Blogissa: Asiakkaat vaikuttavat Tampere3-kirjaston kehittämiseen

Tampere3-logoTampere3-kirjastojen ensimmäinen yhteinen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin maaliskuussa. Saimme kyselyyn yhteensä 1080 vastausta (TaY 813, TAMK 181, TTY 86). Ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä olivat opiskelijat, jotka yleensäkin ovat aktiivisimpia palautteen antajia. Kaikille vastaajille lämmin kiitos tärkeästä palautteesta!

Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa kirjastojen nykyisten palvelujen toimivuudesta ja antaa käyttäjille mahdollisuus ideoida tulevan yhteisen kirjaston palvelukokonaisuutta. Tuloksia ja avovastausten kehittämisehdotuksia hyödynnetään uuden kirjaston kehittämisprojekteissa.

Olemme käyneet palautteen läpi huolella ja nostaneet tärkeimmät kehittämisideat projektien työlistalle. Eniten palautetta saivat kirjastojen tilat, e-aineistot ja verkkopalvelut.

Tiloja kehitetään jatkuvasti

TAMKin, TTY:n ja TaY:n kirjastotiloja

Kirjastojen tilat saivat kiitosta, mutta palautteissa toivottiin myös lisää tiloja ja pidempiä aukioloaikoja. Kirjaston asiakaspalveluprojekti kartoittaa kesälomien jälkeen tilojen kehittämiskohteet ja selvittää, mitä niistä voidaan toteuttaa uudessa kirjastossa. Myös aukioloaikojen toimivuutta selvitetään jatkossa.

E-aineistojen käytettävyys on tärkeää

Kirjaston tarjoamiin tietoaineistoihin oltiin suhteellisen tyytyväisiä, mutta asiakkaat pitivät puutteena sitä, että kaikkien Tampere3-kirjastojen e-aineistot eivät ole kaikkien käytössä. E-aineistojen käyttöön toivottiin myös lisää ohjeistusta.

Syksyn aikana neuvottelemme uuden kirjaston e-aineistokokonaisuudesta ja pyrimme saamaan aineistot mahdollisimman laajasti yhteisön käyttöön. Myös e-aineistojen käytettävyyden parantaminen on etusijalla palveluja kehitettäessä.

Uutta tietojärjestelmää suunnitellaan

Eniten kriittistä palautetta saatiin kirjaston verkkopalveluiden toimivuudesta. Yliopistojen osalta erityisesti eri asiakaskäyttöliittymät ja kirjautuminen järjestelmiin herättävät hämmennystä.

Nämä ongelmat eivät ratkea kokonaan vielä uuden kirjaston aloittaessakaan vuoden vaihteessa. Olemme parhaillaan hankkimassa uutta tietojärjestelmää, joka on tarkoitus saada käyttöön loppuvuodesta 2019. Siihen saakka joudumme valitettavasti operoimaan edelleen kahdella erillisellä hakupalvelulla. Pyrimme kuitenkin opastamaan ja ohjeistamaan niiden käytössä koko siirtymävaiheen ajan.

Koska moni asia muuttuu uudessa kirjastossa, tiedotamme muuttuvista asioista aktiivisesti jo syksyn aikana. Kannattaa siis seurata kirjastojen tiedotuskanavia kuten verkkosivujen uutisia ja oman sähköpostin viestejä. Kysymykset ja ehdotukset ovat edelleen tervetulleita!

Käyttäjäkyselyn NPS-luku 2018

Saimme paljon kiitosta kirjastojen palveluiden toimivuudesta. Tästä kertoo myös erinomainen NPS-luku 61.

Teksti: Minna Niemi-Grundström, Tampere3-kirjaston projektijohtaja
Kuvat: Marjatta Ojala (TAMK), Arto Jalonen (TTY), Jonne Renvall (TaY)

Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto
Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto
Tampereen yliopiston kirjasto

Seminaari kysely- ja haastatteluaineistojen hallinnasta TTY:llä 30.5.

Tutkija, keräätkö aineistoa kyselyiden avulla tai haastattelemalla? Askarruttaako anonymisointi, tutkittavien informointi tai vaatimukset aineiston avaamisesta? Tule seminaariin keskiviikkona 30.5. klo 12.00–14.00 TTY:lle kuulemaan tutkijoiden ja tutkimusaineistojen asiantuntijoiden puheenvuorot ja vinkit hyvään aineistonkäsittelyyn!

Paikkana on seminaarihuone PC110 Tampereen teknillisen yliopiston päärakennuksessa Hervannassa (sijainti). Seminaarin järjestää Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Ilmoittautuminen

OHJELMA

12.00-12.05 Alkusanat

12.05-12.30 Kyselytutkimukset liikennealalla, Timo Liljamo, TTY

12.30-12.55 Kyselyaineiston käsittely, Eliisa Haanpää, Tietoarkisto

Lyhyt tauko

13.00 13.25 Haastattelut kvalitatiivisena aineistona: suunnittelu, toteutus ja analysointi, Nina Helander, TTY

13.25-13.50 Haastatteluaineiston käsittely, Arja Kuula-Luumi, Tietoarkisto

13.50-14.15 Kahvitarjoilu ja vapaamuotoista keskustelua

Tervetuloa osallistumaan!

