Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Uusi verkkokoulutus päivittää tutkijan tiedonhallintataidot

Tutkija, oletko kiinnostunut avoimesta tieteestä? Haluatko tietää, kuinka tutkimusta mitataan? Vai kaipaatko opastusta tiedonhaussa? Managing Research Information on uusi koulutuskokonaisuus, jossa voit päivittää tiedonhallintataitosi omaa tutkimustyötäsi varten.

Koulutuksessa käsitellään tutkijan tiedonhakua, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaustapoja, tutkimusdatan ja viitteiden hallintaa sekä avoimen tieteen ja julkaisemisen periaatteita. Englanninkielinen verkkokoulutus suoritetaan etäopintoina ajalla 6.3. – 23.4.2017.

Koulutus on suunnattu tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille. Sen järjestävät Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastot, ja sisältöä on ollut suunnittelemassa myös Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Managing Research Information -verkkokurssille (2 op) 20.2. mennessä.

Kysy lisää tietoasiantuntija Tomi Toikolta, tomi.toikko@staff.uta.fi.

Kirjasto tukee Open Access -e-kirjahankkeita

Kirjasto tukee Open Access -hankkeita e-kirjojen saamiseksi avoimesti verkkoon. Open Book Publishers -kokoelman lisäksi saamme ensi kevään aikana käyttöön OA-kirjoja uudesta Knowledge Unlatched -kokoelmasta.

Open Book Publishers on Open Access -kirjakokoelma, jonka tukimaksuun Tampereen yliopiston kirjasto osallistuu. Tukimaksulla saamme käyttöön kokoelman e-kirjat kaikissa sen tarjoamissa muodoissa: pdf, e-pub ja lataaminen lukulaitteille.

Nykyisessä Open Book Publishers -kirjakokoelmassa on 86 e-kirjaa, ja kirjakokoelma kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä kokoelma painottuu humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Open Book Publishers löytyy Tietokannat-listalta  ja kokoelman yksittäiset e-kirjat löytyvät kohta myös Andorin kirjastoluettelosta. E-kirjoja voi selailla aihealueittan palvelun sivulla kohdassa Browse by Categories.

Knowledge Unlatched on kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on edistää tieteellisen kirjallisuuden avointa saatavuutta uudenlaisella aineistojen hankintamallilla. KU:n mallissa kirjastot ympäri maailmaa jakavat kirjahankinnan kustannukset maksamalla kukin yhden yksittäisen kirjan nimekemaksun, jonka KU välittää kustantajille. Tampereen yliopiston kirjasto on mukana hankkeessa vuodelle 2017, minkä vastineeksi 147 kirjaa tulee avoimesti saataville Knowledge Unlatched -palveluun ensi kevään aikana. Uuteen Front List titles –valikoimaan kuuluvat Open Access -e-kirjat julkaistaan loppuvuonna 2016 – huhtikuussa 2017.

Kokoelma on jaettu 14 Humanities and Social Sciences subject-base packages -aihekokoelmaan. Kaikki uuden kokoelman e-kirjat on vertaisarvioitu ja ne julkaistaan myös painettuna.

Lisätietoja hankkeesta: Tietoasiantuntija Aniita Ahlholm-Kannisto Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi

Kirjaston äänilogoa toteuttamassa

UTAKirjasto_audiologo_nuotti1


Yllä oleva lyhyt sävelmä on Tampereen yliopiston kirjaston äänilogo, jonka sain keväällä kunniakseni säveltää.

Äänilogo on kirjaimellisesti äänellinen vastine visuaaliselle logolle, ja sen tehtävä on toimia yhtä lailla tunnistettavana tunnuksena haltijalleen. Uskaltaisin väittää, että lähestulkoon jokainen pystyy hyräilemään esimerkiksi McDonald’s-ketjun tunnistettavan ”I’m loving it” -äänilogon tai Nokian puhelimien ikonisen soittoäänen.

