Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Aineistonhallintasuunnitelma-työpaja tutkijoille 12. ja 13.9.

Suomen Akatemian syyskuun 2017 haussa vaaditaan hakemuksen osaksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Yliopiston kirjasto järjestää syyskuussa työpajan, jossa saat vinkkejä ja ohjeistusta napakan aineistonhallintasuunnitelman laadintaan.

Sama koulutus on tarjolla sekä keskustakampuksella että Kaupin kampuksella:

  • Ti 12.9. klo14.15-15.45 Arvo-kirjasto, Kaupin kampus, opetusluokka Mauri (B109, 1. krs)
  • Ke 13.9. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto, keskustakampus, opetusluokka Elina (3022, 3. krs)

Työpajan alussa kuullaan lyhyt johdanto aineistonhallintaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Tilaisuuksissa käytetään aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitettua DMPTuuli-työkalua.

Työpajoissa voit kysyä apua kirjaston ja Tietoarkiston asiantuntijoilta. Jos haluat yksityiskohtaisia kommentteja aineistonhallintasuunnitelmaasi, lähetä se etukäteen sähköpostitse: oa@uta.fi.

Huom! Tilaisuuden kieli (suomi/englanti) valitaan osallistujien toiveiden mukaan.

ilmoittaudu työpajaan

Lisätietoa: oa@uta.fi

Tampereen yliopiston kirjaston palvelut tutkijoille
Tietoarkisto

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

Kysely tutkimusdatan ja avoimen julkaisemisen käytännöistä tutkijoille

Tampereen yliopiston kirjasto toteuttaa yhteistyössä avoimen tieteen työryhmän kanssa tutkijoille ja opettajille suunnatun kyselyn, jonka teemoina ovat avoin julkaiseminen ja tutkimusdatan avaaminen. Kyselyllä halutaan selvittää, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä ja miten tähän liittyviä palveluja pitäisi kehittää. Kysely on avoinna 31.3. saakka.

Kysely liittyy Tampereen yliopiston tieteen avoimuuden edistämiseen. Periaatteet tutkimustulosten julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen kirjattiin yliopistossa viime syksynä julkaisu- ja datapolitiikkaan. Myös rehtorin päätös 11.3.2016 edellyttää tutkijoilta tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja rinnakkaistallentamista.

Kirjaston yhtenä tehtävänä yliopistossa on edistää aktiivisesti tieteen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan palveluja.

Linkki kyselyyn

Lisätietoja:
Kirjaston tutkijapalvelut: Kati Mäki, kati.maki@uta.fi , p. 040 190 4267 tai Saila Huuskonen, saila.huuskonen@uta.fi, p. 040 190 4239
Avoin tiede -verkkosivut
Kirjaston tutkijapalvelut

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Blogissa: Tampereen yliopisto linjaa tieteen ja tutkimuksen avoimuutta

Open Access -logoTampereen yliopisto on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Yliopiston strategiassa 2016-2020 sanotaan: ”Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi.” Avoimuudella pyritään lisäämään tieteen luotettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osoituksena sitoutumisesta avoimen tutkimuksen edistämiseen yliopistoon perustettiin viime vuonna Avoin tiede -työryhmä, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin yliopiston julkaisu- ja datapolitiikan laadinta. Ryhmä laati yhdessä ehdotuksen linjauksesta, jonka jälkeen se laitettiin kommenttikierrokselle kaikkiin yksiköihin. Kommenttikierroksen jälkeen ehdotus käsiteltiin vielä tiedeneuvostossa ja opetusneuvostossa ennen lopullista hyväksymistä.

Rehtori hyväksyi Tampereen yliopiston ensimmäisen julkaisu- ja datapolitiikan 27.10.2016. Linjauksen pääviestinä on, että yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset pyritään saattamaan avoimiksi aina, kun se on mahdollista. Linjauksessa määritellään myös tutkimusdatan avoimuutta koskevat periaatteet Tampereen yliopistossa.

Lähes kaikki yliopistot ovat laatineet omia linjauksiaan avoimen tieteen edistämiseksi. Tämä on ollut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT-hanke) tavoitteena. Tavoitteensa tueksi ja korkeakouluja kirittääkseen ATT-hanke on teettänyt jo kahtena vuonna kypsyystasoselvityksen organisaatioiden avoimuudesta.

Tampereen yliopisto nousi vuoden 2016 selvityksessä tasolta kolme tasolle neljä, joka on luokituksen toiseksi korkein taso. Tasolla 4 olevat organisaatiot edistävät aktiivisesti avointa toimintakulttuuria, ja niissä avoimuuden periaatteet on julkisesti asetettu yhteisiksi tavoitteiksi. Tampereen yliopiston sijoituksen paranemiseen vaikuttivat omalta osaltaan yliopiston strategia, julkaisu-ja datapolitiikan julkaiseminen ja avoimuuden edistämiseksi tarjottavat palvelut.

Kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan

Tänä vuonna yliopiston Avoin tiede -työryhmän tehtävänä on varmistaa, että julkaisu- ja datapolitiikkaan kirjatut periaatteet saatetaan kaikkien tutkimusta tekevien tietoon ja juurrutetaan käytäntöön. Ryhmän seuraavassa kokouksessa pohditaan muun muassa sitä, miten avoimen tieteen tiedotusta voitaisiin kehittää.

Avaintoimijoita tutkimuksen avoimuuden edistämisessä ovat tutkijat itse. Kirjasto tarjoaa tutkijoille monia julkaisemisen avoimuutta edistäviä palveluja, kuten rinnakkaistallentamisen palveluita ja tietoa kustantajien Open Accessa -käytännöistä. Lisäksi kirjasto julkaisee monografioita ja kokoelmateoksia Tampere University Pressissä, joka toimii nykyään kokonaan Open Access -periaatteella. OA-tietoisuuden lisääminen on vahvasti esillä kirjaston tutkijakoulutuksissa, ja Avoin tiede -sivusto toimii tietolähteenä avoimuudesta koko yliopistoyhteisölle.

Kirjasto pyrkii edistämään avointa julkaisemista myös osallistumalla avoimen julkaisemisen mallien edistämiseen osana kansainvälisten tiedekustantajien kanssa käytäviä lisenssineuvotteluja. Kaikkien suurien tiedekustantajien kanssa pyritään saamaan aikaan sopimukset, jotka sisältävät sellaisen Open Access -elementin, joka aidosti edistää tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista tieteelliset artikkelinsa avoimesti kaikkien saataville.

Avoimuus muuttuu käytännöksi vasta sitten, kun tutkijat ja tutkimusryhmät tietävät riittävästi avoimuuden periaatteista ja palveluista ja näkevät avoimuuden hyödyt oman työnsä kannalta. Kerromme lisää Open Access -palveluistamme alkuvuoden aikana.

Keväällä järjestetään myös kysely avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan käytännöistä Tampereen yliopiston tutkijoille.

Minna Niemi-Grundström, kirjastonjohtaja

Blogissa: Tutkimusaineistojen hallinnan äärellä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Tietoarkiston järjestämässä seminaarissa 9. marraskuuta kesytettiin aineistokaaosta käytännönläheisesti. Tilaisuudessa käsiteltiin aineistonhallintasuunnitelman tekemistä, datan elinkaarta ja tutkimusaineistojen säilyttämisen ja jakamisen palveluita. Lisäksi puheenvuoroissa olivat aiheina Tampereen yliopiston datapolitiikka ja tutkijoiden käytännön kokemukset aineistokaaoksen päihittämisestä.

Datapolitiikka ohjaa suunnitelmalliseen aineistonhallintaan

Tietoarkiston informaatikko Helena Laaksonen esitteli datapolitiikan syntyä yliopiston Avoin tiede -työryhmässä. Työskentely aloitettiin arvioimalla muiden yliopistojen datalinjauksia, minkä jälkeen laadittiin esitys Tampereen yliopiston datapolitiikaksi.

Datapolitiikka koskee digitaalisia tutkimusaineistoja. Siinä painotetaan eettisten periaatteiden noudattamista datan tuottamisessa, säilyttämisessä ja avaamisessa. Politiikassa myös muistutetaan, että julkisin varoin tuotettu data on julkista. Tampereen yliopistossa tuotettava data suositellaan tallennettavaksi Tietoarkistoon.

Helena Laaksosen mukaan vielä ei voida sanoa, mikä käytännössä tulee muuttumaan. Datapolitiikka kuitenkin ohjaa tutkijoita tekemään aineistonhallintasuunnitelman, avaamaan tutkimusaineistojaan ja varautumaan avaamisesta mahdollisesti koituviin kustannuksiin. Tutkijalle vaatimukset voivat tarkoittaa lisää työtä. Samalla avoimuus voi kuitenkin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja datan järjestelmällinen hallinta helpottaa käytännön tutkimustyötä.

Tietoaineistoseminaarin puhujia ja yleisöä

Tietoaineistoseminaarin puhujia Tietoarkistosta: vas. informaatikko Helena Laaksonen ja tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi, joka sijaisti puhujana Annaleena Okuloffia, ja oikealla tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tiedottaja Kaisa Järvelä (kesk.) tallensi tilaisuutta kamerallaan.