Lisätietoja: Tietoasiantuntija Katja Fält, katja.falt@tut.fiTTY:n kirjasto,

Tamyn Vappulakki-palkinto kirjastolle

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ojensi perinteikkään Vappulakki-palkintonsa tällä kertaa Tampereen yliopiston kirjastolle. Tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain, ja sen saajan ehdottaa Tamyn kulttuurijaosto, jonka tehtävää hoitaa tänä vuonna historiatyöryhmä.

Palkinnon perusteluissa todetaan: ”Tampereen yliopiston kirjasto ei ole pelkästään rakennuksia tai kirjoja; se on myös ihmisiä, turvapaikkoja ja tukea. Jokainen Tampereen korkeakouluissa opiskellut tuntee kirjaston, joka on instituutiona auttanut luomaan opiskelijakulttuuria jo vuosikymmenten ajan.”

Vappulakki-palkinto jaetaan vuosittain sellaiselle Tampereen tai lähialueen kulttuuritoimijalle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt opiskelijakulttuuria ja opiskelijoiden kulttuuria, opiskelijana olemista sekä olemista opiskelemisesta huolimatta. Ylioppilaskunnan kulttuurijaosto on jakanut Vappulakki-palkinnon jo vuodesta 2001. Palkinnon saajia ovat olleet mm. Nääspeksi, Ylioppilasteatteri, Sorsapuisto ja Tullikamarin kulttuurikeskus.

Kirjasto kiittää ylpeänä tunnustuksesta!

Vappulakki-palkinnosta Tamyn verkkosivuilla

Vielä ehdit vaikuttaa palveluihin Tampere3-kirjastossa

Käyttäjäkysely 2018 tunnusVielä ehdit vaikuttaa palvelujesi kehittämiseen tulevassa Tampere3-kirjastossa! Käyttäjäkysely on avoinna viikon loppuun. Linkin kyselyyn löydät myös kirjaston verkkosivuilta.

Muista osallistua myös käytännöllisten palkintojen arvontaan. Arvomme 3 sateenkestävää Rains-reppua, 3 tarpeellista sammutuspeitettä, 3 käytännöllistä paistinpannua, kirjapalkintoja, 20 kirjaan kiinnitettävää lukuvaloa, 30 monikäyttöistä pyöränvaloa, 40 elokuvalippua, 7 Nysse-lahjakorttia (à 10 €) sekä pieniä tuotepaketteja.

Kiitos palautteestasi!

Lisätietoja:
Outi Viitasalo, Outi.Viitasalo@uta.fi, ja Sonja Mattsson, Sonja.Mattsson@uta.fi

Blogissa: Yhteinen Tampere3-kirjasto syntyy yhteistyöllä

Tampere3-logoTampere3-korkeakoulukonserni aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Samaan aikaan toimintansa aloittaa myös koko konsernia palveleva kirjasto, joka yhdistää Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun nykyiset kirjastopalvelut. Uusi kirjasto tulee sijoittumaan yliopiston organisaatioon, mutta se tarjoaa kirjastopalvelut koko korkeakouluyhteisölle.

Kirjastojen henkilöstö on jo kuukausien ajan suunnitellut tulevan kirjaston palveluja. Kirjaston projekteissa kehitetään niin asiakaspalvelun prosesseja, julkaisemisen ja avoimen tieteen palveluja kuin tiedonhankintataitojen opetustarjontaakin. Samaan aikaan valmistellaan uuden kirjastojärjestelmän hankintaa, joka toteutuessaan tulee uudistamaan kirjaston digitaaliset palvelut vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuudenkin muuttuviin asiakastarpeisiin.

Kirjasto on tärkeä osa opiskelun ja tutkimuksen infrastruktuuria. Tampere3-kirjasto pyrkii jatkossakin tarjoamaan laajat, laadukkaat ja kilpailukykyiset tietoaineistot opiskelijoiden, tutkijoiden, korkeakoulujen henkilökunnan ja muiden tiedontarvitsijoiden tarpeisiin.

Kehittäminen jatkuu tammikuun jälkeenkin

Vaikka työ on jo käynnissä, palvelumme eivät ole vielä valmiit, kun uusi kirjasto aloittaa toimintansa. Monien palvelujen ja erityisesti tietojärjestelmiin liittyvien toimintojen osalta joudumme pärjäämään jonkin aikaa siirtymävaiheen ratkaisuilla. Keskeneräistä ja kehitettävää on vuoden alussa vielä paljon, eivätkä kaikki asiakkaiden odotukset varmasti heti täyty. Siksi toivomme, että asiakkaillamme riittää kärsivällisyyttä seurata mukana tämän työntäyteisen ja työläänkin vaiheen läpi.