Näistä esimerkeistä huolimatta on todettava, ettei äänilogoja ole vielä hyödynnetty Suomessa samassa mittakaavassa kuin visuaalisia tunnuksia. Tämä on erikoista siinäkin mielessä, ettei ihmisen tarvitse edes nähdä kyseistä tunnusta, vaan hyvin suunnitellun äänilogon tunnistaa näkemättä sen lähdettä. Moni tunnistaa jo nyt vaikkapa junassa istuessaan Macintosh-tietokoneen käynnistysäänen vaikkei näkisikään kyseistä tietokonetta. Äänellinen tunnistettavuus on merkittävä osa brändin kokonaisuutta.

Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna äänilogot voidaan mieltää osaksi ympäristössämme soivaa ubiikkia käyttömusiikkia. Käyttömusiikilla tarkoitetaan musiikkia, jonka arvo ei perustu pelkästään sen estetiikkaan, vaan sillä on yleensä jokin tehtävä omassa käyttökontekstissaan. Esimerkkejä tällaisesta käyttömusiikista ovat vaikkapa ravintoloiden ja kauppakeskusten taustamusiikki tai puhelinpalveluiden jonotustilanteessa soitettu odotusmusiikki.

Heikki Kokko

Musiikintutkimuksen opiskelija Heikki Kokko teki kirjastolle äänilogon, joka soi nyt kirjaston kuulutusten introna. (Kuva: Outi Viitasalo)

Kirjaston audiologon suunnittelussa minulla oli tiedossa ne käytännön määrittelemät raamit, joihin sävellyksen tuli asettua. Yritin noudattaa äänilogon suunnittelussa ajatusta siitä, että sävelmä olisi tunnistettava ytimekkyydessään ja se edustaisi myös itsenään Tampereen yliopiston kirjaston brändiä. Ytimekkyys on sikäli audiologon itseisarvo, että sen tunnistettavuus ja käyttökonteksti eivät salli kovin pitkää sävelmää. Esimerkiksi tässä tapauksessa neljän tahdin mittaiseen sävelmään tuli saada mahdutettua ne asiat, jotka koin audiologossa tärkeiksi.

Instrumentaatio on yksi selkeä lähtökohta sille, mitä äänilogolla halutaan viestiä. Kirjaston äänilogo on sävelletty pianolle, sellolle ja kontrabassolle, jotka edustavat minulle klassisina instrumentteina arvokkaita perinteitä. Kirjasto muistiorganisaationa toimii eräänlaisena kivijalkana koko tieteen tekemiselle, jossa uutta tutkittua tietoa suhteutetaan aiempiin tutkimuksiin. Tässä mielessä klassiset instrumentit sopivat tietynlaisella arvokkuudellaan kirjaston äänilogoon.

Kirjaston nykyiset kuulutukset kaipasivat uudistamista, ja äänilogon tarkoitus on toimia musiikillisena johdantona ja viestiä asiakkaalle tulevasta kuulutuksesta. Sain ohjeekseni tehdä sävelmästä rauhallisesti alkavan, jossa on lempeästi ylöspäin nouseva melodia. Sävelmä alkaa jousien kasvavasta crescendosta, johon piano luo oman vastamelodiansa muodostaen tyypillisen subdominantti-dominantti-toonika kadenssin.

Sävellystyön ja äänilogon tuotannon tein kotistudiossani, minkä jälkeen oli vuorossa puheosuuksien äänittäminen Radio Moreenissa. Kuulutusten puheosuudet luki toimitusharjoittelija Tuomo Hyttinen, ja äänisuunnittelija Myy Ojanpää koosti ja viimeisteli kuulutukset valmiiksi.