Aineistojen hallintaa tutkijan työssä

Yliopistonlehtori Juhani Norri ja tutkija Paula Kuusipalo valaisivat oivallisesti, mitä aineistonhallinta tutkimustyössä tarkoittaa. Norri esitteli pitkäjänteistä, 15 vuotta kestänyttä sanakirjatyötään. Teokseen Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550 Norri kokosi lähes 13 000 hakusanaa ruumiinosista, taudeista, instrumenteista ja lääkkeiden nimistä. Sanakirjatyössä tärkeää oli ymmärtää kontekstia eli keskiajan lääketieteen teoriaa. Erityisesti 1500-luvun teksteissä käsiala koukeroitui, mikä hankaloitti työtä. Pitkään kestäneen projektin aikana aineistoa käsiteltiin niin mikrofilmeillä, paperilla, kortistokorteilla kuin myös relaatiotietokannassa.

Tutkija Paula Kuusipalo (kuva Kaisa Järvelä)

EduMAP-hankkeen tutkija Paula Kuusipalo kertoi tutkimusaineistojen hankkimiseen liittyvistä ponnisteluista. Hankkeessa käytetään muun muassa erilaisia rekisteriaineistoja, joiden käyttämiseen tarvitaan tutkimuslupia. Lupien hankkiminen ja selvittelytyö on vaatinut kuukausien työn. Haasteena ovat olleet esimerkiksi eri tahojen käyttämä terminologia ja erilaiset vaatimukset. Lupaviranomaisten tekemät kysymykset ovat kuitenkin auttaneet myös täsmentämään omaa tutkimusta.

Aluksi suunniteltiin, että koko tutkimusaineisto tuhotaan hankkeen päätyttyä. Tutkimuksen edetessä on kuitenkin päädytty siihen, että osa aineistosta avataan, jotta suuri työ ei mene hukkaan. Kuusipalo totesi myös, että edellä mainittuja aineistonhallintaan liittyviä käytännön asioita ei juurikaan opeteta yliopiston opetusohjelmassa.

Seminaarin esitykset
Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka
Juhani Norrin sanakirjatyöstä Yliopistouutisissa

Apua aineistonhallintaan:

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuvat: Kaisa Järvelä ja Outi Viitasalo

Blogissa: Julkaise avoimesti ja avaa tutkimusaineistosi

Open Access -logoEnsi viikolla vietetään jo yhdeksättä kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tarkoituksena on edistää avointa julkaisemista ja tehdä tunnetuksi sen hyötyjä tiedemaailmassa. Avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, todennäköisyys tulla viitatuksi lisääntyy ja tutkimuksen laatu paranee. Archambaultin tutkimusryhmän mukaan avoin julkaiseminen toi yleensä 50 prosenttia enemmän viittauksia kuin julkaiseminen maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. Rinnakkaistallennetut julkaisut saivat yllättävästi eniten viittauksia 19 tieteenalalla 22 tieteenalasta.

Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston julkaisutiedonkeruussa on useamman vuoden ajan saatu tietoa siitä, onko julkaisu avoimesti saatavilla vai ei. Avoimen julkaisun määritelmä eri vuosina on ollut hieman erilainen. Alla oleva kuvio esittää avoimien julkaisujen määrän Tampereen yliopiston kaikista julkaisuista muutaman viime vuoden osalta. Julkaisutiedonkeruu on tämän vuoden osalta kesken, joten luku tulee vielä hieman muuttumaan.

Avoin julkaiseminen TaY:ssa

Rinnakkaistallennettujen julkaisujen lukumäärä Tampereen yliopistossa on vuonna 2016 huomattavasti korkeampi kuin edellisinä vuosina. Tähän mennessä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin on rinnakkaistallennettu artikkeleita yhteensä 441 kpl. Kirjasto on rinnakkaistallentanut kaikki Creative Commons -lisenssillä ilmestyneet julkaisut tutkijoiden puolesta.  Kirjaston Open Access -oppaaseen on koottu tietoa avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen lisäksi julkaisujen luotettavuudesta sekä tutkimuksen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta.

Avoin julkaisukanava tieteellisille kirjoille

Tampere University PressTUP logo haluaa edistää avointa tiedettä ja tiedon vapaata saatavuutta, joten vuodesta 2016 lähtien julkaistut Open Access -kirjat ovat heti avoimesti kaikkien saatavilla. Avoimet kirjat julkaistaan TamPub-julkaisuarkiston TUP OA Books -kokoelman lisäksi OAPEN Libraryssa, joka tarjoaa kirjoille kansainvälistä näkyvyyttä. Open Access -kirjoja ei myydä enää painettuina, ja niiden julkaisukustannukset ovat hyvin kohtuulliset.

Tampere University Pressin kustannustoiminnan kulmakivi on tieteellinen vertaisarviointi, jonka tekee vähintään kaksi toimituskunnan valitsemaa alan asiantuntijaa anonyymisti. Tampere University Press on Julkaisufoorumissa tasolla 1.

