Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

Kysely tutkimusdatan ja avoimen julkaisemisen käytännöistä tutkijoille

Tampereen yliopiston kirjasto toteuttaa yhteistyössä avoimen tieteen työryhmän kanssa tutkijoille ja opettajille suunnatun kyselyn, jonka teemoina ovat avoin julkaiseminen ja tutkimusdatan avaaminen. Kyselyllä halutaan selvittää, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä ja miten tähän liittyviä palveluja pitäisi kehittää. Kysely on avoinna 31.3. saakka.

Kysely liittyy Tampereen yliopiston tieteen avoimuuden edistämiseen. Periaatteet tutkimustulosten julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen kirjattiin yliopistossa viime syksynä julkaisu- ja datapolitiikkaan. Myös rehtorin päätös 11.3.2016 edellyttää tutkijoilta tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja rinnakkaistallentamista.

Kirjaston yhtenä tehtävänä yliopistossa on edistää aktiivisesti tieteen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan palveluja.

Linkki kyselyyn

Lisätietoja:
Kirjaston tutkijapalvelut: Kati Mäki, kati.maki@uta.fi , p. 040 190 4267 tai Saila Huuskonen, saila.huuskonen@uta.fi, p. 040 190 4239
Avoin tiede -verkkosivut
Kirjaston tutkijapalvelut

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Uusi verkkokoulutus päivittää tutkijan tiedonhallintataidot

Tutkija, oletko kiinnostunut avoimesta tieteestä? Haluatko tietää, kuinka tutkimusta mitataan? Vai kaipaatko opastusta tiedonhaussa? Managing Research Information on uusi koulutuskokonaisuus, jossa voit päivittää tiedonhallintataitosi omaa tutkimustyötäsi varten.

Koulutuksessa käsitellään tutkijan tiedonhakua, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaustapoja, tutkimusdatan ja viitteiden hallintaa sekä avoimen tieteen ja julkaisemisen periaatteita. Englanninkielinen verkkokoulutus suoritetaan etäopintoina ajalla 6.3. – 23.4.2017.

Koulutus on suunnattu tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille. Sen järjestävät Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastot, ja sisältöä on ollut suunnittelemassa myös Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Managing Research Information -verkkokurssille (2 op) 20.2. mennessä.

Kysy lisää tietoasiantuntija Tomi Toikolta, tomi.toikko@staff.uta.fi.

Viitteidenhallintaohjelmat tutuiksi kirjaston koulutuksissa

Kirjasto tarjoaa kevään aikana useita koulutuksia RefWorks– ja Mendeley-viitteidenhallintaohjelmien käytössä.

RefWorks uudistui viime keväänä. Käyttäjien toivomuksesta tarjolla on koulutustilaisuuksia, joissa neuvotaan vanhan RefWorksin käyttäjiä siirtymisessä uuteen versioon. Koulutukset järjestetään 1.2. klo 9.15-10 Arvo-kirjastossa ja 2.2. klo 14.15-15 Linna-kirjastossa.

Uuden RefWorksin käyttäminen vaatii tilin tekemistä eli ohjelmaan ei voi kirjautua vanhan RefWorksin tunnuksilla. Uuden RefWorksin ominaisuuksista saat tietoa kirjaston RefWorks-oppaasta, samoin siirtymisestä vanhasta uuteen RefWorksiin. RefWorksin vanha versio on edelleen käytössä ja säilyy tuettuna tammikuulle 2018.

Mendeleyn ominaisuuksista voit lukea kirjaston Mendeley-oppaasta.

Koulutukset helmi-huhtikuussa:

Siirtyminen vanhasta RefWorks-viitteidenhallintaohjelmasta uuteen

  • ke 1.2. klo 9.15-10.00 Arvo-kirjasto
  • to 2.2. klo 14.15-15.00 Linna-kirjasto

Uuden RefWorks-viitteidenhallintaohjelman perustoiminnot

  • ti 7.2. klo 14.15-15.45 Arvo-kirjasto
  • to 9.2. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto
  • ma 13.3. klo 10.15-11.45 Arvo-kirjasto
  • ti 14.3. klo 10.15-11.45 Linna-kirjasto
  • ke 26.4. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto
  • to 27.4. klo 9.15-10.45 Arvo-kirjasto

Mendeley-viitteidenhallintaohjelman perustoiminnot

  • ke 15.2. klo 9.15-10.45 Arvo-kirjasto
  • to 16.2. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto
  • ti 21.3. klo 9.15-10.45 Linna-kirjasto
  • to 23.3. klo 14.15-15.45 Arvo-kirjasto

Ilmoittaudu viitteidenhallinnan koulutuksiin kirjaston koulutuskalenterin kautta tai intrassa henkilöstön koulutuskalenterissa.

