Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Blogissa: Kirjaa ei hankita vain nappia painamalla

Uusia kirjojaKävelet kirjakauppaan, poimit kirjan hyllystä ja maksat sen kassalla. Tai menet verkkokauppaan, valitset kirjan, vingutat luottokorttia, ja kirjapaketti saapuu kotiisi tai postiin noudettavaksi.  Kirjastossa kirjahankinta vaatii useampia vaiheita, jotta kirja saadaan näkyviin myös kirjaston kokoelmatietokannassa.  Katsotaanpa!

Tekstimme perustuu Arvo-kirjastossa kirjahankintoja tekevän työntekijän havainnointiin ja hänen ääneen ajatteluunsa havainnointisession aikana. Havainnointilaisuuksista on muistiinpanot. Ääneen ajattelu on nauhoitettu ja litteroitu.

Tunne toimintaympäristö, hankintakanavat ja asiakkaat

Kirjastossa kirja  voi päätyä ostoslistalle asiakkaan ehdottamana, tiedekunnan ilmoittamana kurssikirjana tai kirjaston omasta aloitteesta. Uutuusseuranta on osa kirjastoammattilaisen työtä. Kirjavälittäjän listoilta poimitaan kokoelmiin sopivia kirjoja ja katsotaan, onko tarvetta päivittää esimerkiksi kurssikirjoja uusimpiin painoksiin: ”Katson aina, onko tuttuja nimekkeitä, ja bongaan ne sieltä…kyllä mä nämä kurssikirjat ja erikoislääkärikirjat aika hyvin muistan.”

Kirjavalintoja tehdään suhteessa kirjaston hankintabudjettiin ja -politiikkaan. Hankintabudjetin osalta on tunnistettava, mihin asti kukkaron nyörejä voi venyttää ja mistä rahoista mikin kirja maksetaan.

Hankintapolitiikassa määritellään esimerkiksi kurssikirjojen kappalemäärä. Kappalemäärä on suhteessa kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrään sekä siihen, onko kirja suositeltavaa vai oheislukemistoa. Jos teos on saatavana e-kirjana, painettuja kirjoja tilataan vähemmän. Joitakin kirjoja kirjasto on velvoitettu hankkimaan, maksoi mitä maksoi: Meillä pitää olla erikoislääkärikirjoista se viimeisin painos.”  Yleiskokoelman kirjoja taas tilataan vain yksi kappale, ja jos saatavana on myös e-kirja, tilataan jompikumpi.

Kirjaston hankintaohjelmia

Havainnoitavamme kommentti  ”ei se niin yksinkertaista ole”  kuvaa osuvasti  eri järjestelmien välillä tapahtuvaa sukkulointia, jota tarvitaan kirjan saamiseksi kirjaston kokoelmatietokantaan  ja ylipäätään ostetuksi.  Hankintaprosessin alussa tarkistetaan, löytyykö kirja jo omasta kokoelmasta, ja selvitetään kirjan hinta, soveltuvuus kokoelmiin sekä mahdollinen saatavuus e-kirjana. Hankintaehdotuksen tehnyt asiakas voi valita, haluaako hän mieluummin painetun vai e-kirjan.

Painetun kirjan tilausprosessissa pitää sukkuloida useamman eri tietokannan välillä. Näitä ovat kansallinen Aleph-tietokanta, kansainvälinen BookWhere-tietokanta,  Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmatietokanta Tamcat, jossa on käytettävä luettelointi- ja hankintamoduuleita. Lopuksi kirja tilataan kirjavälittäjän tietokannassa. Kirjavälittäjiä on useita.  Jos kirja on asiakkaan ehdottama, hänelle tehdään varaus ja ilmoitetaan ehdotuksen hyväksymisestä.

E-kirjojen tilausprosessi on hieman erilainen ja yksinkertaisempikin, mutta toisinaan niiden hankkiminen voi osoittautua yllättävän hankalaksi.   E-kirjojen välittäjiä on useita ja heidän käyttöjärjestelmänsä ja lisenssiehtonsa erilaisia. Välillä joutuu selaamaan monen eri välittäjän tietokantoja e-kirjoja etsiessä.

Painetun kirjan saapuminen kirjastoon ja asiakkaan käyttöön vie oman aikansa.  Matka ulkomaiselta kirjavälittäjältä kirjastoon voi kestää useamman viikon: ”… menee kolme neljä viikkoa, kun tulee Saksasta…ihan kokemuksen perusteella tiedän.” Elektroniset kirjat saadaan jopa muutamassa tunnissa asiakkaalle!

Hiljainen tieto on valttia

Kirjahankinnassa tarvitaan monenlaista osaamista. ”Hankintaihmisen” on tunnettava kirjaston kokoelmat ja asiakkaiden tarpeet. Hänen on tunnettava kirjaston hankintapolitiikka ja ymmärrettävä talousasioita. Hänen on tiedettävä kirjahankintakanavat. Työssä tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja. Kirjavälittäjien kanssa on hoidettava tilausasioita ja asiakkaille taas viestiteltävä esimerkiksi kirjan toimitusajoista tai julkaisuaikataulusta.  Erilaisten järjestelmien käyttö vaatii puolestaan teknistä osaamista.

Havainnointikerroilla monissa kohdissa näkyi myös kokemuksen kautta hankittu osaaminen ja hiljainen tieto. Työntekijä esimerkiksi muisti ja tunnisti jo kokoelmassa olevia kirjoja tai kokemuksesta tiesi kirjojen toimitusajat. Tästä kirjastonhoitajien hiljaisesta tiedosta on kirjoittanut myös Marjut Pohjalainen väitöskirjassaan.

Teksti: Saila Huuskonen ja Erja Kymäläinen
Kuvat: Erja Kymäläinen

Blogissa: Käyttäjäkysely antoi tärkeää asiakaspalautetta

Kirjaston tämänvuotiseen käyttäjäkyselyyn tuli kaikkiaan 1305 vastausta. Kiitos vastaajille tärkeästä palautteesta! Myös kyselyn palkinnot on arvottu ja voittajille ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Käsittelemme vastaukset ja kommentit tarkasti, ja kerromme myöhemmin keväällä, miten vastaamme palautteeseen. Yhteystietonsa jättäneiden kysymyksiin olemme vastanneet jo kyselyn aikana.

Avointa palautetta tuli runsaasti. Tässä muutamia esille nousseita aiheita.

Tiloja tarvitaan, Arvon aukioloaika laajenee

Ryhmätyötilojen riittävyys kirvoitti paljon kommentteja. Tilamme ovat valitettavasti rajalliset,  käytettävissä olevat neliöt käytössä ja Linnan ja Arvon ulkoseinät vastassa. Suunnittelemme kuitenkin koko ajan mahdollisuuksien rajoissa, miten olemassa olevia tiloja voisi muuntaa ryhmätyökäyttöön.

Tilojen käytön yhteydessä tuli jonkin verran kommentteja hiljaisuudesta. Toivottiin mm. merkintöjä siitä, missä tiloissa saa puhua ja missä ovat hiljaiset tilat. Tämä toive toteutettiinkin saman tien. Tilat on nyt merkitty väriopasteilla.

Etenkin Arvo-kirjaston aukioloaikoihin toivottiin pidennystä. Kirjasto onkin päättänyt toiveiden mukaisesti yhdenmukaistaa  Arvon aamuaukiolon samanlaiseksi kuin Linnassa eli ovet kirjastoon aukeavat klo 8 aamulla ja asiakaspalvelu alkaa kello 9. Arvossa voi siis heti aamusta itsenäisesti lainata ja palauttaa kirjoja lainaus- ja palautusautomaatilla sekä noutaa varauksia. Uuteen aukioloaikaan siirrytään pääsiäisen jälkeen tiistaina 18.4..

Aineistot käyttöön Andorin avulla

Jonkin verran  kommentteja tuli e-aineistoista: harmiteltiin, että ne eivät toimi tai niitä on liian vähän. Kirjasto hankkii toki e-kirjoina kaikki kurssikirjat, jos niitä vain on saatavissa. Kaikkea ei kuitenkaan löydy e-muodossa, tai e-kirja eivät ole kirjastokäyttöön sopiva useamman käyttäjän versio.

E-aineistojen toimiminen on haaste, sillä meillä on Tamcatissa n. 300 000 e-kirjaa ja lisäksi ECCO ja EEBO, jotka eivät ole Tamcatissa, yhteensä siis n. 700 000 e-kirjaa. E-lehtiä on n. 44 000 eri palveluntarjoajien kautta.

Kirjasto tekee omasta puolestaan kaikkensa, jotta e-aineistot palvelisivat käyttäjiä. Kannattaa ilmoittaa viipymättä kirjastoon, jos e-aineistoon ei pääse , jotta voimme selvittää asiaa. Chat on nopea ja toimiva tapa ilmoittamiseen, ja sen kautta voimme yhdessä tutkia, missä on vika. Kirjaston e-kirjaopas ja Andor-opas sekä etenkin etäkäyttöohje auttavat usein eteenpäin.

Kirjaston uusi hakupalvelu Andor sai sekä kehuja että moitteita. Kiitosta sai erityisesti mahdollisuus yhdistää kirjastokortti peruspalvelutunnukseen, jolloin ei enää tarvitse muistella kortin numeroa eikä kahta salasanaa.

Kirjasto järjestää Andor-koulutuksia, ja Andor-opas auttaa tiedonhakijaa. Kirjasto on tehnyt koulutuksesta myös 45 minuutin videon, jos et pääse paikan päälle.

Verkkosivut viestivät kirjastosta

Kysyimme myös, mitä kautta toivot saavasi tietoa kirjaston palveluista. Ylivoimaisesti eniten haluttiin tietoa kirjaston verkkosivuilta. Kommenteissa chat saa paljon kiitosta.

Pyrimme jatkuvasti selkeyttämään kirjaston verkkosivuja, jotta tieto olisi helpommin löydettävissä. Kirjaston uutiset voi tilata sähköpostiin helposti: klikkaa vain tästä. Linkki löytyy etusivun alalaidasta.

Opiskelijan työpöydällä kirjasto tiedottaa erityisesti opiskelijoita kinnostavat asiat, ja opiskelijat saavat työpöydän uutiset myös sähköpostiinsa. Somekanavamme Facebook, Twitter ja Instagram löytyvät kirjaston etusivulta.

Linkkejä:
Andor-koulutuksia
Andor-opas
E-kirjaopas
Tilaa kirjaston uutiset sähköpostiisi

Teksti: Tietoasiantuntijat Mervi Ahola ja  Outi Viitasalo

Blogissa: Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut, että Suomi on avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa yksi johtavista maista vuoteen 2017 mennessä. Avoimella tieteellä tarkoitetaan avointen toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Avoimeen tieteeseen kuuluu tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys sekä tutkimusprosessin avoimuus. Avoin tiede lisää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta.

FinElib-konsortio (Kansallinen elektroninen kirjasto) pyrkii sopimusneuvotteluissa lehtikustantajien kanssa edistämään avointa julkaisemista. FinElib on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista tai hyvittämisestä, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä. Sopimukset on tähän mennessä saatu aikaan seuraavien kustantajien kanssa: Taylor & Francis, Sage, ACM Digital Library. Sopimusneuvotteluita jatketaan mm. Elsevierin, Wileyn ja SpringerNaturen kanssa.

Tutkimustulosten avoin julkaiseminen – miten 

Tutkimustulokset on mahdollista julkaista avoimina rinnakkaistallentamalla (Green OA), julkaisemalla laadukkaassa Open Access –lehdessä (Gold OA) tai ostamalla artikkeli vapaaksi hybridilehdestä (Gold OA).

Open Access –lehdessä kaikki lehden artikkelit ovat välittömästi julkaisemisen jälkeen vapaasti kaikkien saatavilla. Osassa Open Access –lehtiä avoin julkaiseminen katetaan kirjoittajamaksuilla.

Hybridilehti sisältää avoimia artikkeleita sekä maksumuurin takana olevia artikkeleita, joita voivat lukea vain tilausmaksun maksaneet.  Kustantajat tarjoavat mahdollisuuden julkaista artikkeli avoimena vakiintuneissa, tilausmaksullisissa lehdissä.   Artikkelin kirjoittaja ostaa oman artikkelinsa avoimeksi maksamalla kirjoittajamaksun eli APC-maksun.

Julkaiseminen hybridilehdissä

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (sis. Routledge) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC) vuodesta 2017 alkaen.  Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa kun normaalihintainen kirjoittajamaksu on 2150 euroa.

Sagen lehdissä julkaistessaan tutkijat saavat 87,5 % alennuksen APC-maksuista hybridilehdissä vastaavana kirjoittajana. Alennettu APC-maksu on 200 GBP.

ACM Digital Library hyvittää APC-maksut Tampereen yliopistolle, kun tutkija julkaisee ACM:n lehdissä

Open Access -logo

 

Julkaiseminen Open Access -lehdissä

Tampereen yliopiston kirjasto maksaa supporter member –jäsenmaksua, joka oikeuttaa 15 % alennukseen kirjoittajamaksuista (APC), kun julkaisee artikkelin avoimena BioMed Centralissa tai SpringerOpen –palvelun lehdissä. Springerillä on myös hybridikokoelma Springer Choice, jota alennus ei koske.

Rinnakkaistallentaminen

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistun tutkimusartikkelin tallentamista joko organisaation (TamPub) tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon avoimesti kaikkien saataville. Rinnakkaistallentaminen ei vaikuta julkaisukanavan valintaan. Tutkija voi julkaista haluamassaan korkealaatuisessa oman alan lehdessä eikä sen tarvitse olla kultaisen linjan lehti (Open Access tai hybridilehti). Kirjoittajalle rinnakkaistallentaminen on ilmaista. Se myös lisää tutkijan, tutkimusorganisaation ja tutkimusartikkelin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Rinnakkaistallennettu artikkeli saa pysyvän osoitteen, jota voi jakaa esim. yhteisöllisissä palveluissa.

OKM on alkanut viime vuonna kerätä tietoa artikkelien rinnakkaistallentamisesta julkaisutiedonkeruun yhteydessä. Vuodesta 2017 tieto rinnakkaistallennuksesta on pakollinen. OKM:n ohjeistuksen mukaan artikkeli tulee rinnakkaistallentaa organisaation tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

Ohjeet APC-maksun alennuksen käyttämisestä

Tarkemmat ohjeet alennetun APC-maksun käyttöönottamisesta löytyvät kirjaston oppaista.

Alennetulla APC-maksulla tapahtuvaan Open Access -julkaisemiseen liittyvät kysymykset voi osoittaa:
Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto ja Sari Leppänen

Blogissa: Kun viitteiden hallinta ei toimi kuin Strömsössä

Parhaimmillaan viitteidenhallintaohjelmat säästävät työtä ja aikaa. Niistä on apua viitteiden järjestämisessä ja tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tekemisessä.

Homma ei aina kuitenkaan etene kuin Strömsössä, kun ohjelma esittää oikukkaamman puolensa. Kirjoittamiseen tarvittava apuohjelma ei lataudu koneelle tai katoaa, viitteidenhallintaohjelman tuottama lähdeluettelo ei vastaa lehden vaatimuksia,  pilkut eivät ole kohdillaan tekstiviitteissä tai lähdeluettelossa.

Täällä kirjastossa autamme asiakkaita parhaamme mukaan, mutta välillä on tarvetta turvautua myös muiden apuun. Korvaamattomia apuja ovat yliopiston oma IT Helpdesk ja RefWorksin oma tuki. Kaveriapua ei sovi myöskään unohtaa.

Yliopiston IT Helpdesk

IT Helpdesk palvelee Päätalossa (E246) ja Arvossa (E106). Haastateltavina olivat atk-suunnittelijat Toni Vormisto ja Sari Luokkala Arvon deskiltä.

Millaista apua viitteidenhallintaohjelmiin kysytään eniten?

“Ihmiset osaavat kyllä laittaa viitteet paikoilleen ja hallita niitä. Mutta on erinäisiä vikatilanteita, joita ohjelman käytön kanssa tulee. RefWorksissa vikatilanteet ovat pääasiassa liittyneet yliopiston väitöskirjapohjaan. Sitten on ollut yhteensopivuusongelmia [Wordin] kanssa. Joskus tietty versio ei ole toiminut, mutta se on korvattu ennen pitkää uudella.”

”Mendeleyn kanssa kysytään apua silloin, kun asiakkaat haluavat siirtää viitteensä sinne RefWorksista. Mendeleyn päivitystä kysellään aina silloin tällöin, mutta se nyt on helppo homma.”

”Ihmisiä käy kotiläppäreiden kanssa, ja myös niissä on korjattu RefWorksia.”

Miten voitte auttaa asiakkaita?

“Ongelmat viitteidenhallintaohjelmissa on saatu yleensä ratkaistua. Väitöskirjapohjan kanssa on joutunut sanomaan, että en pysty auttamaan. En tiedä onko vika softassa vai väitöskirjapohjassa. Siinä saa mennä aika syvälle, kun tutkii, mistä se johtuu.”

”Kaikki yliopiston kautta hankittavat ohjelmat kuuluvat tuen piiriin, myös kotikoneelle hankitut. Eli Officet ja kaikki, mitä opiskelijat voivat tunnuksellaan ladata. Myös puhelimen kanssa autetaan. Jos haluaa esimerkiksi sähköpostin puhelimeensa niin siinä autetaan, jos ei itse sitä pysty tekemään.”

Mitä haluaisitte erityisesti sanoa asiakkaille?

“Ei kannata lannistua. Kannattaa hakea muita vaihtoehtoja, jos yksi ei toimi. Kannattaa tulla rohkeasti kysymään apua. Ei kannata hakata päätä seinään viikkotolkulla. Ongelman ratkaisu voi olla hyvinkin helppo ja yksinkertainen.”

ProQuestin RefWorks Support

Ennen timantit olivat tytön parhaita ystäviä. Nyt uusi ja paras ystävämme on RefWorks Supportin Kevin Browne, jota haastattelimme sähköpostitse.

How did you end up in RefWorks support?

“I started working at ProQuest in July 2012 supporting our Summon discovery solution and our 360 link products. That built a great foundation in support for technical products and in December 2015, I joined the RefWorks support team. I primarily support customers in Europe but also provide back up support to other customers around the world.”

How many contacts with RefWorks support are there at annual level?

“The number varies day to day and can be seasonal, but to give you an idea of volume, in 2016, we responded to about 20,000 queries. All our queries receive an initial response within 24 hours.”

What are the most common reasons for contacting RefWorks Support?

“The main categories of queries relate to user name/password reminders, which we are automating through upcoming advancements in the product.  Additionally, we help customers set up various types of authentication methods, like shibboleth/ezproxy authentication. And we get “how to” questions: For example, users want to know how to create bibliographies using Write “N” Cite and how to manage folders and references.”

How are these customers’ questions/problems used for product development?

“Many of our product improvements come from our users. We capture, track and discuss all customer product enhancement suggestions with our product management team.  This allows us to connect feedback from customers to our development efforts.”

How do you make migration from old to new RefWorks as smooth as possible?

“Hundreds of customers have already migrated to New RefWorks. As part of the migration process, we have created special materials including user guides, LibGuides and webinars to help our customers move to our improved platform.  After migration, our team always follows up with our customers to make sure the transition went well and to help in any way we can.”

What is your message for RefWorks users if problems come up?

“We want our users to know that we’re here for them no matter what the product challenge is. Whether it’s migration or a routine question, we are always here to help. Our team can be reached at support.refworks@proquest.com. Count on us to help researchers do the most with New RefWorks.”

Anna hyvän kiertää

Viitteidenhallintaohjelmien osaamista edistävät aktiiviset käyttäjät, jotka kyselevät, raportoivat bugeista ja myös kertovat itse löytämistään ratkaisuista ja laittavat siten hyvän kiertämään.

Mendeley-käyttäjille on oma Tampereen yliopiston Mendeley-ryhmä, jossa voi jakaa tietoa. Mendeleyhin kirjautuneena löydät ryhmän Mendeleysta Search-hakutoiminnolla, valitsemalla haettavaksi Groups ja kirjoittamalla hakulaatikkoon ”Tampereen yliopisto”.

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Merja Hyödynmaa

Linkit:

Blogissa: Tutkija, rinnakkaistallenna, se on entistä helpompaa

Rinnakkaistallentaminen kannattaa. Nyt kynnys rinnakkaistallentamiseen on tutkijalle entistäkin matalampi, sillä julkaisutietojen tarkastuksen yhteydessä selvitämme kirjastossa tutkimusartikkelin rinnakkaistallennusehdot.

Tarkistamme, onko mahdollista rinnakkaistallentaa artikkelin post print -versio, joka on tutkijan viimeinen oma versio artikkelista ennen kustantajan taittoa. Jos rinnakkaistallentaminen on sallittua, pyydämme tutkijaa lähettämään post print -versionsa, joka tallennetaan Tampereen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin.

Kirjasto hoitaa edelleen tutkijan puolesta Creative Commons -lisenssillä julkaistujen tutkimusartikkelien automaattisen rinnakkaistallentamisen.

Rinnakkaistallentaminen on avoimen julkaisemisen muoto, joka antaa tutkijalle mahdollisuuden julkaista artikkelinsa haluamallaan julkaisufoorumilla ja saattaa artikkeli myös avoimesti saataville. Suurin osa kustantajista sallii post print -version rinnakkaistallentamisen.

TamPubissa voit seurata myös artikkelisi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Rinnakkaistallentaminen lisää saatavuuden kautta tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä (katso esimerkiksi SPARC Europen lista artikkeleista). Tutkimusartikkelit saavat pysyvän verkko-osoitteen, jota voi hyödyntää mm. sosiaalisen median palveluissa.

Kirjasto pyytää post print -versioita vain vertaisarvioiduista tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista. Tutkija voi tarjota rinnakkaistallennettavaksi myös muita julkaisujaan lähettämällä pyynnön suoraan osoitteeseen oa@uta.fi.

Yliopiston rehtorin päätös (11.3.2016) sekä Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka (27.10.2016) edellyttävät tutkijoilta rinnakkaistallentamista.

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Rinnakkaistallentaminen

Teksti: Tietoasiantuntijat Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Blogissa: Johtaako tutkimuksen arviointia data vai arvostelukyky?

Bibliometriset menetelmät ovat tulleet jäädäkseen tutkimuksen arviointiin ja osittain myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin. Viittausmääriä, h-indeksejä ja lehtien JUFO-lukuja käytetään mittareina esimerkiksi rekrytoinneissa Suomessakin. Oikein käytettynä määrällinen arviointi lisää arvioinnin objektiivisuutta ja puolueettomuutta.

Bibliometriikan hyvistä käytänteistä muistuttaa ns. Leidenin manifesti. Vuonna 2015 muutamat johtavat bibliometriikan tutkijat ilmaisivat huolensa siitä, että bibliometriikkaa käytetään ilman tarkkaa harkintaa ja ottamatta huomioon esimerkiksi tieteenalojen eroavaisuuksia viittauskäytännöissä. Professori Diana Hicks ja kumppanit kirjoittivat Leidenin manifestin, joka sisältää kymmenen periaatetta bibliometriikan käyttämiseen.

Leidenin tutkimusmetriikkamanifesti on nyt käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi, ja se löytyy Suomen Yliopistokirjastojen Neuvoston (SYN) kotisivulta.

Leidenin manifestin teesit lyhyesti:

  1. Määrällisen arvioinnin pitäisi tukea laadullista asiantuntija-arviointia.
  2. Tarkastele suoritusta suhteessa instituution, ryhmän tai tutkijan omaan tutkimusmissioon.
  3. Ota huomioon, että paikallisesti merkittävä tutkimus voi olla huippututkimusta.
  4. Huolehdi, että aineiston kerääminen ja analyysiprosessit ovat avoimia, läpinäkyviä ja yksinkertaisia.
  5. Anna arvioitaville mahdollisuus tarkistaa data ja analyysit.
  6. Ota huomioon tieteenalojen erot julkaisemisessa ja viittauskäytännöissä.
  7. Perusta yksittäisten tutkijoiden arviointi heidän portfolionsa laadulliseen tarkasteluun.
  8. Vältä väärin kohdistettua konkretiaa ja epäluotettavaa tarkkuutta.
  9. Myönnä järjestelmään kuuluvat arvioinnin ja mittarien seuraukset.
  10. Tutki ja päivitä mittareita säännöllisesti.

Leidenin manifesti pyrkii torjumaan liiallista hypetystä bibliometriikan ympärillä. Hyvä tutkimus on hyvää tutkimusta, vaikka viittausluvut eivät olisikaan huippulukuja. Bibliometriikkaa ei myöskään pidä tehdä vasemmalla kädellä vaan se kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi.

Leidenin manifesti suomeksi
Alkuperäinen manifesti: Leiden manifesto for research metrics
Kirjaston bibliometriset palvelut

Teksti: Tietoasiantuntijat Raija Aaltonen ja Eija Poteri

Blogissa: Andor – Kirjautuminen peruspalvelutunnuksella etäkäytössä avaa e-aineistot

Vuoden vaihteessa kirjaston etäkäyttökirjautuminen muuttui. Entinen Nelli-kirjautuminen oli syksyn ajan edelleen Andorinkin takana, mutta koska Nelli poistui kokonaan, oli päivitettävä myös kirjautumistekniikka.

Uusi kirjautumissivu on aiheuttanut hämmennystä, kun tarjolla on nyt kaksi kirjautumismahdollisuutta, joista pitää valita. Andorissa yhdistyvät entinen Tamcat, jonne kirjauduttiin kirjastokortilla, ja Nelli, joka vaati peruspalvelutuunusta. Kummalla kirjautua nyt Andoriin?

Lisäksi vuodenvaihteen päivitys toi näkyviin oudon haka login -kirjautumislogon ja kehotuksen kirjautua ”yliopiston tunnuksilla”. Se tarkoitti peruspalvelutunnusta, mutta pelkkä yliopiston tunnus yhdessä haka login -logon kanssa tuntui monesta käyttäjästä niin oudolta, että varmuuden vuoksi kirjauduttiin kirjastokortilla. jolla ei sitten päässytkään e-aineistoihin.

Olemme nyt viilanneet kirjautumisikkunaa, joten toivomme, että kirjautuminen olisi jatkossa yksiselitteisempää. Parannusehdotuksia otamme mielellämme vastaan. Valitettavasti näkymän päivittämisessä on rajoituksensa, mutta teemme parhaamme.

Andor: kirjaston kokoelmatietokanta

Kun kirjaudut Andorin kirjaston kokoelmatietokantaan, pääset helpoimmin kirjaston aineistoihin ja e-kirjoihin. Kirjaudu ensin oikean yläkulman Kirjaudu sisään -linkistä. Ruudulle avautuu pop up -ikkuna, jossa kehotetaan valitsemaan kirjautumistapa. Valitse kirjautuminen peruspalvelutunnuksella, jolloin saat käyttöösi kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot.

Kun olet kirjautunut, liitä kirjastokorttisi tiliisi, jolloin pääset peruspalvelutunnuksella kirjautumalla myös lainatietoihisi.

Andor-tietokanta

Jos haluat löytää ulkomaisia artikkeleita tai tehdä aihehakuja, kirjaudu Andor-tietokantaan. Sieltä pääsee myös e-kirjoihin, mutta joissain tapauksissa etäyhteydessä tunnistautumisketju katkeaa, joten varmin keino päästä e-kirjoihin on edellä kuvattu kirjautumistapa.

Etäyhteydessä Andor tunnistaa, jos et ole yliopiston alueella ja kehottaa yläpalkissaan kirjautumaan. Klikkaa palkkia, ja näet kirjautumissivun, joka on hiukan erilainen kuin kokoelmatietokannan pop up -näkymä.

Kirjaudu peruspalvelutunnuksella. Klikkauksen jälkeen avautuu varsinainen kirjautuminen.

Kirjautuminen kertoo palveluille, että kotikoneesi saa päästää kirjaston aineistoihin

Kirjautuminen tehdään vain kerran, ja kone on tunnistautuneena varsin kauan, jos et sulje selainta. Kirjautuminen peruspalvelutunnuksella on välttämätöntä etäyhteydessä, sillä e-aineistot on hankittu vain yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä TAYS:n henkilökunnan käyttöön. Vain yliopiston tunnuksella voidaan valvoa, että lisenssiehdot täyttyvät.

Jos selain aukaisee aina uusia välilehtiä, niin kirjautuminen ei välttämättä seuraa mukana uusiin välilehtiin. Ongelma ratkeaa useimmiten, kun suljet selaimen ja aloitat uudestaan Andorin kirjaston kokoelmatietokannasta.

Muistathan myös oikopolut eli Tietokannat ja E-lehdet löytyvät omista linkeistään kirjaston etusivulta. Siellä kysytään kertakirjautumista vasta siinä vaiheessa, kun siirryt kirjaston tietokannasta kustantajan sivulle.

Kuvallinen etäkirjautumisohje löytyy kokonaisuudessaan Andor-oppaasta. Ongelmatilanteisiin voi löytyä ratkaisu myös Andor-oppaan tunnetut virheet -välilehdeltä.

Katso myös:

Tietoasiantuntija Mervi Ahola