Julkaisujen näkyvyys TamPubissa

TamPub-julkaisuarkisto

TamPubissa jokaisella julkaisulla on oma latauslaskuri, joka kertoo, kuinka paljon kyseistä julkaisua on ladattu. TamPub top 10 -sivulle  on koottu ladatuimmat julkaisut edelliseltä kuukaudelta kokoelmittain.

Tänä syksynä TamPubissa on otettu käyttöön myös julkaisun altmetriikka-näkyvyyttä kuvaava Altmetric-indikaattori. Se kertoo, kuinka paljon julkaisulla on näkyvyyttä eri sosiaalisen median palveluissa. Altmetric-painiketta painamalla näkee mm. missä päin maailmaa julkaisua on luettu Mendeley-palvelun kautta ja kuinka paljon siihen on twiitattu. Altmetric-indikaattori näkyy julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus ja joiden indikaattori on enemmän kuin 0.  Esimerkiksi tällä julkaisulla Altmetric-indikaattori on tätä kirjoittaessa 15.

Tutkimusaineistot avoimiksi

Avoimen tieteen suositukset ja vaatimukset koskettavat julkaisemisen lisäksi myös yhä useammin tutkimusaineistoja.  Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa vaadittiin julkaisusuunnitelman lisäksi ensimmäistä kertaa erillisenä hakemuksen liitteenä aineistonhallintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa tuli määritellä mm. miten ja miltä osin tutkimusaineisto aiotaan avata jatkokäyttöön projektin jälkeen.

Tutkimusaineistojen avaamisella on monia hyötyjä: laadukkaiden tutkimusaineistojen uudelleenkäyttö on tutkimusinvestointien tehokasta käyttöä, niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, ja ne parantavat tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusaineistojen avaaminen voi myös edistää tutkijan näkyvyyttä ja meritoitumista viittausmäärien kasvun kautta.

Tutkimusaineistoja voi tallentaa ja etsiä useista data-arkistoista. Suomessa keskeisiä toimijoita ovat Tietoarkisto ja Kielipankki. Kirjaston Research data -oppaaseen on koottu tietoa data-arkistoista ja tutkimusaineiston avaamisesta ja uudelleenkäytöstä.

Avoimen tieteen tietoiskut 24. ja 26.10.2016

Kirjasto järjestää lyhyitä tietoiskuja avoimen tieteen teemoista 24.10. Kaupin kampuksella Arvo-kirjastossa klo 13:00 – 15:00 ja 27.10. Linnassa klo 12:00 – 14:00. Tervetuloa esittämään avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusaineistojen avoimuudesta puhutaan 9.11. klo 14-16.30 Linnassa  tutkimusaineistoseminaarissa otsikolla Kesytä aineistokaaos. Sen järjestävät kirjasto ja Tietoarkisto.

Teksti: Tanja Heikkilä, Saila Huuskonen, Merja Hyödynmaa, Sari Leppänen, Raila Melin, Kati Mäki, Eija Poteri ja Tomi Toikko

Tietoiskuja avoimesta tieteestä kansainvälisellä Open Access -viikolla

Herättivätkö Suomen Akatemian haun vaatimukset julkaisemisen avoimuudesta ja tutkimusdatan avaamisesta kysymyksiä? Tämä on todennäköisesti vasta alkusoittoa vaatimukselle tieteen avoimuudesta, joten varaudu tulevaan.

Tule kuulemaan lyhyitä tietoiskuja avoimesta tieteestä ja jakamaan omia kokemuksiasi näistä aiheista:

  •  Tutkimusdatan kanssa avoimesti
  •  Tampere University Press (TUP) ja Open Access -kirjojen kustantaminen
  •  Rinnakkaistallentaminen
  •  Avoimet julkaisut julkaisutiedonkeruussa ja TamPub -julkaisuarkisto
  •  Tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Tietoiskut pidetään

  • maanantaina 24.10. klo 13:00 – 15:00 Arvossa, opetusluokka Maurissa ( 1. krs B109)
  • torstaina 27.10. klo 12:00 – 14:00 Linnassa, opetusluokka Elinassa (3. krs 3022)

Tilaisuuteen toivotaan ilmoittautumista sekä kysymyksiä, jotka voi lähettää ilmoittaumislomakkeella. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

*******

Arvo-kirjastossa vietetään tietoiskujen aikaan 24.10. klo 12-16 Open Library -iltapäivää, jolloin voi tutustua muihinkin kirjaston palveluihin kuten uuteen Andor-hakupalveluun ja e-kirjoihin, valita poistokirjan, osallistua arvontaan ja nauttia kupin kahvia.

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Kirjaston Open Access -opas
Tampereen yliopiston Avoin tiede -verkkosivut
International Open Access Week 24.-30.10.2016