Lisätietoa: Tietoasiantuntijat
Saila Huuskonen, p. 040 190 4239, saila.huuskonen@uta.fi
Merja Hyödynmaa, p. 040 190 4251, merja.hyodynmaa@uta.fi

Seuraa tutkimuksesi näkyvyyttä – tutustu altmetriikkaan webinaarissa 26.1.

Tieteellisestä tutkimuksesta keskustellaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa, mutta miten tutkija itse saa siitä tietää? Tätä tutkimuksen verkkonäkyvyyttä mittaa altmetriikka, jonka hyödyntämiseen kirjasto tarjoaa uuden Altmetric Explorer -palvelun.

Altmetriseen seurantaan ja Altmetric Explorer -palveluun voi tutustua webinaarissa, joka järjestetään torstaina 26.1. klo 12.00-13.00 Tampereen yliopiston tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle. Englanninkielisessä webinaarissa selvitetään altmetriikan perusteiden lisäksi sitä, miten Altmetric-palvelu seuraa tutkimuksen saamaa huomiota, esitellään palvelun käyttöä ja annetaan esimerkkejä siitä, miten altmetriikan tuottamaa tietoa voi hyödyntää käytännössä.

Ilmoittaudu webinaariin

Lisätietoa Altmetric Explorerista löydät kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaasta.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Saila Huuskonen
Merja.Hyodynmaa@uta.fi, Saila.Huuskonen@uta.fi

Tietoa kirjaston tuesta altmetriseen seurantaan Kirjastoikkuna-blogissa

Blogissa: Tampereen yliopisto linjaa tieteen ja tutkimuksen avoimuutta

Open Access -logoTampereen yliopisto on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Yliopiston strategiassa 2016-2020 sanotaan: ”Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi.” Avoimuudella pyritään lisäämään tieteen luotettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osoituksena sitoutumisesta avoimen tutkimuksen edistämiseen yliopistoon perustettiin viime vuonna Avoin tiede -työryhmä, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin yliopiston julkaisu- ja datapolitiikan laadinta. Ryhmä laati yhdessä ehdotuksen linjauksesta, jonka jälkeen se laitettiin kommenttikierrokselle kaikkiin yksiköihin. Kommenttikierroksen jälkeen ehdotus käsiteltiin vielä tiedeneuvostossa ja opetusneuvostossa ennen lopullista hyväksymistä.

Rehtori hyväksyi Tampereen yliopiston ensimmäisen julkaisu- ja datapolitiikan 27.10.2016. Linjauksen pääviestinä on, että yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset pyritään saattamaan avoimiksi aina, kun se on mahdollista. Linjauksessa määritellään myös tutkimusdatan avoimuutta koskevat periaatteet Tampereen yliopistossa.

Lähes kaikki yliopistot ovat laatineet omia linjauksiaan avoimen tieteen edistämiseksi. Tämä on ollut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT-hanke) tavoitteena. Tavoitteensa tueksi ja korkeakouluja kirittääkseen ATT-hanke on teettänyt jo kahtena vuonna kypsyystasoselvityksen organisaatioiden avoimuudesta.

Tampereen yliopisto nousi vuoden 2016 selvityksessä tasolta kolme tasolle neljä, joka on luokituksen toiseksi korkein taso. Tasolla 4 olevat organisaatiot edistävät aktiivisesti avointa toimintakulttuuria, ja niissä avoimuuden periaatteet on julkisesti asetettu yhteisiksi tavoitteiksi. Tampereen yliopiston sijoituksen paranemiseen vaikuttivat omalta osaltaan yliopiston strategia, julkaisu-ja datapolitiikan julkaiseminen ja avoimuuden edistämiseksi tarjottavat palvelut.

Kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan

Tänä vuonna yliopiston Avoin tiede -työryhmän tehtävänä on varmistaa, että julkaisu- ja datapolitiikkaan kirjatut periaatteet saatetaan kaikkien tutkimusta tekevien tietoon ja juurrutetaan käytäntöön. Ryhmän seuraavassa kokouksessa pohditaan muun muassa sitä, miten avoimen tieteen tiedotusta voitaisiin kehittää.

Avaintoimijoita tutkimuksen avoimuuden edistämisessä ovat tutkijat itse. Kirjasto tarjoaa tutkijoille monia julkaisemisen avoimuutta edistäviä palveluja, kuten rinnakkaistallentamisen palveluita ja tietoa kustantajien Open Accessa -käytännöistä. Lisäksi kirjasto julkaisee monografioita ja kokoelmateoksia Tampere University Pressissä, joka toimii nykyään kokonaan Open Access -periaatteella. OA-tietoisuuden lisääminen on vahvasti esillä kirjaston tutkijakoulutuksissa, ja Avoin tiede -sivusto toimii tietolähteenä avoimuudesta koko yliopistoyhteisölle.

Kirjasto pyrkii edistämään avointa julkaisemista myös osallistumalla avoimen julkaisemisen mallien edistämiseen osana kansainvälisten tiedekustantajien kanssa käytäviä lisenssineuvotteluja. Kaikkien suurien tiedekustantajien kanssa pyritään saamaan aikaan sopimukset, jotka sisältävät sellaisen Open Access -elementin, joka aidosti edistää tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista tieteelliset artikkelinsa avoimesti kaikkien saataville.

Avoimuus muuttuu käytännöksi vasta sitten, kun tutkijat ja tutkimusryhmät tietävät riittävästi avoimuuden periaatteista ja palveluista ja näkevät avoimuuden hyödyt oman työnsä kannalta. Kerromme lisää Open Access -palveluistamme alkuvuoden aikana.

Keväällä järjestetään myös kysely avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan käytännöistä Tampereen yliopiston tutkijoille.

Minna Niemi-Grundström, kirjastonjohtaja

Blogissa: Kun mikään ei riitä… kirjasto auttaa tutkijaa

Rutistuksen jälkeen artikkelisi on kuosissa ja hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Nyt voit ottaa lokoisasti ja nauttia työn tuloksista… Vielä mitä, jäljellä on työsi näkyväksi tekeminen, markkinointi.

Ei riitä, että tutkija saa kirjoitettua artikkelin valmiiksi ja julkaistuksi tieteellisessä referee-lehdessä. Oman työn tulokset pitää myös saattaa muiden tutkijoiden, tutkimusrahoittajien jne. tietoon. Tutkijan pitää lunastaa oma paikkansa tiedeyhteisössä ja saada sillä tavoin tieteellistä vaikuttavuutta työlleen.

Apunasi on kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -opas, joka kertoo, millä tavoin tutkija voi erottua muista ja saada työnsä tulokset näkyväksi. Kirjasto auttaa tutkijaa löytämään keinoja parantaa omaa näkyvyyttä.

Onko aika hakea apurahaa tai tehtävää?

Osoittaakseen tutkimuksensa vaikuttavuuttaa tutkija tarvitsee julkaisujensa viittaustietoja. Kirjaston oppaassa kerrotaan viittaustietokannoista ja siitä, mitä niistä saadaan selville. Lisäksi kirjasto auttaa tarvittaessa yliopiston tutkijaa viittaustietojen ja h-indeksin laskennassa. Ota yhteyttä tietopalveluun!

Onko nimesi vaihtunut tai onko työsi liitetty samannimiseen henkilöön?

Tutkijan tunnistaminen - kaavio

Tutkijatunnisteet pyrkivät ratkaisemaan nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyvät ongelmat. Kirjaston opas kertoo mm. ORCID-tunnisteesta ja sen hyödyistä tutkijalle. Kirjasto myös auttaa tutkijatunnisteiden luomisessa ja neuvoo niiden ylläpidossa. Ota yhteyttä tietopalveluun!

