Seminaari Kierrätä ja käytä – avoin data tutkimuksessa 21.11. peruutettu

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa, joka oli tarkoitus järjestää 21.11., on jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seminaari siirtyy kevätkaudelle ja järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Ilmoittautuneet saavat tiedon henkilökohtaisesti. Seminaarin järjestäjät Tampereen yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto pahoittelevat peruuntumista.

Lisätietoja:
Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Tule kuulemaan tutkijoiden kokemuksia avoimista tutkimusaineistoista 21.11.

Kierrätys ja uusiokäyttö sopivat tutkimusaineistoillekin. Seminaarissa Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa tiistaina 21.11. klo 13.00-15.00 kuullaan tutkijoiden kokemuksia aineistojen avaamisesta ja uudelleen käytöstä.

Tapahtumapaikkana on luentosali A1081 Pinni A -rakennuksessa. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Sen järjestävät Tampereen yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto. Tervetuloa!

Ilmoittaudu 17.11. mennessä.

Ohjelma

13.00 Tervetuloa

13.05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC

13.30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC

13.55 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuaineisto tutkimuksessa – Väitöskirjatutkija Silja Juopperi, COMS

14.20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK

14.45 Loppusanat

Lisätietoja: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Seminaarin tunnus

Seminaari Facebookissa

Seminaari avoimesta datasta tutkimuksessa 21.11.

Tutkimuksen rahoittajat ja yliopistojen datapolitiikat ovat viime aikoina alkaneet korostaa tutkimusaineistojen avaamista mahdollisuuksien mukaan. Avatulle tutkimusaineistolle löytyy usein uusi elämä tutkijoiden tai opiskelijoiden käsissä. Myös muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen tarkoitettujen aineistojen uusiokäyttö voi tarjota tutkijoille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa käsittelee näitä teemoja. Tiistaina 21.11. klo 13.00-15.00 järjestettävän seminaarin tarjoavat yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto. Tapahtumapaikkana on luentosali A1081 Pinni A -rakennuksessa.

Seminaarin esityksissä kuullaan sekä datan uudelleenkäyttäjien että avaajien käytännönläheiset puheenvuorot. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Ilmoittaudu 17.11.2017 mennessä.

Ohjelma

13.00 Tervetuloa
13.05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC
13.30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC
13.55 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuaineisto tutkimuksessa – Väitöskirjatutkija Silja Juopperi, COMS
14.20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK
14.45 Loppusanat

Lisätiedot: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Aineistonhallintasuunnitelma-työpaja tutkijoille 12. ja 13.9.

Suomen Akatemian syyskuun 2017 haussa vaaditaan hakemuksen osaksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Yliopiston kirjasto järjestää syyskuussa työpajan, jossa saat vinkkejä ja ohjeistusta napakan aineistonhallintasuunnitelman laadintaan.

Sama koulutus on tarjolla sekä keskustakampuksella että Kaupin kampuksella:

  • Ti 12.9. klo14.15-15.45 Arvo-kirjasto, Kaupin kampus, opetusluokka Mauri (B109, 1. krs)
  • Ke 13.9. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto, keskustakampus, opetusluokka Elina (3022, 3. krs)

Työpajan alussa kuullaan lyhyt johdanto aineistonhallintaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Tilaisuuksissa käytetään aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitettua DMPTuuli-työkalua.

Työpajoissa voit kysyä apua kirjaston ja Tietoarkiston asiantuntijoilta. Jos haluat yksityiskohtaisia kommentteja aineistonhallintasuunnitelmaasi, lähetä se etukäteen sähköpostitse: oa@uta.fi.

Huom! Tilaisuuden kieli (suomi/englanti) valitaan osallistujien toiveiden mukaan.

ilmoittaudu työpajaan

Lisätietoa: oa@uta.fi

Tampereen yliopiston kirjaston palvelut tutkijoille
Tietoarkisto

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

Kysely tutkimusdatan ja avoimen julkaisemisen käytännöistä tutkijoille

Tampereen yliopiston kirjasto toteuttaa yhteistyössä avoimen tieteen työryhmän kanssa tutkijoille ja opettajille suunnatun kyselyn, jonka teemoina ovat avoin julkaiseminen ja tutkimusdatan avaaminen. Kyselyllä halutaan selvittää, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä ja miten tähän liittyviä palveluja pitäisi kehittää. Kysely on avoinna 31.3. saakka.

Kysely liittyy Tampereen yliopiston tieteen avoimuuden edistämiseen. Periaatteet tutkimustulosten julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen kirjattiin yliopistossa viime syksynä julkaisu- ja datapolitiikkaan. Myös rehtorin päätös 11.3.2016 edellyttää tutkijoilta tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja rinnakkaistallentamista.