Minulle oli suuri kunnia olla mukana uudistamassa kirjaston kuulutuksia, ja erityisesti äänilogon suunnittelu oli mahdollisuus tarjota jotakin konkreettista Tampereen yliopistolle näin opintojeni lopuksi. Toivottavasti myös te kirjaston asiakkaina pidätte lopputuloksesta, ja kenties lyhyt kirjoitukseni siivittää teitä kuuntelemaan ympäristössämme näitä tunnistettavia äänellisiä tunnuksia.

Mukavaa syksyä kaikille!

Heikki Kokko
Vastavalmistunut musiikintutkimuksen opiskelija, FM

Työssäoppimalla kirjastosedäksi

Haikealta tuntuu: nytkö se on jo ohi, viisi työssäoppimisjaksoa, puolitoista vuotta. Kouluttautuminen kirjastoalan ammattilaiseksi yllätti hauskuudellaan. Tämän olisi suonut kestävän pidempäänkin.

Kalle Korpinen

Kalle kutsuu kirjastoon. Kalle Korpinen opiskeli kirjastoalan ammattiin oppimalla työssä Tampereen yliopiston kirjastossa.

Suoritin liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisalalla Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa. Päädyin Tampereen yliopiston kirjastoon työssäoppimisjaksoille oltuani ensin muutaman kuukauden harjoittelijana. Tutkintoon kuuluivat kirjastotyössä suoritettavat näytöt, jotka suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä oppilaitoksen kanssa. Tässä yliopistokirjasto tarjosi erinomaisen kattauksen monipuolisine työtehtävineen. Ja mikä parasta, minulla opiskelijana oli itse mahdollisuus vaikuttaa näyttöjen suunnitteluun.

Ensimmäiset kolme jaksoa työskentelin palveluosastolla, mikä vastasi eniten sitä mielikuvaa, joka suurimmalla osalla on kirjastotyöstä: asiakaspalvelua, aineiston hyllytystä ja järjestelytehtäviä.

Mutta kun on kyse yliopistokirjastosta, riittää asiakaspalvelussa haasteita. Opiskelijoiden ja tutkijoiden pyytämät tiedonhaut ovat monesti hyvinkin vaativia, ja kun soppaan lisätään mutkikkaat kirjastojärjestelmät, niin varsinkaan alussa ei opittavaa puuttunut. Vielä kun suomalaisessa yliopistokirjastokompleksissa riittää niin sääntöjen kuin käytäntöjenkin suhteen rutkasti muistettavaa, sai aika ajoin olla todistamassa oman muistinsa sulamista.

Neljännellä jaksolla oli vuorossa työskentelyä hankinta- ja kokoelmapalvelujen parissa. Jakso sisälsi aineiston, niin fyysisen kuin sähköisenkin, hankintaa, tallentamista, sisällönkuvailua ja esittelyä – siis aineiston matkan aina kaupasta käyttökuntoon saattamiseen saakka. Tämä on sitä osuutta kirjastotyöstä, joka ei välttämättä näy suoraan asiakkaalle, mutta on kuitenkin hyvin olennaista kirjaston toiminnan kannalta.

Minulle tämä jakso oli tutkinnon kiinnostavinta ja palkitsevinta antia. Varsinkin luetteloinnin ja sisällönkuvailun avatessa kirjastojärjestelmän toimintaa monet palaset loksahtivat paikoilleen.

Viimeinen jakso, joka sisälsi tiedottamista, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusta sekä verkkopalveluihin perehtymistä, paketoi mukavasti aikaisemmin opitun. Tein oppaita niin verkkosivuille kuin videollekin ja tutustuin kirjaston tiedonhankinnan opetuksiin.

Nyt valmistujaisten kynnyksellä taaksepäin katsellessa pidän työssäoppimismallia erittäin onnistuneena. Vuorottelu työn ja opintojen välillä toi mukavaa vaihtelua, ja varsinkin kokemusten vaihto opiskelukavereiden kanssa työjaksojen välillä oli tärkeää, opettajien apua unohtamatta.

Vielä kun kyseessä on kiinnostava ala, työskentelyä rautaisten ammattilaisten kanssa, miellyttävä työilmapiiri – voiko sitä enempää toivoa?