Löysitkö hyvän julkaisukanavan?

Huomasitko myöhemmin, että olisit voinut tarjota artikkeliasi arvostetumpaan lehteen? Kirjaston oppaassa kerrotaan myös lehtien vaikuttavuudesta ja sen indikaattoreista, esimerkiksi tieteellisen julkaisutoiminnan laatua arvioivasta Julkaisufoorumi-järjestelmästä.

Näkyykö tutkimuksesi?

Tutkimukselta ja tutkijalta halutaan myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Perinteiset vaikuttavuuden mittarit eivät tässä auta, vaan tarvitaan altmetriikkaa tunnistamaan tutkimuksen nopeaa vaikuttavuutta, sillä altmetrisiä tapahtumia kuten mainintoja voi tulla jopa ennen julkaisun ilmestymistä. Kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaassa kerrotaan altmetriikkapalveluista ja altmetrisista tapahtumista.

Altmetric-indikaattorin tiedot artikkelille TamPubissa

Altmetriset indikaattorit näkyvät myös kirjaston palveluissa. Julkaisuarkisto TamPubissa sellaisilla julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus, on näkyvissä Altmetric-indikaattori, joka kertoo julkaisun näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Altmetric-indikaattori näyttää, kuinka paljon julkaisu on saanut mm. mainintoja, suosituksia ja käyttöä sosiaalisessa mediassa. Sama indikaattori näkyy myös kirjaston uuden Andor-hakupalvelun kautta. Altmetric-indikaattori voidaan näyttää joko palkkina (TamPub) tai ”kukkasena” (Andor). Indikaattori näkyy vain silloin, jos indikaattorin lukema on suurempi kuin 0. Myös monissa muissa tietokannoissa, mm. Scopus– ja ScienceDirect -tietokannoissa, näkyy jokaisen artikkelin kohdalla julkaisun altmetrinen näkyvyys Altmetric-tietokannan kautta.

TamPubissa on lisäksi jokaisen julkaisun kohdalla näkyvissä latauslaskuri, joka kertoo, montako kertaa kyseistä artikkelia on ladattu. Andorin hauissa näkyvät myös Web of Science– ja Scopus-viittausten määrät.

Teksti: Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Tanja Heikkilä

Blogissa: Tutkimusaineistojen hallinnan äärellä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Tietoarkiston järjestämässä seminaarissa 9. marraskuuta kesytettiin aineistokaaosta käytännönläheisesti. Tilaisuudessa käsiteltiin aineistonhallintasuunnitelman tekemistä, datan elinkaarta ja tutkimusaineistojen säilyttämisen ja jakamisen palveluita. Lisäksi puheenvuoroissa olivat aiheina Tampereen yliopiston datapolitiikka ja tutkijoiden käytännön kokemukset aineistokaaoksen päihittämisestä.

Datapolitiikka ohjaa suunnitelmalliseen aineistonhallintaan

Tietoarkiston informaatikko Helena Laaksonen esitteli datapolitiikan syntyä yliopiston Avoin tiede -työryhmässä. Työskentely aloitettiin arvioimalla muiden yliopistojen datalinjauksia, minkä jälkeen laadittiin esitys Tampereen yliopiston datapolitiikaksi.

Datapolitiikka koskee digitaalisia tutkimusaineistoja. Siinä painotetaan eettisten periaatteiden noudattamista datan tuottamisessa, säilyttämisessä ja avaamisessa. Politiikassa myös muistutetaan, että julkisin varoin tuotettu data on julkista. Tampereen yliopistossa tuotettava data suositellaan tallennettavaksi Tietoarkistoon.

Helena Laaksosen mukaan vielä ei voida sanoa, mikä käytännössä tulee muuttumaan. Datapolitiikka kuitenkin ohjaa tutkijoita tekemään aineistonhallintasuunnitelman, avaamaan tutkimusaineistojaan ja varautumaan avaamisesta mahdollisesti koituviin kustannuksiin. Tutkijalle vaatimukset voivat tarkoittaa lisää työtä. Samalla avoimuus voi kuitenkin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja datan järjestelmällinen hallinta helpottaa käytännön tutkimustyötä.