Kirjaston yhtenä tehtävänä yliopistossa on edistää aktiivisesti tieteen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan palveluja.

Linkki kyselyyn

Lisätietoja:
Kirjaston tutkijapalvelut: Kati Mäki, kati.maki@uta.fi , p. 040 190 4267 tai Saila Huuskonen, saila.huuskonen@uta.fi, p. 040 190 4239
Avoin tiede -verkkosivut
Kirjaston tutkijapalvelut

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Blogissa: Tampereen yliopisto linjaa tieteen ja tutkimuksen avoimuutta

Open Access -logoTampereen yliopisto on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Yliopiston strategiassa 2016-2020 sanotaan: ”Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi.” Avoimuudella pyritään lisäämään tieteen luotettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osoituksena sitoutumisesta avoimen tutkimuksen edistämiseen yliopistoon perustettiin viime vuonna Avoin tiede -työryhmä, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin yliopiston julkaisu- ja datapolitiikan laadinta. Ryhmä laati yhdessä ehdotuksen linjauksesta, jonka jälkeen se laitettiin kommenttikierrokselle kaikkiin yksiköihin. Kommenttikierroksen jälkeen ehdotus käsiteltiin vielä tiedeneuvostossa ja opetusneuvostossa ennen lopullista hyväksymistä.

Rehtori hyväksyi Tampereen yliopiston ensimmäisen julkaisu- ja datapolitiikan 27.10.2016. Linjauksen pääviestinä on, että yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset pyritään saattamaan avoimiksi aina, kun se on mahdollista. Linjauksessa määritellään myös tutkimusdatan avoimuutta koskevat periaatteet Tampereen yliopistossa.

Lähes kaikki yliopistot ovat laatineet omia linjauksiaan avoimen tieteen edistämiseksi. Tämä on ollut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT-hanke) tavoitteena. Tavoitteensa tueksi ja korkeakouluja kirittääkseen ATT-hanke on teettänyt jo kahtena vuonna kypsyystasoselvityksen organisaatioiden avoimuudesta.

Tampereen yliopisto nousi vuoden 2016 selvityksessä tasolta kolme tasolle neljä, joka on luokituksen toiseksi korkein taso. Tasolla 4 olevat organisaatiot edistävät aktiivisesti avointa toimintakulttuuria, ja niissä avoimuuden periaatteet on julkisesti asetettu yhteisiksi tavoitteiksi. Tampereen yliopiston sijoituksen paranemiseen vaikuttivat omalta osaltaan yliopiston strategia, julkaisu-ja datapolitiikan julkaiseminen ja avoimuuden edistämiseksi tarjottavat palvelut.

Kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan

Tänä vuonna yliopiston Avoin tiede -työryhmän tehtävänä on varmistaa, että julkaisu- ja datapolitiikkaan kirjatut periaatteet saatetaan kaikkien tutkimusta tekevien tietoon ja juurrutetaan käytäntöön. Ryhmän seuraavassa kokouksessa pohditaan muun muassa sitä, miten avoimen tieteen tiedotusta voitaisiin kehittää.

Avaintoimijoita tutkimuksen avoimuuden edistämisessä ovat tutkijat itse. Kirjasto tarjoaa tutkijoille monia julkaisemisen avoimuutta edistäviä palveluja, kuten rinnakkaistallentamisen palveluita ja tietoa kustantajien Open Accessa -käytännöistä. Lisäksi kirjasto julkaisee monografioita ja kokoelmateoksia Tampere University Pressissä, joka toimii nykyään kokonaan Open Access -periaatteella. OA-tietoisuuden lisääminen on vahvasti esillä kirjaston tutkijakoulutuksissa, ja Avoin tiede -sivusto toimii tietolähteenä avoimuudesta koko yliopistoyhteisölle.

Kirjasto pyrkii edistämään avointa julkaisemista myös osallistumalla avoimen julkaisemisen mallien edistämiseen osana kansainvälisten tiedekustantajien kanssa käytäviä lisenssineuvotteluja. Kaikkien suurien tiedekustantajien kanssa pyritään saamaan aikaan sopimukset, jotka sisältävät sellaisen Open Access -elementin, joka aidosti edistää tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista tieteelliset artikkelinsa avoimesti kaikkien saataville.

Avoimuus muuttuu käytännöksi vasta sitten, kun tutkijat ja tutkimusryhmät tietävät riittävästi avoimuuden periaatteista ja palveluista ja näkevät avoimuuden hyödyt oman työnsä kannalta. Kerromme lisää Open Access -palveluistamme alkuvuoden aikana.

Keväällä järjestetään myös kysely avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan käytännöistä Tampereen yliopiston tutkijoille.

Minna Niemi-Grundström, kirjastonjohtaja