Paljon hyvissä palveluissamme säilyy myös ennallaan. Kirjastojen nykyiset toimipaikat palvelevat asiakkaita jatkossakin. Kirjasto ei ole luopumassa mistään muustakaan palvelusta, vaikka mietimme uudenlaisia tapoja tuottaa niitä. Tämä ei tarkoita sitä, että nykyisten kirjastojen palvelut yhtenäistetään ja niitä tarjotaan samanlaisina kaikille asiakkaille, vaan palvelutarjonnan suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset asiakasprofiilit.

Vaikuta nyt tuleviin palveluihin

Kirjaston palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti, ja palautteen kerääminen on vakiintunut tärkeimmäksi asiakastiedon hankkimisen välineeksi. Asiakaspalautetta hyödynnetään systemaattisesti palvelujen kehittämisessä ja uusien palvelujen suunnittelemisessa.

Käyttäjäkysely 2018 banneri

Kirjastoissa on parhaillaan käynnissä Tampere3-kirjastojen käyttäjäkysely, jossa toivomme saavamme asiakkailta paljon palautetta ja kehittämisideoita. Nyt voit käydä antamassa arvokkaan panoksesi kirjaston kehittämiseen ja samalla varmistaa, että kirjasto tarjoaa jatkossakin palveluja, joita juuri sinä tarvitset.

Projektijohtaja Minna Niemi-GrundströmTeksti: Minna Niemi-Grundström, Tampere3-kirjaston projektijohtaja
Kuva: Outi Viitasalo

In English

Vaikuta Tampere3-kirjaston palveluihin käyttäjäkyselyssä

Käyttäjäkysely 2018 tunnus Tampere3-korkeakoulujen kirjastot rakentavat nyt yhteisen Tampere3-kirjaston palveluja. Tule mukaan ja kerro mielipiteesi nykyisistä palveluista käyttäjäkyselyssä! Vastaa kyselyyn maaliskuun loppuun mennessä ja osallistu myös palkintojen arvontaan.

Käyttäjäkysely järjestetään samanaikaisesti Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastoissa. Se on suunnattu niin opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilökunnalle kuin muillekin kirjastojemme palvelujen käyttäjille.

Voit antaa arvosanasi kirjaston palvelujen merkityksestä ja niiden toimivuudesta. Toivomme myös avointa palautetta ja ehdotuksiasi kehittämiseen. Linkin kyselyyn löydät verkkosivuiltamme, ja vastaaminen vie vain vähän aikaasi.

Linkki kyselyyn

Voita palkintoja

Muista osallistua myös kyselyn palkintoarvontaan. Vastaamisen jälkeen jätä yhteystietosi arvontalomakkeella.

Kaikkien Tampere3-kirjastojen vastaajien kesken arvomme runsaasti hyödyllisiä palkintoja:
3 sateenkestävää Rains-reppua, 3 tarpeellista sammutuspeitettä, 3 käytännöllistä paistinpannua, kirjapalkintoja, 20 kirjaan kiinnitettävää lukuvaloa, 30 monikäyttöistä pyöränvaloa, 40 elokuvalippua, 7 Nysse-lahjakorttia (à 10 €) sekä pieniä tuotepaketteja.

Lisätietoja Tampereen yliopiston kirjastossa:
Outi Viitasalo, Outi.Viitasalo@uta.fi, ja Sonja Mattsson, Sonja.Mattsson@uta.fi

Linkkejä käyttäjäkyselyyn kirjaston verkkosivuilla

Seuraa tiedelehtineuvotteluja FinELibin sivustolla

Tiedelehti- ja muiden e-aineistosopimusneuvottelujen tilannetta voi nyt seurata uudistetulla sivustolla, jolla kansallinen FinELib-konsortio tiedottaa neuvottelujen etenemisestä ja tuloksista.

Sivusto löytyy osoitteesta http://finelib.fi/neuvottelut/
Englanninkielisten sivujen osoite on http://finelib.fi/negotiations/

FinELib neuvottelee suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortiona e-aineistosopimuksia suomalaiselle tiedeyhteisölle.

Palautetta ja kehittämisehdotuksia sivustosta voi lähettää FinELib-toimistolle: finelib@helsinki.fi

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Uusi verkkokoulutus päivittää tutkijan tiedonhallintataidot

Tutkija, oletko kiinnostunut avoimesta tieteestä? Haluatko tietää, kuinka tutkimusta mitataan? Vai kaipaatko opastusta tiedonhaussa? Managing Research Information on uusi koulutuskokonaisuus, jossa voit päivittää tiedonhallintataitosi omaa tutkimustyötäsi varten.

Koulutuksessa käsitellään tutkijan tiedonhakua, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaustapoja, tutkimusdatan ja viitteiden hallintaa sekä avoimen tieteen ja julkaisemisen periaatteita. Englanninkielinen verkkokoulutus suoritetaan etäopintoina ajalla 6.3. – 23.4.2017.

Koulutus on suunnattu tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille. Sen järjestävät Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastot, ja sisältöä on ollut suunnittelemassa myös Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Managing Research Information -verkkokurssille (2 op) 20.2. mennessä.

Kysy lisää tietoasiantuntija Tomi Toikolta, tomi.toikko@staff.uta.fi.