Tietoaineistoseminaarin puhujia ja yleisöä

Tietoaineistoseminaarin puhujia Tietoarkistosta: vas. informaatikko Helena Laaksonen ja tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi, joka sijaisti puhujana Annaleena Okuloffia, ja oikealla tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tiedottaja Kaisa Järvelä (kesk.) tallensi tilaisuutta kamerallaan.

Aineistojen hallintaa tutkijan työssä

Yliopistonlehtori Juhani Norri ja tutkija Paula Kuusipalo valaisivat oivallisesti, mitä aineistonhallinta tutkimustyössä tarkoittaa. Norri esitteli pitkäjänteistä, 15 vuotta kestänyttä sanakirjatyötään. Teokseen Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550 Norri kokosi lähes 13 000 hakusanaa ruumiinosista, taudeista, instrumenteista ja lääkkeiden nimistä. Sanakirjatyössä tärkeää oli ymmärtää kontekstia eli keskiajan lääketieteen teoriaa. Erityisesti 1500-luvun teksteissä käsiala koukeroitui, mikä hankaloitti työtä. Pitkään kestäneen projektin aikana aineistoa käsiteltiin niin mikrofilmeillä, paperilla, kortistokorteilla kuin myös relaatiotietokannassa.

Tutkija Paula Kuusipalo (kuva Kaisa Järvelä)

EduMAP-hankkeen tutkija Paula Kuusipalo kertoi tutkimusaineistojen hankkimiseen liittyvistä ponnisteluista. Hankkeessa käytetään muun muassa erilaisia rekisteriaineistoja, joiden käyttämiseen tarvitaan tutkimuslupia. Lupien hankkiminen ja selvittelytyö on vaatinut kuukausien työn. Haasteena ovat olleet esimerkiksi eri tahojen käyttämä terminologia ja erilaiset vaatimukset. Lupaviranomaisten tekemät kysymykset ovat kuitenkin auttaneet myös täsmentämään omaa tutkimusta.

Aluksi suunniteltiin, että koko tutkimusaineisto tuhotaan hankkeen päätyttyä. Tutkimuksen edetessä on kuitenkin päädytty siihen, että osa aineistosta avataan, jotta suuri työ ei mene hukkaan. Kuusipalo totesi myös, että edellä mainittuja aineistonhallintaan liittyviä käytännön asioita ei juurikaan opeteta yliopiston opetusohjelmassa.

Seminaarin esitykset
Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka
Juhani Norrin sanakirjatyöstä Yliopistouutisissa

Apua aineistonhallintaan:

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuvat: Kaisa Järvelä ja Outi Viitasalo

Blogissa: Julkaise avoimesti ja avaa tutkimusaineistosi

Open Access -logoEnsi viikolla vietetään jo yhdeksättä kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tarkoituksena on edistää avointa julkaisemista ja tehdä tunnetuksi sen hyötyjä tiedemaailmassa. Avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, todennäköisyys tulla viitatuksi lisääntyy ja tutkimuksen laatu paranee. Archambaultin tutkimusryhmän mukaan avoin julkaiseminen toi yleensä 50 prosenttia enemmän viittauksia kuin julkaiseminen maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. Rinnakkaistallennetut julkaisut saivat yllättävästi eniten viittauksia 19 tieteenalalla 22 tieteenalasta.

Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston julkaisutiedonkeruussa on useamman vuoden ajan saatu tietoa siitä, onko julkaisu avoimesti saatavilla vai ei. Avoimen julkaisun määritelmä eri vuosina on ollut hieman erilainen. Alla oleva kuvio esittää avoimien julkaisujen määrän Tampereen yliopiston kaikista julkaisuista muutaman viime vuoden osalta. Julkaisutiedonkeruu on tämän vuoden osalta kesken, joten luku tulee vielä hieman muuttumaan.

Avoin julkaiseminen TaY:ssa

Rinnakkaistallennettujen julkaisujen lukumäärä Tampereen yliopistossa on vuonna 2016 huomattavasti korkeampi kuin edellisinä vuosina. Tähän mennessä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin on rinnakkaistallennettu artikkeleita yhteensä 441 kpl. Kirjasto on rinnakkaistallentanut kaikki Creative Commons -lisenssillä ilmestyneet julkaisut tutkijoiden puolesta.  Kirjaston Open Access -oppaaseen on koottu tietoa avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen lisäksi julkaisujen luotettavuudesta sekä tutkimuksen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta.

Avoin julkaisukanava tieteellisille kirjoille

Tampere University PressTUP logo haluaa edistää avointa tiedettä ja tiedon vapaata saatavuutta, joten vuodesta 2016 lähtien julkaistut Open Access -kirjat ovat heti avoimesti kaikkien saatavilla. Avoimet kirjat julkaistaan TamPub-julkaisuarkiston TUP OA Books -kokoelman lisäksi OAPEN Libraryssa, joka tarjoaa kirjoille kansainvälistä näkyvyyttä. Open Access -kirjoja ei myydä enää painettuina, ja niiden julkaisukustannukset ovat hyvin kohtuulliset.

Tampere University Pressin kustannustoiminnan kulmakivi on tieteellinen vertaisarviointi, jonka tekee vähintään kaksi toimituskunnan valitsemaa alan asiantuntijaa anonyymisti. Tampere University Press on Julkaisufoorumissa tasolla 1.

Julkaisujen näkyvyys TamPubissa

TamPub-julkaisuarkisto

TamPubissa jokaisella julkaisulla on oma latauslaskuri, joka kertoo, kuinka paljon kyseistä julkaisua on ladattu. TamPub top 10 -sivulle  on koottu ladatuimmat julkaisut edelliseltä kuukaudelta kokoelmittain.

Tänä syksynä TamPubissa on otettu käyttöön myös julkaisun altmetriikka-näkyvyyttä kuvaava Altmetric-indikaattori. Se kertoo, kuinka paljon julkaisulla on näkyvyyttä eri sosiaalisen median palveluissa. Altmetric-painiketta painamalla näkee mm. missä päin maailmaa julkaisua on luettu Mendeley-palvelun kautta ja kuinka paljon siihen on twiitattu. Altmetric-indikaattori näkyy julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus ja joiden indikaattori on enemmän kuin 0.  Esimerkiksi tällä julkaisulla Altmetric-indikaattori on tätä kirjoittaessa 15.

Tutkimusaineistot avoimiksi

Avoimen tieteen suositukset ja vaatimukset koskettavat julkaisemisen lisäksi myös yhä useammin tutkimusaineistoja.  Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa vaadittiin julkaisusuunnitelman lisäksi ensimmäistä kertaa erillisenä hakemuksen liitteenä aineistonhallintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa tuli määritellä mm. miten ja miltä osin tutkimusaineisto aiotaan avata jatkokäyttöön projektin jälkeen.

Tutkimusaineistojen avaamisella on monia hyötyjä: laadukkaiden tutkimusaineistojen uudelleenkäyttö on tutkimusinvestointien tehokasta käyttöä, niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, ja ne parantavat tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusaineistojen avaaminen voi myös edistää tutkijan näkyvyyttä ja meritoitumista viittausmäärien kasvun kautta.

Tutkimusaineistoja voi tallentaa ja etsiä useista data-arkistoista. Suomessa keskeisiä toimijoita ovat Tietoarkisto ja Kielipankki. Kirjaston Research data -oppaaseen on koottu tietoa data-arkistoista ja tutkimusaineiston avaamisesta ja uudelleenkäytöstä.

Avoimen tieteen tietoiskut 24. ja 26.10.2016

Kirjasto järjestää lyhyitä tietoiskuja avoimen tieteen teemoista 24.10. Kaupin kampuksella Arvo-kirjastossa klo 13:00 – 15:00 ja 27.10. Linnassa klo 12:00 – 14:00. Tervetuloa esittämään avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusaineistojen avoimuudesta puhutaan 9.11. klo 14-16.30 Linnassa  tutkimusaineistoseminaarissa otsikolla Kesytä aineistokaaos. Sen järjestävät kirjasto ja Tietoarkisto.

Teksti: Tanja Heikkilä, Saila Huuskonen, Merja Hyödynmaa, Sari Leppänen, Raila Melin, Kati Mäki, Eija Poteri ja Tomi Toikko