Teksti: Kalle Korpinen
Kuva: Outi Viitasalo

Tampere-Tennessee co-operation in exploring the information needs of academics

In September Tampere was my home for two weeks during my Fulbright visit. I had the opportunity to meet with many of the University of Tampere library staff, including team leaders and others, and researchers at the School of Information Sciences. Director of Library Minna Niemi-Grundström met with me several times. Everyone was very welcoming and provided me with information and insights into ongoing changes at the University.

Presentation of scholarly reading and sharing at the School of  Information Sciences

Presentation of scholarly reading and sharing at the School of
Information Sciences

The goal of my program was to develop survey questions that will help Tampere University librarians understand the reading behavior and information needs of their academics. In addition to meetings, I scrutinized questions that had been asked in past surveys to identify those questions that will likely get the types of information needed. I will be working on designing a survey instrument over the next several months.

We also had discussions about research data management services, something that is on the minds of many research university librarians around the world these days.

Interesting meetings: Discussing with Professor Kalervo Järvelin after the presentation

Interesting meetings: Discussing with Professor Kalervo Järvelin after the presentation

I have had many colleagues and valuable collaborations in Finland over the years. In 2006 I had a Fulbright visit to the University of Oulu and I have visited Hanken University in Helsinki several times. My collaboration continues with Hanken researchers, in particular with Bo-Christer Björk on issues of scholarly publishing and Open Access.

I first visited Tampere in 1983 to make a presentation at the School of Information Sciences on scholarly reading. In the twenty years since I have visited the University of Tampere Library and Information Science colleagues for brief visits. In 2007, Pertti Vakkari, Sanna Talja, and I worked with Kristiina Hormia-Poutanen of FinELib on a national survey of Finnish academics, to compare scholarly reading behaviors in Finland with those of academics in the U.S. and Australia. Sanna, Kristiina, and I plan to work together again, along with the Tampere University Library, on another survey of scholarly information use by Finnish academics.

The multipurpose working space Pohjantähti with its easy chairs was one  of the new experiences in Linna library

The multipurpose working space Pohjantähti with its easy chairs was one
of the new experiences in Linna library

The last time I visited the Tampere library the library in Linna was brand new—in fact the furniture was just being delivered. Now, someone referred to it as an ”old” library, so I guess it has been awhile since I visited!

I am impressed with the level of activity in the library and how the students have embraced the space and the services. I am also impressed with how the leadership and staff has adapted to incredible change this year, both in physical arrangements and in organization. Taking the library forward into the future will no doubt include more change and the librarians seem well positioned to lead those changes.

Among the hard-working students studying in the library

Among the hard-working students studying in the library

Tampere library’s service attitude towards academics and students is impressive, as is the recognition that the library needs to continue to forge partnerships and adapt to changes to remain relevant. The new organizational structure seems to be a good way to move forward into new services, while retaining the important continuing services.

It was also interesting to visit the School of Information Sciences, which is organized quite differently than it was on my last visit. Making new partnerships and thinking how to best serve researchers, students, and administrators is happening at both the library and the information studies departments. Tampere’s academics are quite well known internationally, and it is always a pleasure to work with them.

Carol Tenopir, Professor, The University of Tennessee, School of Information Sciences
Photos: Outi Viitasalo, Tampere University Library

Carol Tenopir

Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna 2014 tapasimme kollegoitamme Roomassa ja Helsingissä.

Yhteistyön pohdintaa Roomassa ja Helsingissä

Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-konferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Konferenssin tunnuslauseella ”Divided we fall, united we inform”  viestitettiin yhteistyön merkityksestä ammattikunnassamme. Konferenssin esitykset liittyivät kuuteen teemaan: tekninen kehitys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, potilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.

Esitysten aiheissa käsiteltiin mm. kirjastoammattilaisten muuttuvaa toimintaympäristöä ja ammattirooleja, tiedon jakamista asiakkaille, lääketieteen tiedonhaun opetuksen tehoa, e-oppimisen ja lähiopetuksen sulauttamista ja biblioterapiaa.

Konferenssin avajaispäivänä Maria Cassella johdatti puheessaan pohtimaan kirjastonhoitajien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti hän mainitsi tiedon luonteen muuttumisen digitaalisen aineiston myötä, tieteellisen viestinnän uudet toimijat sekä yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille. Nämä muutokset toimintaympäristössä merkitsevät kirjastoammattilaisille uusia taitovaatimuksia ja uusia ammattirooleja. Rooman matkaraporttimme on luettavissa Signum-lehdessä (4/2014).

BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) Helsingissä marraskuussa pidetyssä seminaarissa teemana oli ”Yhteistyöstä voimaa”. Seminaarin esitykset käsittelivät mm. avoimen tiedonhaun klinikan merkitystä opinnäytetyön tiedonhaussa, julkaisujen näkyvyyteen liittyviä palveluita Terveystieteiden keskuskirjastossa (Terkko), kirjastoammattilaisten yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kuinka käsitekarttasovellus tukee yhteistä ajattelua ja flipped classroom -menetelmää tiedonhaun opetuksessa. Työpajassa pohdimme, miten tiedon jakaminen edistää oppimista kirjastoammattilaisten keskuudessa. Seminaarissa etsittiin ratkaisuja käytännön työssä esiin tuleviin ongelmiin ja hyviä käytänteitä. Monet esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin.

kirjaston Informaatikot ovat käytettävissäsi

Tilaa informaatikko -posteriSekä Roomassa että Helsingissä esittelimme posteriamme Tampereen yliopiston kirjaston Tilaa informaatikko -palvelusta. Tilaa informaatikko -palvelu tarjoaa henkilökohtaista ohjausta tiedonhaun ongelmissa yliopistomme opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle.

Olimme kiinnostuneita tutkimaan, ketkä Terveystieteiden osastokirjaston asiakkaista käyttävät palvelua, millaisissa ongelmissa he kääntyvät puoleemme ja millaista hyötyä he kokevat saaneensa. Posteria varten analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyttäjätilastoja, asiakkaiden tilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä asiakkailta kerätyn kyselyaineiston tuloksia.

Palvelua käyttivät eniten hoitotieteen kandi- ja graduvaiheen opiskelijat sekä väitöskirjan tekijät. Toiselle sijalle ylti yliopistollisen sairaalan henkilökunta. Tutkijoiden osuus oli melko pieni.

Henkilökohtainen ohjaus edellyttää informaatikolta tietokantojen teknisten ominaisuuksien tuntemista, asiakkaan aiheen käsitteellistämistä ja kääntämistä tietokannan kielelle, vuorovaikutustaitoja sekä pedagogista osaamista.

Päädyimme siihen, että informaatikko on nykyään ikään kuin ”personal trainer”, joka auttaa asiakasta navigoimaan informaatiotulvan viidakossa ja antaa usein samalla henkistä tukea. Haasteena on erityisesti tutkijoiden koukuttaminen palveluun.

Artikkelimme Book-an-information-specialist-service: supporting researchers’ and future researchers’ information skills on luettavissa konferenssin sivuilla.

Asiakkaiden ajatukset palvelun kehittämiseksi ovat tervetulleita! Tervetuloa tapaamaan informaatikkoa!

Teksti: Informaatikot Maritta Tuhkio ja Saila Huuskonen, Terveystieteiden osastokirjasto Tertio

Taustatukena kirjastojen kirjasto

Tutkimus tuottaa uutta kirjallisuutta ja yliopiston tutkintovaatimukset muuttuvat, joten kirjaston on hoidettava kokoelmiaan myös karsimalla niitä, harkiten ja sovittujen periaatteiden mukaan. Karsintojen avulla Tampereen yliopiston kirjasto, kuten monet muutkin kirjastot, pyrkii parantamaan painettujen kokoelmien käytettävyyttä sekä kirjojen ja lehtien parempaa löytyvyyttä. Hyllyistä poistetaan aineisto, jota kukaan ei ole moniin vuosiin lainannut.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että poistetut kirjat ja lehdet hävitettäisiin, vaikkei niitä enää olekaan oman kirjaston hyllyissä. Aineisto, jota kirjaston asiakkaat eivät vuosiin ole käyttäneet, voidaan lähettää talteen Varastokirjastoon.

Jos et löydä kirjaa muualta…

Varastokirjasto Kuopiossa

Vuonna 1989 Kuopioon perustettu Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonne kirjastot voivat lähettää kokoelmista poistamaansa aineistoa. Varastokirjaston toiminnasta on säädetty laki, joka varmistaa, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä.

Alun perin Varastokirjaston toimintaperiaatteena oli, että kirjastot saivat lähettää sinne kaiken sellaisen aineiston, joka sieltä puuttui. Varastokirjaston perustamisen alkuaikoina kirjastoista poistettiin suhteellisen vähän aineistoa. 2000-luvulla yliopistoja yhdistyi, kirjastoille hankittiin uusia tiloja, ja tilakustannukset tulivat osaksi kirjastojen budjetteja. Tämä kaikki merkitsi kirjastoissa kokoelmien tiivistämistä ja luopumista osasta aineistoja. Varastokirjastoon alkoi syntyä ruuhkaa, eikä kaikkea sinne lähetettyä aineistoa enää ehditty käsitellä entiseen tahtiin.

Aineistoa Varastokirjastoon

Nopeuttaakseen aineistojen käsittelyä ja purkaakseen ruuhkiaan Varastokirjasto muutti toimintaperiaatteitaan muutama vuosi sitten. Nykyisin Varastokirjastoon lähetetään sellainen aineisto, jota ei löydy muualta Suomesta, jolla on tutkimuksellisesti merkitystä ja jota on hankala saada kaukolainaksi. Varastokirjasto on edelleen kirjastojen kirjasto, mutta se ei ole enää kaiken kirjastoista poistetun aineiston loppusijoituspaikka, vaan kokoelmia pyritään kasvattamaan valikoiduilla aineistoilla.

Valikoidumman kokoelmapolitiikkansa lisäksi Varastokirjasto pyrkii entisestään nopeuttamaan kirjastojen lähettämien aineistojen tallennusprosessia. Se perusti muutama vuosi sitten kokoelmayhdyshenkilöverkoston, johon kuuluu edustajia useista kirjastoista ympäri Suomea. Tampereen yliopiston kirjastossa Varastokirjaston kokoelmayhdyshenkilö on osastonjohtaja Hannele Nurminen. Yhdyshenkilöiden tapaamisissa käsitellään yhteistyön keskeisiä kysymyksiä.

…Käytä yhteislainausta!

Kun aineisto löytyy Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, se on saatavissa yksittäisen asiakkaan käyttöön ns. yhteislainauksella yleensä noin vuorokauden kuluessa tilauspyynnön jättämisestä.

Tampereen yliopiston kirjastossa linkki yhteislainauspyyntöön löytyy Tamcat-tietokannan yläpalkista, ja tilattu aineisto toimitetaan asiakkaalle kaukopalvelun kautta (ks. palveluhinnasto, lainaustoiminnan maksut). Lisätietoja yhteislainauksesta Kuukauden palveluvinkistä ja kaukopalvelun verkkosivulta.

Teksti: Hannele Nurminen, pääkirjaston hankintaosaston johtaja
Kuvat: Risto Juvonen

Kirjaston käyttäjäkysely 2014 – kiitokset vastaajille!

Keväällä 2014 toteutettiin kirjaston käyttäjäkysely, joka tarkasteli kirjastopalvelujen käyttöä ja asiakkaiden tyytyväisyyttä aineistoihin, palveluihin ja kirjastoon oppimisympäristönä. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 235.

Kyselyn vastaajat edustivat kirjaston keskeisiä käyttäjäryhmiä. Yliopiston ryhmistä perustutkinto-opiskelijat olivat suurin vastaajaryhmä (31 %). Yliopiston opettaja- ja tutkijakuntaa (professorit, lehtorit, muut opettajat) oli 24 %. Jatko-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien osuus oli 6 % vastaajista. Laajan vastaajajoukon muodostivat TAYS-henkilökunta, vastaajia oli 32 %

Vastaajat edustivat yliopiston tieteenalayksiköitä: aktiivisimpia olivat Johtamiskorkeakoulun henkilöstöön kuuluvat (17 % vastaajista) ja Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön henkilöstö (14 % vastaajista). Lisäksi muista asiakasryhmistä TAYSin henkilöstö vastasi aktiivisesti (33 % vastaajista).

Taulukko 1. Käyttäjäkyselyn vastausten perusteella palveluiden tärkeyden ja onnistumisen keskiarvot sekä niiden välinen kuilu. Kuilun kriittinen raja on -0,5.

Taulukko 1. Käyttäjäkyselyn vastausten perusteella palveluiden tärkeyden ja onnistumisen keskiarvot sekä niiden välinen kuilu. Kuilun kriittinen raja on -0,5.

Käyttäjäkyselyn kysymykset käsittelivät kirjastoa asiointi- ja oppimisympäristönä, kirjaston aineistoja ja kirjaston asiakaspalvelua ja tiedonhankinnan opetusta (taulukko 1).

Käyttäjäkyselyn perusteella kirjastoon asiointi-ja oppimisympäristönä oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Kirjaston aukioloaikoihin ei kyselyn perusteella oltu täysin tyytyväisiä.

Kyselyn perusteella palvelun tärkeyden ja siinä onnistumisen välinen kuilu näyttäisi olevan kokoelmien ja aineistojen kohdalla muita osa-alueita heikompaa. Aikaisemmat kehittämistoimenpiteet ovat kuitenkin muuttaneet kehitystä suotuisampaan suuntaan ja näitä kehittämistoimenpiteitä (tiedottamista, opastusta ja ohjausta) jatketaan. Lisäksi E-kirjojen hankinnassa on otettu käyttöön uusia hankintamalleja, kuten PDA-hankintamalli, jonka avulla asiakas vaikuttaa e-kirjojen hankintaan ja tätä kautta kirjaston tarjoamaan aineistoon.

Kyselyn perusteella asiakaspalvelu ja tiedonhankintataitojen opetus ovat tärkeitä, ja kyselyn perusteella vastaajien mielestä asiakaspalvelussa myös oli onnistuttu hyvin. Tiedonhankintataitojen opetuksen suhteen kuilu oli hieman suurempi, mutta se ei kuitenkaan ylittänyt kriittistä rajaa, sillä asiakkaiden tarpeiden ja kirjaston onnistumisen välinen kuilu oli alle -0,5.

Kirjaston palveluiden suosittelu

Kirjaston käyttäjäkyselyssä pyydettiin ensimmäistä kertaa vastaajia myös arvioimaan miten todennäköisesti he suosittelisivat kirjaston palveluita tuttavalleen tai kollegalleen. Kyselyn vastausten perusteella kirjaston NPS -luku on 62, mikä on erittäin hyvä tulos.

Kiitokset vastaajille

Kiitokset kaikille vastaajille, vastaukset auttavat kirjastoa kehittämään palveluitaan. Kyselyn vastausten perusteella sovituista kehittämistoimenpiteistä tiedotetaan kirjaston eri viestintäkanavissa. Palkintojen arvontaan ilmoittautuneiden kesken on arvottu kirjapalkinnot ja ne on toimitettu henkilöille.