in public health in the University of Tampere in 2011. Then I completed my second master’s in health economics and management (Norway, the Netherlands, and Austria) in 2017. Finally, I returned to study in Tampere!

My research topic is “Impacts of family violence against women on well-being and costs related to the utilisation of health and social services in Finland”. My research will cover a combination of different disciplines, including not only nursing science, but also health economics and health policy.

What are your impressions on the Managing Research Information course in general? 

The course was well-organised in terms of several types of activities; I liked the balance between readings and viewings.  During the course, we received a specific task every week. It usually started by needing to understand some concepts through watching YouTube videos, then we had discussion with other students, readings, or wrote a short essay. The workload was suitable and didn’t overwhelm me.

Did the course help you tackle some practical or specific problem? 

My answer is a definite “yes”. During the course, I learnt how to write data management plans with good structures and make sure all needed information is included. I am sure my research grant proposal has developed.

In addition, before taking this course I thought that I would conduct my research first and then I choose a relevant journal. But I realised that increasingly a publication plan is required at the beginning of research. After the course I can now make a more appropriate study plan.

Are there some contents that should be included on the course? Or some topics of which you would you like to get a deeper insight?

I think it depends on your previous experience. If you have already published an article, you know something about how to proceed in the process. I found out that Open Access is a huge topic and quite challenging to understand. I would like to continue learning more and get a deeper insight of it.

Have you discussed about the things you learned on the course with your colleagues? 

One of my colleagues took the course during the same period, and we brought some topics up in our regular weekly coffee-break meeting.  It stimulated and promoted our discussion about our data management issues (e.g. Creative Commons licenses, Open Access, etc. in our field).

The course also helped me to discuss possible target journals with my supervisor. Nowadays, the JUFO level seems to impact on some funding decisions in Finland. It is not the only important factor when deciding a target journal, but we likely need to understand, or convince co-authors or funders, why we will choose a particular journal to publish our research.

Would you recommend Managing Research Information course? To whom? 

Yes! My colleague recommended me to take this course at an early stage of my PhD studies. I was very glad to take her advice. I recommend this course for first-year PhD students because the course helps you to understand how to publish a research paper in a journal, from many perspectives, and that is not a simple task.  However, even if you are a second- or a third-year student, it is probably a very useful course to take in order to update your skills and to better understand publication procedures.

Managing Research Information -verkkokurssi järjestetään seuraavan kerran maaliskuussa 2018. Tutkija, tervetuloa mukaan!

Teksti, haastattelu ja lisätietoja: Tietoasiantuntija Tomi Toikko tomi.toikko@staff.uta.fi
Kuva: Esa Hakala

Blogissa: Uusittu TamPub tuo tutkimusjulkaisut esiin

Tampereen yliopiston julkaisuarkisto TamPub tuo näkyville yliopiston avoimet julkaisut; opinnäytteet, rinnakkaistallenteet, sarjajulkaisut ja Tampere University Pressin kustantamat Open Access -kirjat. TamPubin kautta yliopiston julkaisut ovat avoimesti kaikkien saatavilla ympäri maailman.

Nyt TamPub toimii uudenlaisessa käyttöliittymässä. Uudessa versiossa TamPubin hakuominaisuudet ja erityisesti haun rajausmahdollisuudet lisääntyivät, ja julkaisuarkisto on aiempaa käyttäjäystävällisempi.

TamPubin etusivulla oleva hakulaatikko kohdistaa haun koko sisältöön, myös tallennettujen pdf-tiedostojen sisältöön. Muutaman vinkin avulla löydät julkaisut TamPubista näppärämmin ja helpommin.

Selaa TamPubia

TamPubin sisältöjä voi lähteä selaamaan heti etusivun Selaa TamPubia -valikon kautta. Valikosta löytyvät selausmahdollisuudet niin oppiaineille ja tutkinto-ohjelmille kuin nykyisille tiedekunnille ja entisille yksiköillekin. Myös yliopiston sarjajulkaisut löytyvät helposti selaamalla.

Selaa TamPubia -valikko

Tekijähaku

Tekijän mukaan kannattaa hakea kohdasta Selaa TamPubia – Tekijät. Tekijät-kohdasta avautuu hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakemansa tekijän nimen tai sen alkua muodossa Sukunimi, Etunimi.

Selaus tekijän mukaan TamPubissa

Nimekehaku

Haku teoksen nimellä toimii parhaiten laittamalla nimeke lainausmerkkeihin tai selaamalla nimekkeen mukaan kuten tekijähaussakin.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Haun voi rajata tiettyyn kokoelmaan menemällä etusivulta ko. kokoelmaan, esim. Pro gradut, ja valitsemalla hakulaatikon alapuolelta kohdan Tämä kokoelma.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Hakutulosten lajittelu

Haun jälkeen hakutulosjoukkoa voi lajitella esimerkiksi julkaisuajan mukaan hammasratas-kuvakkeen valikosta.

Hakutulosten lajittelu TamPubissa

Hakutulosten rajaaminen

Hakua voi rajata oikealla puolella näkyvien rajausvaihtoehtojen avulla, esimerkiksi oppiaineen mukaan kohdasta Oppiaineet ja tutkinto-ohjelmat. Listalla näkyvät suosituimmat oppiaineet hakutulosjoukon sisällä. Kohdasta …Katso lisää löytyy lisää oppiaineita ja tutkinto-ohjelmia.

Rajaus oppiaineen mukaan TamPubissa

Rajaukset näkyvät hakulaatikon alla TamPubissa

Valittu haun rajaus näkyy hakulaatikon alapuolella. Rajauksia voi poistaa klikkaamalla niiden vieressä olevaa rastia.

 

Vaihtoehtojen avulla voi tehdä useampiakin rajauksia hakuun. Uutuutena on esimerkiksi rajaus vain niihin aineistoihin, joista TamPubissa on saatavilla myös kokoteksti. Rajaus tehdään kohdasta Sisältötyyppi.

Rajaaminen kokoteksteihin TamPubissa

Hakutulosten viitelista

Hakutulosten viitelistalta saa pikaisen kuvan löytyneistä töistä. Viitelistalta näkyy jo esimerkiksi julkaisun nimeke, tekijä, julkaisutyyppi ja tieto siitä, onko julkaisusta TamPubissa saatavilla myös kokoteksti vai ainoastaan viitetiedot.

Hakutulosten viitelista TamPubissa

Hakutoiminnot TamPubissa toimivat nykyään vastaavasti kuin esimerkiksi kirjaston Andor-hakupalvelussa ja Tamcatissa. Hakua voi helposti rajata jälkikäteen. Lisäksi TamPubissa näytetään julkaisun viitteiden alapuolelle samankaltainen aineisto, jos sellaista löytyy. TamPubissa julkaistut työt löytyvät hyvin myös Internetin hakukoneiden avulla.

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

Blogissa: Avoin julkaiseminen – missä, miten ja kuinka paljon

Avoin julkaiseminen tekee tutkimusta tunnetummaksi. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemista tieteellisistä julkaisuista jo lähes 30 % julkaistaan avoimesti.

Tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista eniten Open Access -artikkeleita julkaistaan BioMed Centralin, Public Library of Sciencen ja Nature Publishingin lehdissä. Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneet avoimet artikkelit julkaistaan yleisimmin Elsevierin, Taylor & Francisin tai Springerin lehdissä. Suurin osa hybridiartikkeleista on lääketieteen alalta.

Avoimien julkaisujen osuus Tampereen yliopistossa

Hybridi- ja Open Access -artikkelien julkaisutilanne Tampereen yliopistossa 10.10.2017. Lähde: Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmä

Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneitä artikkeleita on julkaistu yhteensä 74 kappaletta ja Open Access -julkaisukanavassa ilmestyneitä 373. Lisäksi 84 artikkelia on avattu rinnakkaistallentamalla. TamPub-julkaisuarkistoon on rinnakkaistallennettu tämän vuoden aikana (10.10.2017 mennessä) yhteensä 568 artikkelia, josta suurin osa (387) on tänä vuonna ilmestyneitä ja loput aikaisempina vuosina ilmestyneitä artikkeleita. TamPubiin rinnakkaistallennetaan myös cc-lisenssillä julkaistut hybridi- ja Open Access -artikkelit.

Tutkija, näin hyödynnät kirjoittajamaksujen alennukset

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus saada alennusta APC- eli kirjoittajamaksuista tiettyjen kustantajien lehdissä. Alennuksista on sovittu tähän mennessä SAGEn, Taylor & Francisin, BioMed Centralin ja SpringerOpenin hybridi- ja Open Access -lehdissä.

SAGEn hybridilehdissä
alennus on 87,5 % eli kirjoittajamaksu on 200 GBP. Tarkista SAGE Choice -lehtilistasta, voiko artikkelin julkaista kyseisessä lehdessä alennetulla maksulla.

Taylor & Francisin hybridilehdissä
alennus on 60 %, jolloin kirjoittajamaksu on 860 €. Alennuksen voi saada lehdissä, jotka löytyvät Taylor & Francisin lehtilistan Open Select -julkaisuista (alennus ei koske Fully Open -kokoelman lehtiä).

BioMed Centralin ja SpringerOpenin Open Access -lehdissä
alennus kirjoittajamaksusta on 15 prosenttia. Alennus ei koske Springerin Springer Choice -hybridikokoelmaa.

Open Access -viikko 2017Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jolloin 23.-26.10. on mahdollisuus osallistua vuoropäivin tutkijan somenäkyvyyden ja avoimen julkaisemisen työpajoihin.

Lue myös nämä:
Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla (Kirjastoikkuna 30.3.2017)
Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella (Kirjastoikkuna 22.8.2017)

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Open Access -opas
Alennukset kirjoittajamaksuihin

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Blogissa: Valitse paikkasi, opiskelija

Tiesitkö, että Linna-kirjastossa käytössäsi on monenlaisia opiskelutiloja? Kun tulet kirjastoon, valitse itsellesi sopiva paikka ja keskity opiskeluun. Voit lukea tai käyttää läppäriä tai tablettia yliopiston langattomissa verkoissa.

Toisen kerroksen työskentelytilaa Linnassa

Erilaisia opiskelutiloja löytyy Linna-kirjaston kolmesta kerroksesta.

Nojatuoleja Linnan toisessa kerroksessa

Voit vaikka asettua mukavaan nojatuoliin toisen kerroksen ikkunoiden tuntumassa tai

Sohvaryhmä Linnan Pohjantähti-monitoimitilassa

vetäytyä suojaisaan sohvaan ykköskerroksen monitoimitila Pohjantähdessä,

Seisomapöytiä Linna-kirjastossa (Hiljainen lukusali, 2. krs)

tai voit työskennellä terveellisesti seisten säädettävän pöydän ääressä.

Linnan oppimiskeskus tietokoneineen, 3. krs

Tietokoneet ovat käytössäsi Linnan oppimiskeskuksessa kolmannessa kerroksessa ja

Tietokoneen ääressä Linnan opetusluokka Almassa

saman kerroksen kolmessa opetusluokassa silloin, kun niissä ei ole opetusta. Opetusluokat Alma ja Akseli ovat hiljaisen työskentelyn tiloja, Elinassa voitte tarvittaessa työskennellä yhdessäkin hiljaisella volyymilla. Tilojen käyttötavasta kertovat väriopasteet.

Linnan Hiljainen lukusali

Linnan hiljaisin työskentelytila on Hiljainen lukusali toisessa kerroksessa. Se on yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7. Isommalla puolella voit käyttää läppäriä tai tablettia, lasiseinäinen tila on rauhoitettu lukijoille. Lukusaliin kuljetaan kirjaston aukioloaikoina oman sisäänkäynnin kautta Linna-rakennuksen pääaulasta ja muulloin kulkukortilla sivuovesta YTHS:n puolelta.

Opiskelijoita Linnan Ideassa

Opiskelu on usein yksinäistä, mutta onneksi ovat ryhmätyöt.

Linna-kirjasto, avoin ryhmätyöhuone Rokka

Ryhmätöitä voit Linnassa tehdä viidessä ryhmätyöhuoneessa, joita varaat Office365-kalenterissasi (ks. varausohje), tai kolmessa avoimessa ryhmätyöhuoneessa. Niistä Rokkaan ja Koskelaan sopii kaksikin ryhmää samanaikaisesti.

Linnan monitoimitila Pohjantähti, 1. krs

Yhdessä voit opiskella myös Linnan monitoimitiloissa, kolmannen kerroksen Pentinkulmassa, ensimmäisen kerroksen Pohjantähdessä ja

Avoin opiskelutila Idea Linnassa

nyt myös Ideassa, joka löytyy rakennuksen pääaulasta. Ideassa järjestetään ajoittain myös yliopiston avoimia tapahtumia, ja sinne on juuri saatu interaktiivinen näyttö, jota voit ryhmäsi kanssa tarvittaessa käyttää.

Kirjastossa tietoaineistot ja -asiantuntijat ovat lähellä, ja meiltä voit aina kysyä, sekä paikan päällä että verkossa.

Linnan tiloja tallensi syksyisenä päivänä kamerallaan yliopiston valokuvaaja Jonne Renvall. Teksti kirjaston tietoasiantuntija Outi Viitasalo.

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Linnan ja Arvon tekin ansaitsette

Hieno saavutus, onnea, uusi opiskelija! Tervetuloa meille Tampereen yliopistoon ja sen kirjastoon! Kirjasto on käytössäsi yliopiston molemmilla kampuksilla, Linna-kirjasto Linnassa keskustakampuksella ja Arvo-kirjasto Arvossa Kaupin kampuksella. Katso aukioloajat kirjaston verkkosivuilta.

Linna- ja Arvo-kirjastot

Kirjastokortin saat helposti. Käy aktivoimassa opiskelijakorttisi Linnassa tai Arvossa, ja ota mukaan henkilöllisyystodistus. Jos et ole vielä saanut opiskelijakorttiasi, voit lainata väliaikaisella kirjastokortilla. Sähköinen opiskelijakortti ei käy kirjastokortiksi.

Kurssikirjasi ovat kirjastossa. Linnasta löytyy niistä suurin osa, Arvosta lääketieteen, terveystieteiden ja biolääketieteellisen teknologian kurssikirjat. Painettuja kirjoja ei ole rajattomasti, mutta vuorokaudeksi tai viikonlopuksi saa  myös ns. lyhytlainakappaleita. Lisäksi suuri osa kurssikirjoista löytyy e-kirjoina, joita voit lukea ilman nettiyhteyttäkin. Katso ohjeet E-kirjaoppaasta.

Andor-logoTiedot kurssikirjoista ja muista aineistoista löydät Andor-hakupalvelusta ja sen työkalut etusivumme Andor-laatikosta. Andorissa on kirjaston kokoelmien lisäksi miljoonia viitteitä ulkomaisista tietokannoista. Kurssikirjat haet kätevimmin Tamcatista, joka on Andorin osa. E-lehdet ja tietokannat näet nopeasti omilta listoiltaan. Kaikki aineistot löytyvät Andorista, mutta oikopolut nopeuttavat hakua

Monitoimitila Pohjantähti Linnassa

Kirjastossa on monenlaisia opiskelutiloja. Kun luet tai työskentelet yksin läppärilläsi, voit valita mukavan nojatuolin, sohvan tai pätevän pöydän, istuma- tai seisomakorkeudella, eri puolilta kirjastoa.

Tietokoneita Linnan oppimiskeskuksessa

Tietokoneita löytyy kirjaston oppimiskeskuksista ja opetusluokista. Koneissa on erilaisia ohjelmia, ja voit tulostaa tulostuskiintiöstäsi. Monitoimilaitteilla voit myös kopioida ja skannata. Yliopiston langattomat verkot toimivat kirjastossakin.

Opetusluokka Alma Linnassa

Opetusluokissa järjestetään tiedonhankintataitojen opetuksesi ja muita kursseja, mutta voit käyttää niitä kulkukortillasi, kun luokissa on vapaata. Opetusajat näkyvät näytöllä ovenpielessä. Katso luokassa ja muissakin tiloissa sen väriopaste, joka kertoo, onko tila hiljainen vai voiko siellä keskustella.

Ryhmatyohuone Rokka Linnassa

Ryhmätyöhön tulet tarvitsemaan tilaa useinkin. Kirjastossa on sekä varattavia että vapaasti käytettäviä ryhmätyötiloja. Varauksen teet Office365-kalenterissasi. Avoimissa ryhmätyöhuoneissa työskentelee joustavasti yksi tai useampi ryhmä kerrallaan. Myös Linnan monitoimitilat Pohjantähti ja Pentinkulma sopivat ryhmätyöhön, kun otat huomioon muut lähellä opiskelevat. Uusin avoin opiskelutila on Idea Linnan pääaulassa. Sinnekin olet tervetullut niin yksin kuin ryhmissä. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia.

Hiljaisinta työtilaa ovat Hiljaiset lukusalit, joita voit käyttää kulkukortillasi 24/7 (Arvossa myös oppimiskeskusta ja kahta ryhmätyöhuonetta). Linnan lukusalissa voit käyttää omaa läppäriä tai tablettia, ja lukijoille on myös erillinen tila, jossa laitteita ei käytetä.

Opiskelijoita Arvo-kirjastossa

Kirjastossa on monenlaisia tiloja ja monenlaisia opiskelijoita. Kaikkien työ sujuu, kun otamme toinen toisemme huomioon ja puolustamme yhdessä työrauhaa.

Kirjasto on käytössäsi niin paikan päällä kuin virtuaalisesti:

Kysy myös kirjastossa. Me etsimme vastauksen.

Teksti: Tietoasiantuntija Outi Viitasalo
Kuvat: Erja Kymäläinen ja Outi Viitasalo

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin