Blogissa: Valitse paikkasi, opiskelija

Tiesitkö, että Linna-kirjastossa käytössäsi on monenlaisia opiskelutiloja? Kun tulet kirjastoon, valitse itsellesi sopiva paikka ja keskity opiskeluun. Voit lukea tai käyttää läppäriä tai tablettia yliopiston langattomissa verkoissa.

Toisen kerroksen työskentelytilaa Linnassa

Erilaisia opiskelutiloja löytyy Linna-kirjaston kolmesta kerroksesta.

Nojatuoleja Linnan toisessa kerroksessa

Voit vaikka asettua mukavaan nojatuoliin toisen kerroksen ikkunoiden tuntumassa tai

Sohvaryhmä Linnan Pohjantähti-monitoimitilassa

vetäytyä suojaisaan sohvaan ykköskerroksen monitoimitila Pohjantähdessä,

Seisomapöytiä Linna-kirjastossa (Hiljainen lukusali, 2. krs)

tai voit työskennellä terveellisesti seisten säädettävän pöydän ääressä.

Linnan oppimiskeskus tietokoneineen, 3. krs

Tietokoneet ovat käytössäsi Linnan oppimiskeskuksessa kolmannessa kerroksessa ja

Tietokoneen ääressä Linnan opetusluokka Almassa

saman kerroksen kolmessa opetusluokassa silloin, kun niissä ei ole opetusta. Opetusluokat Alma ja Akseli ovat hiljaisen työskentelyn tiloja, Elinassa voitte tarvittaessa työskennellä yhdessäkin hiljaisella volyymilla. Tilojen käyttötavasta kertovat väriopasteet.

Linnan Hiljainen lukusali

Linnan hiljaisin työskentelytila on Hiljainen lukusali toisessa kerroksessa. Se on yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7. Isommalla puolella voit käyttää läppäriä tai tablettia, lasiseinäinen tila on rauhoitettu lukijoille. Lukusaliin kuljetaan kirjaston aukioloaikoina oman sisäänkäynnin kautta Linna-rakennuksen pääaulasta ja muulloin kulkukortilla sivuovesta YTHS:n puolelta.

Opiskelijoita Linnan Ideassa

Opiskelu on usein yksinäistä, mutta onneksi ovat ryhmätyöt.

Linna-kirjasto, avoin ryhmätyöhuone Rokka

Ryhmätöitä voit Linnassa tehdä viidessä ryhmätyöhuoneessa, joita varaat Office365-kalenterissasi (ks. varausohje), tai kolmessa avoimessa ryhmätyöhuoneessa. Niistä Rokkaan ja Koskelaan sopii kaksikin ryhmää samanaikaisesti.

Linnan monitoimitila Pohjantähti, 1. krs

Yhdessä voit opiskella myös Linnan monitoimitiloissa, kolmannen kerroksen Pentinkulmassa, ensimmäisen kerroksen Pohjantähdessä ja

Avoin opiskelutila Idea Linnassa

nyt myös Ideassa, joka löytyy rakennuksen pääaulasta. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia, ja sinne on juuri saatu interaktiivinen näyttö, jota voit ryhmäsi kanssa tarvittaessa käyttää.

Kirjastossa tietoaineistot ja -asiantuntijat ovat lähellä, ja meiltä voit aina kysyä, sekä paikan päällä että verkossa.

Linnan tiloja tallensi syksyisenä päivänä kamerallaan yliopiston valokuvaaja Jonne Renvall. Teksti kirjaston tietoasiantuntija Outi Viitasalo.

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Linnan ja Arvon tekin ansaitsette

Hieno saavutus, onnea, uusi opiskelija! Tervetuloa meille Tampereen yliopistoon ja sen kirjastoon! Kirjasto on käytössäsi yliopiston molemmilla kampuksilla, Linna-kirjasto Linnassa keskustakampuksella ja Arvo-kirjasto Arvossa Kaupin kampuksella. Katso aukioloajat kirjaston verkkosivuilta.

Linna- ja Arvo-kirjastot

Kirjastokortin saat helposti. Käy aktivoimassa opiskelijakorttisi Linnassa tai Arvossa, ja ota mukaan henkilöllisyystodistus. Jos et ole vielä saanut opiskelijakorttiasi, voit lainata väliaikaisella kirjastokortilla. Sähköinen opiskelijakortti ei käy kirjastokortiksi.

Kurssikirjasi ovat kirjastossa. Linnasta löytyy niistä suurin osa, Arvosta lääketieteen, terveystieteiden ja biolääketieteellisen teknologian kurssikirjat. Painettuja kirjoja ei ole rajattomasti, mutta vuorokaudeksi tai viikonlopuksi saa  myös ns. lyhytlainakappaleita. Lisäksi suuri osa kurssikirjoista löytyy e-kirjoina, joita voit lukea ilman nettiyhteyttäkin. Katso ohjeet E-kirjaoppaasta.

Andor-logoTiedot kurssikirjoista ja muista aineistoista löydät Andor-hakupalvelusta ja sen työkalut etusivumme Andor-laatikosta. Andorissa on kirjaston kokoelmien lisäksi miljoonia viitteitä ulkomaisista tietokannoista. Kurssikirjat haet kätevimmin Tamcatista, joka on Andorin osa. E-lehdet ja tietokannat näet nopeasti omilta listoiltaan. Kaikki aineistot löytyvät Andorista, mutta oikopolut nopeuttavat hakua

Monitoimitila Pohjantähti Linnassa

Kirjastossa on monenlaisia opiskelutiloja. Kun luet tai työskentelet yksin läppärilläsi, voit valita mukavan nojatuolin, sohvan tai pätevän pöydän, istuma- tai seisomakorkeudella, eri puolilta kirjastoa.

Tietokoneita Linnan oppimiskeskuksessa

Tietokoneita löytyy kirjaston oppimiskeskuksista ja opetusluokista. Koneissa on erilaisia ohjelmia, ja voit tulostaa tulostuskiintiöstäsi. Monitoimilaitteilla voit myös kopioida ja skannata. Yliopiston langattomat verkot toimivat kirjastossakin.

Opetusluokka Alma Linnassa

Opetusluokissa järjestetään tiedonhankintataitojen opetuksesi ja muita kursseja, mutta voit käyttää niitä kulkukortillasi, kun luokissa on vapaata. Opetusajat näkyvät näytöllä ovenpielessä. Katso luokassa ja muissakin tiloissa sen väriopaste, joka kertoo, onko tila hiljainen vai voiko siellä keskustella.

Ryhmatyohuone Rokka Linnassa

Ryhmätyöhön tulet tarvitsemaan tilaa useinkin. Kirjastossa on sekä varattavia että vapaasti käytettäviä ryhmätyötiloja. Varauksen teet Office365-kalenterissasi. Avoimissa ryhmätyöhuoneissa työskentelee joustavasti yksi tai useampi ryhmä kerrallaan. Myös Linnan monitoimitilat Pohjantähti ja Pentinkulma sopivat ryhmätyöhön, kun otat huomioon muut lähellä opiskelevat. Uusin avoin opiskelutila on Idea Linnan pääaulassa. Sinnekin olet tervetullut niin yksin kuin ryhmissä. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia.

Hiljaisinta työtilaa ovat Hiljaiset lukusalit, joita voit käyttää kulkukortillasi 24/7 (Arvossa myös oppimiskeskusta ja kahta ryhmätyöhuonetta). Linnan lukusalissa voit käyttää omaa läppäriä tai tablettia, ja lukijoille on myös erillinen tila, jossa laitteita ei käytetä.

Opiskelijoita Arvo-kirjastossa

Kirjastossa on monenlaisia tiloja ja monenlaisia opiskelijoita. Kaikkien työ sujuu, kun otamme toinen toisemme huomioon ja puolustamme yhdessä työrauhaa.

Kirjasto on käytössäsi niin paikan päällä kuin virtuaalisesti:

Kysy myös kirjastossa. Me etsimme vastauksen.

Teksti: Tietoasiantuntija Outi Viitasalo
Kuvat: Erja Kymäläinen ja Outi Viitasalo

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin

Blogissa: Näin vastaamme käyttäjäkyselyn palautteeseen

Käyttäjäkyselyn 2017 tunnusKevään käyttäjäkyselyssä saimme 1305 vastausta ja palautetta kaikilta käyttäjäryhmiltä. Omat tutkinto-opiskelijamme toivat mielipiteensä esiin aktiivisimpana vastaajaryhmänä (76 %). Kiitos palautteesta!

Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on opintojen ja tutkimuksen edistäminen. Molempiin tarvitaan toimivia työtiloja ja kirjaston tietopalvelujen tukea oikealla hetkellä. Palautteen pohjalta myös asiakkaat kokivat samat asiat tärkeiksi. Palaute antaa meille eväitä jatkaa toisaalta kirjaston työskentely-ympäristön, toisaalta virtuaalisten palvelujen joustavaa kehittämistä.

Työskentele monipuolisesti myös opetusluokissa

Kirjaston monipuolistuneet tilat saivat kyselyssä paljon kiitosta. Tilat ovat kuitenkin kovassa käytössä, ja erityisesti ryhmätyöhön kaivattiin edelleen lisätilaa. Kaikkia tilavaihtoehtojamme ei ilmeisesti tunneta riittävästi, joten pyrimme tiedottamaan niistä opiskelijoille tehokkaammin.

Jotkut ovat kokeneet ryhmätyöhuoneiden varaustilanteen tarkastelun Office365-kalenterissa hankalaksi. Näet nyt kuluvan viikon varaustilanteen myös Ryhmätyötilat-verkkosivulla (Tilat ja laitteet -> Ryhmätyötilat) sekä Varausohje-sivulla, kun klikkaat ryhmätyöhuoneiden nimiä.

Opetusluokka Alma Linnassa

Linnassa myös opetusluokka Alma on opiskelijoiden käytettävissä kulkukortilla, kun tilassa ei ole opetusta.

Lukuvuoden aikana saimme Linnaan yhden varattavan ryhmätyöhuoneen lisää (Vanhala, 3016). Avaamalla opetusluokat opiskelijoiden käyttöön kulkukortilla loimme samalla yhteistilaa sekä itsenäiseen työskentelyyn tietokoneen ääressä että ryhmätyöhön. Koska luokkien käytöstä kyseltiin, määrittelimme tilojen käyttötavat väriopasteilla.

Linnassa opetusluokat Akseli ja Alma ovat punaisia eli hiljaisen työskentelyn tiloja. Kolmas opetusluokka Elina sekä Arvo-kirjaston Mauri-luokka ovat keltaisia tiloja, joissa myös ryhmätyöskentely, kohtuullisella äänenvoimakkuudella, on mahdollista. Lisäksi käytössä on Linnan Kalevantien aulassa oleva entisen kirjakaupan tila, jossa useampikin ryhmä voi työskennellä yhtä aikaa.

Mukavissa tuoleissa on mukava olla ja opiskella. Toisaalta opiskelijat ovat myös hyvän ergonomian tuntijoita. Nykyisten seisomapisteiden jatkoksi saamme pian säädettäviäkin seisomapöytiä. Tuoleja hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa käydä etsimässä lukupaikkaa kirjaston kaikista nurkista, joista löytyy monenlaisia istuimia.

Andor tiedonhaun apuna

Andor logoUusi ja odotettu aineistonhakupalvelu Andor on palvellut syksystä alkaen. Sitä on jatkuvasti kehitetty teknisten mahdollisuuksien rajoissa käyttäjien palautetta kuunnellen. Kyselypalautteessa Andor sai sekä kiitoksia että moitteita.

Uuden hakupalvelun omaksuminen työkaluksi vaatii oman aikansa. Vahvistamme Andorin markkinointia ja jatkamme opastuksia palvelun käyttöön. Andor-opas on tehty käyttäjän avuksi, ja meiltä kannattaa aina kysyä, chatissa, verkossa, sähköpostitse andor@uta.fi, Andorin ja Tamcat-näkymän yläpalkin palautelinkistä tai paikan päällä kirjastossa.

Ohjausta ja koulutusta joustavasti verkossa

Varaa ohjausaika -ikoniHaluamme kehittää joustavaa palvelua myös verkossa. Reaaliaikainen chat-yhteys kirjaston asiantuntijoihin sai kyselyssä kovasti kiitoksia. Myös henkilökohtaista Varaa ohjausaika -neuvontaa tarjoamme jatkossa verkossakin niille asiakkaille, joiden on hankala päästä paikan päälle. Kun varaat ohjausaikaa, valitse lomakkeella ohjauspaikaksi etäyhteys.

Tutkinto-ohjelmiin kuuluva tiedonhankinnan opetus on jo sisällyttänyt opintojaksoihin verkko-osioita, ja verkko-opetusta hyödynnetään jatkossakin joustavan opiskelun takaamiseksi. Tutkijoille suunnattu uusi Managing Research Information -verkkokoulutus toteutettiin ensi kertaa tänä keväänä, ja se osoittautui toimivaksi tutkijakoulutuksen muodoksi. Verkkokoulutusta jatketaan tulevinakin lukukausina.

Kyselyn palaute antoi ideoita, joita kehittelemme ja toteutamme vähitellen. Uutisoimme niistä, joten seuraa viestintäämme.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, kehittämis- ja tukipalvelut

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Blogissa: Kirjaa ei hankita vain nappia painamalla

Uusia kirjojaKävelet kirjakauppaan, poimit kirjan hyllystä ja maksat sen kassalla. Tai menet verkkokauppaan, valitset kirjan, vingutat luottokorttia, ja kirjapaketti saapuu kotiisi tai postiin noudettavaksi.  Kirjastossa kirjahankinta vaatii useampia vaiheita, jotta kirja saadaan näkyviin myös kirjaston kokoelmatietokannassa.  Katsotaanpa!

Tekstimme perustuu Arvo-kirjastossa kirjahankintoja tekevän työntekijän havainnointiin ja hänen ääneen ajatteluunsa havainnointisession aikana. Havainnointilaisuuksista on muistiinpanot. Ääneen ajattelu on nauhoitettu ja litteroitu.

Tunne toimintaympäristö, hankintakanavat ja asiakkaat

Kirjastossa kirja  voi päätyä ostoslistalle asiakkaan ehdottamana, tiedekunnan ilmoittamana kurssikirjana tai kirjaston omasta aloitteesta. Uutuusseuranta on osa kirjastoammattilaisen työtä. Kirjavälittäjän listoilta poimitaan kokoelmiin sopivia kirjoja ja katsotaan, onko tarvetta päivittää esimerkiksi kurssikirjoja uusimpiin painoksiin: ”Katson aina, onko tuttuja nimekkeitä, ja bongaan ne sieltä…kyllä mä nämä kurssikirjat ja erikoislääkärikirjat aika hyvin muistan.”

Kirjavalintoja tehdään suhteessa kirjaston hankintabudjettiin ja -politiikkaan. Hankintabudjetin osalta on tunnistettava, mihin asti kukkaron nyörejä voi venyttää ja mistä rahoista mikin kirja maksetaan.

Hankintapolitiikassa määritellään esimerkiksi kurssikirjojen kappalemäärä. Kappalemäärä on suhteessa kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrään sekä siihen, onko kirja suositeltavaa vai oheislukemistoa. Jos teos on saatavana e-kirjana, painettuja kirjoja tilataan vähemmän. Joitakin kirjoja kirjasto on velvoitettu hankkimaan, maksoi mitä maksoi: Meillä pitää olla erikoislääkärikirjoista se viimeisin painos.”  Yleiskokoelman kirjoja taas tilataan vain yksi kappale, ja jos saatavana on myös e-kirja, tilataan jompikumpi.

Kirjaston hankintaohjelmia

Havainnoitavamme kommentti  ”ei se niin yksinkertaista ole”  kuvaa osuvasti  eri järjestelmien välillä tapahtuvaa sukkulointia, jota tarvitaan kirjan saamiseksi kirjaston kokoelmatietokantaan  ja ylipäätään ostetuksi.  Hankintaprosessin alussa tarkistetaan, löytyykö kirja jo omasta kokoelmasta, ja selvitetään kirjan hinta, soveltuvuus kokoelmiin sekä mahdollinen saatavuus e-kirjana. Hankintaehdotuksen tehnyt asiakas voi valita, haluaako hän mieluummin painetun vai e-kirjan.

Painetun kirjan tilausprosessissa pitää sukkuloida useamman eri tietokannan välillä. Näitä ovat kansallinen Aleph-tietokanta, kansainvälinen BookWhere-tietokanta,  Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmatietokanta Tamcat, jossa on käytettävä luettelointi- ja hankintamoduuleita. Lopuksi kirja tilataan kirjavälittäjän tietokannassa. Kirjavälittäjiä on useita.  Jos kirja on asiakkaan ehdottama, hänelle tehdään varaus ja ilmoitetaan ehdotuksen hyväksymisestä.

E-kirjojen tilausprosessi on hieman erilainen ja yksinkertaisempikin, mutta toisinaan niiden hankkiminen voi osoittautua yllättävän hankalaksi.   E-kirjojen välittäjiä on useita ja heidän käyttöjärjestelmänsä ja lisenssiehtonsa erilaisia. Välillä joutuu selaamaan monen eri välittäjän tietokantoja e-kirjoja etsiessä.

Painetun kirjan saapuminen kirjastoon ja asiakkaan käyttöön vie oman aikansa.  Matka ulkomaiselta kirjavälittäjältä kirjastoon voi kestää useamman viikon: ”… menee kolme neljä viikkoa, kun tulee Saksasta…ihan kokemuksen perusteella tiedän.” Elektroniset kirjat saadaan jopa muutamassa tunnissa asiakkaalle!

Hiljainen tieto on valttia

Kirjahankinnassa tarvitaan monenlaista osaamista. ”Hankintaihmisen” on tunnettava kirjaston kokoelmat ja asiakkaiden tarpeet. Hänen on tunnettava kirjaston hankintapolitiikka ja ymmärrettävä talousasioita. Hänen on tiedettävä kirjahankintakanavat. Työssä tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja. Kirjavälittäjien kanssa on hoidettava tilausasioita ja asiakkaille taas viestiteltävä esimerkiksi kirjan toimitusajoista tai julkaisuaikataulusta.  Erilaisten järjestelmien käyttö vaatii puolestaan teknistä osaamista.

Havainnointikerroilla monissa kohdissa näkyi myös kokemuksen kautta hankittu osaaminen ja hiljainen tieto. Työntekijä esimerkiksi muisti ja tunnisti jo kokoelmassa olevia kirjoja tai kokemuksesta tiesi kirjojen toimitusajat. Tästä kirjastonhoitajien hiljaisesta tiedosta on kirjoittanut myös Marjut Pohjalainen väitöskirjassaan.

Teksti: Saila Huuskonen ja Erja Kymäläinen
Kuvat: Erja Kymäläinen

Blogissa: Käyttäjäkysely antoi tärkeää asiakaspalautetta

Kirjaston tämänvuotiseen käyttäjäkyselyyn tuli kaikkiaan 1305 vastausta. Kiitos vastaajille tärkeästä palautteesta! Myös kyselyn palkinnot on arvottu ja voittajille ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Käsittelemme vastaukset ja kommentit tarkasti, ja kerromme myöhemmin keväällä, miten vastaamme palautteeseen. Yhteystietonsa jättäneiden kysymyksiin olemme vastanneet jo kyselyn aikana.

Avointa palautetta tuli runsaasti. Tässä muutamia esille nousseita aiheita.

Tiloja tarvitaan, Arvon aukioloaika laajenee

Ryhmätyötilojen riittävyys kirvoitti paljon kommentteja. Tilamme ovat valitettavasti rajalliset,  käytettävissä olevat neliöt käytössä ja Linnan ja Arvon ulkoseinät vastassa. Suunnittelemme kuitenkin koko ajan mahdollisuuksien rajoissa, miten olemassa olevia tiloja voisi muuntaa ryhmätyökäyttöön.

Tilojen käytön yhteydessä tuli jonkin verran kommentteja hiljaisuudesta. Toivottiin mm. merkintöjä siitä, missä tiloissa saa puhua ja missä ovat hiljaiset tilat. Tämä toive toteutettiinkin saman tien. Tilat on nyt merkitty väriopasteilla.

Etenkin Arvo-kirjaston aukioloaikoihin toivottiin pidennystä. Kirjasto onkin päättänyt toiveiden mukaisesti yhdenmukaistaa  Arvon aamuaukiolon samanlaiseksi kuin Linnassa eli ovet kirjastoon aukeavat klo 8 aamulla ja asiakaspalvelu alkaa kello 9. Arvossa voi siis heti aamusta itsenäisesti lainata ja palauttaa kirjoja lainaus- ja palautusautomaatilla sekä noutaa varauksia. Uuteen aukioloaikaan siirrytään pääsiäisen jälkeen tiistaina 18.4..

Aineistot käyttöön Andorin avulla

Jonkin verran  kommentteja tuli e-aineistoista: harmiteltiin, että ne eivät toimi tai niitä on liian vähän. Kirjasto hankkii toki e-kirjoina kaikki kurssikirjat, jos niitä vain on saatavissa. Kaikkea ei kuitenkaan löydy e-muodossa, tai e-kirja eivät ole kirjastokäyttöön sopiva useamman käyttäjän versio.

E-aineistojen toimiminen on haaste, sillä meillä on Tamcatissa n. 300 000 e-kirjaa ja lisäksi ECCO ja EEBO, jotka eivät ole Tamcatissa, yhteensä siis n. 700 000 e-kirjaa. E-lehtiä on n. 44 000 eri palveluntarjoajien kautta.

Kirjasto tekee omasta puolestaan kaikkensa, jotta e-aineistot palvelisivat käyttäjiä. Kannattaa ilmoittaa viipymättä kirjastoon, jos e-aineistoon ei pääse , jotta voimme selvittää asiaa. Chat on nopea ja toimiva tapa ilmoittamiseen, ja sen kautta voimme yhdessä tutkia, missä on vika. Kirjaston e-kirjaopas ja Andor-opas sekä etenkin etäkäyttöohje auttavat usein eteenpäin.

Kirjaston uusi hakupalvelu Andor sai sekä kehuja että moitteita. Kiitosta sai erityisesti mahdollisuus yhdistää kirjastokortti peruspalvelutunnukseen, jolloin ei enää tarvitse muistella kortin numeroa eikä kahta salasanaa.

Kirjasto järjestää Andor-koulutuksia, ja Andor-opas auttaa tiedonhakijaa. Kirjasto on tehnyt koulutuksesta myös 45 minuutin videon, jos et pääse paikan päälle.

Verkkosivut viestivät kirjastosta

Kysyimme myös, mitä kautta toivot saavasi tietoa kirjaston palveluista. Ylivoimaisesti eniten haluttiin tietoa kirjaston verkkosivuilta. Kommenteissa chat saa paljon kiitosta.

Pyrimme jatkuvasti selkeyttämään kirjaston verkkosivuja, jotta tieto olisi helpommin löydettävissä. Kirjaston uutiset voi tilata sähköpostiin helposti: klikkaa vain tästä. Linkki löytyy etusivun alalaidasta.

Opiskelijan työpöydällä kirjasto tiedottaa erityisesti opiskelijoita kinnostavat asiat, ja opiskelijat saavat työpöydän uutiset myös sähköpostiinsa. Somekanavamme Facebook, Twitter ja Instagram löytyvät kirjaston etusivulta.

Linkkejä:
Andor-koulutuksia
Andor-opas
E-kirjaopas
Tilaa kirjaston uutiset sähköpostiisi

Teksti: Tietoasiantuntijat Mervi Ahola ja  Outi Viitasalo

Blogissa: Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut, että Suomi on avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa yksi johtavista maista vuoteen 2017 mennessä. Avoimella tieteellä tarkoitetaan avointen toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Avoimeen tieteeseen kuuluu tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys sekä tutkimusprosessin avoimuus. Avoin tiede lisää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta.

FinElib-konsortio (Kansallinen elektroninen kirjasto) pyrkii sopimusneuvotteluissa lehtikustantajien kanssa edistämään avointa julkaisemista. FinElib on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista tai hyvittämisestä, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä. Sopimukset on tähän mennessä saatu aikaan seuraavien kustantajien kanssa: Taylor & Francis, Sage, ACM Digital Library. Sopimusneuvotteluita jatketaan mm. Elsevierin, Wileyn ja SpringerNaturen kanssa.

Tutkimustulosten avoin julkaiseminen – miten 

Tutkimustulokset on mahdollista julkaista avoimina rinnakkaistallentamalla (Green OA), julkaisemalla laadukkaassa Open Access –lehdessä (Gold OA) tai ostamalla artikkeli vapaaksi hybridilehdestä (Gold OA).

Open Access –lehdessä kaikki lehden artikkelit ovat välittömästi julkaisemisen jälkeen vapaasti kaikkien saatavilla. Osassa Open Access –lehtiä avoin julkaiseminen katetaan kirjoittajamaksuilla.

Hybridilehti sisältää avoimia artikkeleita sekä maksumuurin takana olevia artikkeleita, joita voivat lukea vain tilausmaksun maksaneet.  Kustantajat tarjoavat mahdollisuuden julkaista artikkeli avoimena vakiintuneissa, tilausmaksullisissa lehdissä.   Artikkelin kirjoittaja ostaa oman artikkelinsa avoimeksi maksamalla kirjoittajamaksun eli APC-maksun.

Julkaiseminen hybridilehdissä

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (sis. Routledge) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC) vuodesta 2017 alkaen.  Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa kun normaalihintainen kirjoittajamaksu on 2150 euroa.

Sagen lehdissä julkaistessaan tutkijat saavat 87,5 % alennuksen APC-maksuista hybridilehdissä vastaavana kirjoittajana. Alennettu APC-maksu on 200 GBP.

ACM Digital Library hyvittää APC-maksut Tampereen yliopistolle, kun tutkija julkaisee ACM:n lehdissä

Open Access -logo

 

Julkaiseminen Open Access -lehdissä

Tampereen yliopiston kirjasto maksaa supporter member –jäsenmaksua, joka oikeuttaa 15 % alennukseen kirjoittajamaksuista (APC), kun julkaisee artikkelin avoimena BioMed Centralissa tai SpringerOpen –palvelun lehdissä. Springerillä on myös hybridikokoelma Springer Choice, jota alennus ei koske.

Rinnakkaistallentaminen

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistun tutkimusartikkelin tallentamista joko organisaation (TamPub) tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon avoimesti kaikkien saataville. Rinnakkaistallentaminen ei vaikuta julkaisukanavan valintaan. Tutkija voi julkaista haluamassaan korkealaatuisessa oman alan lehdessä eikä sen tarvitse olla kultaisen linjan lehti (Open Access tai hybridilehti). Kirjoittajalle rinnakkaistallentaminen on ilmaista. Se myös lisää tutkijan, tutkimusorganisaation ja tutkimusartikkelin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Rinnakkaistallennettu artikkeli saa pysyvän osoitteen, jota voi jakaa esim. yhteisöllisissä palveluissa.

OKM on alkanut viime vuonna kerätä tietoa artikkelien rinnakkaistallentamisesta julkaisutiedonkeruun yhteydessä. Vuodesta 2017 tieto rinnakkaistallennuksesta on pakollinen. OKM:n ohjeistuksen mukaan artikkeli tulee rinnakkaistallentaa organisaation tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

Ohjeet APC-maksun alennuksen käyttämisestä

Tarkemmat ohjeet alennetun APC-maksun käyttöönottamisesta löytyvät kirjaston oppaista.

Alennetulla APC-maksulla tapahtuvaan Open Access -julkaisemiseen liittyvät kysymykset voi osoittaa:
Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto ja Sari Leppänen

Blogissa: Kun viitteiden hallinta ei toimi kuin Strömsössä

Parhaimmillaan viitteidenhallintaohjelmat säästävät työtä ja aikaa. Niistä on apua viitteiden järjestämisessä ja tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tekemisessä.

Homma ei aina kuitenkaan etene kuin Strömsössä, kun ohjelma esittää oikukkaamman puolensa. Kirjoittamiseen tarvittava apuohjelma ei lataudu koneelle tai katoaa, viitteidenhallintaohjelman tuottama lähdeluettelo ei vastaa lehden vaatimuksia,  pilkut eivät ole kohdillaan tekstiviitteissä tai lähdeluettelossa.

Täällä kirjastossa autamme asiakkaita parhaamme mukaan, mutta välillä on tarvetta turvautua myös muiden apuun. Korvaamattomia apuja ovat yliopiston oma IT Helpdesk ja RefWorksin oma tuki. Kaveriapua ei sovi myöskään unohtaa.

Yliopiston IT Helpdesk

IT Helpdesk palvelee Päätalossa (E246) ja Arvossa (E106). Haastateltavina olivat atk-suunnittelijat Toni Vormisto ja Sari Luokkala Arvon deskiltä.

Millaista apua viitteidenhallintaohjelmiin kysytään eniten?

“Ihmiset osaavat kyllä laittaa viitteet paikoilleen ja hallita niitä. Mutta on erinäisiä vikatilanteita, joita ohjelman käytön kanssa tulee. RefWorksissa vikatilanteet ovat pääasiassa liittyneet yliopiston väitöskirjapohjaan. Sitten on ollut yhteensopivuusongelmia [Wordin] kanssa. Joskus tietty versio ei ole toiminut, mutta se on korvattu ennen pitkää uudella.”

”Mendeleyn kanssa kysytään apua silloin, kun asiakkaat haluavat siirtää viitteensä sinne RefWorksista. Mendeleyn päivitystä kysellään aina silloin tällöin, mutta se nyt on helppo homma.”

”Ihmisiä käy kotiläppäreiden kanssa, ja myös niissä on korjattu RefWorksia.”

Miten voitte auttaa asiakkaita?

“Ongelmat viitteidenhallintaohjelmissa on saatu yleensä ratkaistua. Väitöskirjapohjan kanssa on joutunut sanomaan, että en pysty auttamaan. En tiedä onko vika softassa vai väitöskirjapohjassa. Siinä saa mennä aika syvälle, kun tutkii, mistä se johtuu.”

”Kaikki yliopiston kautta hankittavat ohjelmat kuuluvat tuen piiriin, myös kotikoneelle hankitut. Eli Officet ja kaikki, mitä opiskelijat voivat tunnuksellaan ladata. Myös puhelimen kanssa autetaan. Jos haluaa esimerkiksi sähköpostin puhelimeensa niin siinä autetaan, jos ei itse sitä pysty tekemään.”

Mitä haluaisitte erityisesti sanoa asiakkaille?

“Ei kannata lannistua. Kannattaa hakea muita vaihtoehtoja, jos yksi ei toimi. Kannattaa tulla rohkeasti kysymään apua. Ei kannata hakata päätä seinään viikkotolkulla. Ongelman ratkaisu voi olla hyvinkin helppo ja yksinkertainen.”

ProQuestin RefWorks Support

Ennen timantit olivat tytön parhaita ystäviä. Nyt uusi ja paras ystävämme on RefWorks Supportin Kevin Browne, jota haastattelimme sähköpostitse.

How did you end up in RefWorks support?

“I started working at ProQuest in July 2012 supporting our Summon discovery solution and our 360 link products. That built a great foundation in support for technical products and in December 2015, I joined the RefWorks support team. I primarily support customers in Europe but also provide back up support to other customers around the world.”

How many contacts with RefWorks support are there at annual level?

“The number varies day to day and can be seasonal, but to give you an idea of volume, in 2016, we responded to about 20,000 queries. All our queries receive an initial response within 24 hours.”

What are the most common reasons for contacting RefWorks Support?

“The main categories of queries relate to user name/password reminders, which we are automating through upcoming advancements in the product.  Additionally, we help customers set up various types of authentication methods, like shibboleth/ezproxy authentication. And we get “how to” questions: For example, users want to know how to create bibliographies using Write “N” Cite and how to manage folders and references.”

How are these customers’ questions/problems used for product development?

“Many of our product improvements come from our users. We capture, track and discuss all customer product enhancement suggestions with our product management team.  This allows us to connect feedback from customers to our development efforts.”

How do you make migration from old to new RefWorks as smooth as possible?

“Hundreds of customers have already migrated to New RefWorks. As part of the migration process, we have created special materials including user guides, LibGuides and webinars to help our customers move to our improved platform.  After migration, our team always follows up with our customers to make sure the transition went well and to help in any way we can.”

What is your message for RefWorks users if problems come up?

“We want our users to know that we’re here for them no matter what the product challenge is. Whether it’s migration or a routine question, we are always here to help. Our team can be reached at support.refworks@proquest.com. Count on us to help researchers do the most with New RefWorks.”

Anna hyvän kiertää

Viitteidenhallintaohjelmien osaamista edistävät aktiiviset käyttäjät, jotka kyselevät, raportoivat bugeista ja myös kertovat itse löytämistään ratkaisuista ja laittavat siten hyvän kiertämään.

Mendeley-käyttäjille on oma Tampereen yliopiston Mendeley-ryhmä, jossa voi jakaa tietoa. Mendeleyhin kirjautuneena löydät ryhmän Mendeleysta Search-hakutoiminnolla, valitsemalla haettavaksi Groups ja kirjoittamalla hakulaatikkoon ”Tampereen yliopisto”.

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Merja Hyödynmaa

Linkit: