Blogissa: Väitöskirjatutkijan suosittelema

Tampereen yliopiston kirjasto järjesti tänä vuonna kaksi kertaa uuden väitöskirjatutkijoille suunnatun verkkokurssin. Managing Research Information -kurssilla käydään läpi kahden opintopisteen verran tiedonhaun, tutkimusdatan hallinnan ja avoimen julkaisemisen keskeisimpiä asioita. Lisäksi kurssilla keskustellaan näkyvyyden ja vaikuttavuuden erilaisista ilmiöistä kuten bibliometriikasta ja altmetriikasta.

Kurssille on koottu laaja kirjo tutkijanuran kannalta olennaisia asioita. Niiden tuntemus tukee tutkimustyötä, vaikkeivat ne vielä tutkimuksen alussa tuntuisikaan ajankohtaisilta. Esimerkiksi tutkimusrahoittajat ovat alkaneet viime vuosina painottaa tutkimusdatan avaamista. Datan avaamisen vaikutuksia käytännön tutkimustyöhön on tärkeää miettiä jo ennen aineiston keräämistä.

Syksyllä 2017 kurssin suoritti 44 väitöskirjatutkijaa eri tieteenaloilta. Kirjastoikkuna haastatteli yhtä heistä.

Tomomi Hisasue. Photo Esa Hakala

Väitöskirjatutkija Tomomi Hisasue työskentelee mielellään Arvo-kirjastossa Kaupin kampuksella.

Please, introduce yourself. 

Moi! I am Tomomi Hisasue, and I originally come from Japan. I am a first-year PhD student in nursing science, in the Faculty of Social Sciences. I completed my first master’s degree in public health in the University of Tampere in 2011. Then I completed my second master’s in health economics and management (Norway, the Netherlands, and Austria) in 2017. Finally, I returned to study in Tampere!

My research topic is “Impacts of family violence against women on well-being and costs related to the utilisation of health and social services in Finland”. My research will cover a combination of different disciplines, including not only nursing science, but also health economics and health policy.

What are your impressions on the Managing Research Information course in general? 

The course was well-organised in terms of several types of activities; I liked the balance between readings and viewings.  During the course, we received a specific task every week. It usually started by needing to understand some concepts through watching YouTube videos, then we had discussion with other students, readings, or wrote a short essay. The workload was suitable and didn’t overwhelm me.

Did the course help you tackle some practical or specific problem? 

My answer is a definite “yes”. During the course, I learnt how to write data management plans with good structures and make sure all needed information is included. I am sure my research grant proposal has developed.

In addition, before taking this course I thought that I would conduct my research first and then I choose a relevant journal. But I realised that increasingly a publication plan is required at the beginning of research. After the course I can now make a more appropriate study plan.

Are there some contents that should be included on the course? Or some topics of which you would you like to get a deeper insight?

I think it depends on your previous experience. If you have already published an article, you know something about how to proceed in the process. I found out that Open Access is a huge topic and quite challenging to understand. I would like to continue learning more and get a deeper insight of it.

Have you discussed about the things you learned on the course with your colleagues? 

One of my colleagues took the course during the same period, and we brought some topics up in our regular weekly coffee-break meeting.  It stimulated and promoted our discussion about our data management issues (e.g. Creative Commons licenses, Open Access, etc. in our field).

The course also helped me to discuss possible target journals with my supervisor. Nowadays, the JUFO level seems to impact on some funding decisions in Finland. It is not the only important factor when deciding a target journal, but we likely need to understand, or convince co-authors or funders, why we will choose a particular journal to publish our research.

Would you recommend Managing Research Information course? To whom? 

Yes! My colleague recommended me to take this course at an early stage of my PhD studies. I was very glad to take her advice. I recommend this course for first-year PhD students because the course helps you to understand how to publish a research paper in a journal, from many perspectives, and that is not a simple task.  However, even if you are a second- or a third-year student, it is probably a very useful course to take in order to update your skills and to better understand publication procedures.

Managing Research Information -verkkokurssi järjestetään seuraavan kerran maaliskuussa 2018. Tutkija, tervetuloa mukaan!

Teksti, haastattelu ja lisätietoja: Tietoasiantuntija Tomi Toikko tomi.toikko@staff.uta.fi
Kuva: Esa Hakala

Blogissa: Avoin julkaiseminen – missä, miten ja kuinka paljon

Avoin julkaiseminen tekee tutkimusta tunnetummaksi. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemista tieteellisistä julkaisuista jo lähes 30 % julkaistaan avoimesti.

Tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista eniten Open Access -artikkeleita julkaistaan BioMed Centralin, Public Library of Sciencen ja Nature Publishingin lehdissä. Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneet avoimet artikkelit julkaistaan yleisimmin Elsevierin, Taylor & Francisin tai Springerin lehdissä. Suurin osa hybridiartikkeleista on lääketieteen alalta.

Avoimien julkaisujen osuus Tampereen yliopistossa

Hybridi- ja Open Access -artikkelien julkaisutilanne Tampereen yliopistossa 10.10.2017. Lähde: Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmä

Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneitä artikkeleita on julkaistu yhteensä 74 kappaletta ja Open Access -julkaisukanavassa ilmestyneitä 373. Lisäksi 84 artikkelia on avattu rinnakkaistallentamalla. TamPub-julkaisuarkistoon on rinnakkaistallennettu tämän vuoden aikana (10.10.2017 mennessä) yhteensä 568 artikkelia, josta suurin osa (387) on tänä vuonna ilmestyneitä ja loput aikaisempina vuosina ilmestyneitä artikkeleita. TamPubiin rinnakkaistallennetaan myös cc-lisenssillä julkaistut hybridi- ja Open Access -artikkelit.

Tutkija, näin hyödynnät kirjoittajamaksujen alennukset

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus saada alennusta APC- eli kirjoittajamaksuista tiettyjen kustantajien lehdissä. Alennuksista on sovittu tähän mennessä SAGEn, Taylor & Francisin, BioMed Centralin ja SpringerOpenin hybridi- ja Open Access -lehdissä.

SAGEn hybridilehdissä
alennus on 87,5 % eli kirjoittajamaksu on 200 GBP. Tarkista SAGE Choice -lehtilistasta, voiko artikkelin julkaista kyseisessä lehdessä alennetulla maksulla.

Taylor & Francisin hybridilehdissä
alennus on 60 %, jolloin kirjoittajamaksu on 860 €. Alennuksen voi saada lehdissä, jotka löytyvät Taylor & Francisin lehtilistan Open Select -julkaisuista (alennus ei koske Fully Open -kokoelman lehtiä).

BioMed Centralin ja SpringerOpenin Open Access -lehdissä
alennus kirjoittajamaksusta on 15 prosenttia. Alennus ei koske Springerin Springer Choice -hybridikokoelmaa.

Open Access -viikko 2017Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jolloin 23.-26.10. on mahdollisuus osallistua vuoropäivin tutkijan somenäkyvyyden ja avoimen julkaisemisen työpajoihin.

Lue myös nämä:
Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla (Kirjastoikkuna 30.3.2017)
Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella (Kirjastoikkuna 22.8.2017)

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Open Access -opas
Alennukset kirjoittajamaksuihin

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Ota viitteet haltuun, seuraa tutkimustasi verkossa

Etsitkö uusinta tutkimusta omasta aiheestasi tai haluatko tietää, mitä tutkimusaiheestasi kohistaan somessa? Entä viitteiden hallinta – mitä jos organisoituisit viitteidenhallintaohjelmien avulla ja järjestäisit viitteet yhteen paikkaan? Hyödynnä kirjaston koulutukset ja ota haltuusi tarpeellisia työkaluja!

Viitteidenhallintaohjelmien avulla pidät viitteet tallessa ja järjestyksessä, ja ohjelmien avulla voit tehdä tekstiisi lähdeviitteet ja -luettelon ja muuttaa viittaustyyliä eri lehtien vaatimusten mukaisesti.

Altmetric Explorer on kirjaston hankkima palvelu, jonka avulla voit mm. seurata tutkimuksen ja tutkijan verkkonäkyvyyttä. Koulutuksessa perehdytään verkkonäkyvyyden seurannan mahdollisuuksiin.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen, Saila.Huuskonen@uta.fi, ja Merja Hyödynmaa, Merja.Hyodynmaa@uta.fi

Kirjaston oppaat: Mendeley, Uusi RefWorks, Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys
Kirjaston syksyn koulutukset

Tietokannat tutuiksi lokakuun tietoiskuissa

Käytätkö tutkimustyössäsi tai opiskelussasi esimerkiksi Web of Science- ja Scopus-viittaustietokantoja, PubMediä, MEDLINEa tai PsycINFOa? Saat tietokannoista vieläkin enemmän irti, kun käyt kuulemassa kirjaston tietoiskuja.

Kolmen vartin tietoiskut järjestetään Kaupin kampuksella, Arvo-kirjaston Mauri-opetusluokassa. Ilmoittaudu yhteen tai useampaan tietoiskuun.

Tietokannat tutuiksi Kaupin kampuksella:

  • Web of Science (WoS) ja Scopus – viittaustietokantojen käyttötapoja
    4.10. klo 15.00-15.45
    Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Enemmän irti PubMedistä
    16.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Ovid-tietokannat (MEDLINE, PsycINFO, Joanna Briggs)
    25.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • EBSCOn terveystieteiden tietokannat (CINAHL, MEDLINE)
    1.11.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs

Lisätietoja:
Tietoasiantuntija Raija Aaltonen, Raija.Aaltonen@uta.fi

Kirjaston koulutukset

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin

Aineistonhallintasuunnitelma-työpaja tutkijoille 12. ja 13.9.

Suomen Akatemian syyskuun 2017 haussa vaaditaan hakemuksen osaksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Yliopiston kirjasto järjestää syyskuussa työpajan, jossa saat vinkkejä ja ohjeistusta napakan aineistonhallintasuunnitelman laadintaan.

Sama koulutus on tarjolla sekä keskustakampuksella että Kaupin kampuksella:

  • Ti 12.9. klo14.15-15.45 Arvo-kirjasto, Kaupin kampus, opetusluokka Mauri (B109, 1. krs)
  • Ke 13.9. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto, keskustakampus, opetusluokka Elina (3022, 3. krs)

Työpajan alussa kuullaan lyhyt johdanto aineistonhallintaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Tilaisuuksissa käytetään aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitettua DMPTuuli-työkalua.

Työpajoissa voit kysyä apua kirjaston ja Tietoarkiston asiantuntijoilta. Jos haluat yksityiskohtaisia kommentteja aineistonhallintasuunnitelmaasi, lähetä se etukäteen sähköpostitse: oa@uta.fi.

Huom! Tilaisuuden kieli (suomi/englanti) valitaan osallistujien toiveiden mukaan.

ilmoittaudu työpajaan

Lisätietoa: oa@uta.fi

Tampereen yliopiston kirjaston palvelut tutkijoille
Tietoarkisto

Blogissa: Näin vastaamme käyttäjäkyselyn palautteeseen

Käyttäjäkyselyn 2017 tunnusKevään käyttäjäkyselyssä saimme 1305 vastausta ja palautetta kaikilta käyttäjäryhmiltä. Omat tutkinto-opiskelijamme toivat mielipiteensä esiin aktiivisimpana vastaajaryhmänä (76 %). Kiitos palautteesta!

Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on opintojen ja tutkimuksen edistäminen. Molempiin tarvitaan toimivia työtiloja ja kirjaston tietopalvelujen tukea oikealla hetkellä. Palautteen pohjalta myös asiakkaat kokivat samat asiat tärkeiksi. Palaute antaa meille eväitä jatkaa toisaalta kirjaston työskentely-ympäristön, toisaalta virtuaalisten palvelujen joustavaa kehittämistä.

Työskentele monipuolisesti myös opetusluokissa

Kirjaston monipuolistuneet tilat saivat kyselyssä paljon kiitosta. Tilat ovat kuitenkin kovassa käytössä, ja erityisesti ryhmätyöhön kaivattiin edelleen lisätilaa. Kaikkia tilavaihtoehtojamme ei ilmeisesti tunneta riittävästi, joten pyrimme tiedottamaan niistä opiskelijoille tehokkaammin.

Jotkut ovat kokeneet ryhmätyöhuoneiden varaustilanteen tarkastelun Office365-kalenterissa hankalaksi. Näet nyt kuluvan viikon varaustilanteen myös Ryhmätyötilat-verkkosivulla (Tilat ja laitteet -> Ryhmätyötilat) sekä Varausohje-sivulla, kun klikkaat ryhmätyöhuoneiden nimiä.

Opetusluokka Alma Linnassa

Linnassa myös opetusluokka Alma on opiskelijoiden käytettävissä kulkukortilla, kun tilassa ei ole opetusta.

Lukuvuoden aikana saimme Linnaan yhden varattavan ryhmätyöhuoneen lisää (Vanhala, 3016). Avaamalla opetusluokat opiskelijoiden käyttöön kulkukortilla loimme samalla yhteistilaa sekä itsenäiseen työskentelyyn tietokoneen ääressä että ryhmätyöhön. Koska luokkien käytöstä kyseltiin, määrittelimme tilojen käyttötavat väriopasteilla.

Linnassa opetusluokat Akseli ja Alma ovat punaisia eli hiljaisen työskentelyn tiloja. Kolmas opetusluokka Elina sekä Arvo-kirjaston Mauri-luokka ovat keltaisia tiloja, joissa myös ryhmätyöskentely, kohtuullisella äänenvoimakkuudella, on mahdollista. Lisäksi käytössä on Linnan Kalevantien aulassa oleva entisen kirjakaupan tila, jossa useampikin ryhmä voi työskennellä yhtä aikaa.

Mukavissa tuoleissa on mukava olla ja opiskella. Toisaalta opiskelijat ovat myös hyvän ergonomian tuntijoita. Nykyisten seisomapisteiden jatkoksi saamme pian säädettäviäkin seisomapöytiä. Tuoleja hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa käydä etsimässä lukupaikkaa kirjaston kaikista nurkista, joista löytyy monenlaisia istuimia.

Andor tiedonhaun apuna

Andor logoUusi ja odotettu aineistonhakupalvelu Andor on palvellut syksystä alkaen. Sitä on jatkuvasti kehitetty teknisten mahdollisuuksien rajoissa käyttäjien palautetta kuunnellen. Kyselypalautteessa Andor sai sekä kiitoksia että moitteita.

Uuden hakupalvelun omaksuminen työkaluksi vaatii oman aikansa. Vahvistamme Andorin markkinointia ja jatkamme opastuksia palvelun käyttöön. Andor-opas on tehty käyttäjän avuksi, ja meiltä kannattaa aina kysyä, chatissa, verkossa, sähköpostitse andor@uta.fi, Andorin ja Tamcat-näkymän yläpalkin palautelinkistä tai paikan päällä kirjastossa.

Ohjausta ja koulutusta joustavasti verkossa

Varaa ohjausaika -ikoniHaluamme kehittää joustavaa palvelua myös verkossa. Reaaliaikainen chat-yhteys kirjaston asiantuntijoihin sai kyselyssä kovasti kiitoksia. Myös henkilökohtaista Varaa ohjausaika -neuvontaa tarjoamme jatkossa verkossakin niille asiakkaille, joiden on hankala päästä paikan päälle. Kun varaat ohjausaikaa, valitse lomakkeella ohjauspaikaksi etäyhteys.

Tutkinto-ohjelmiin kuuluva tiedonhankinnan opetus on jo sisällyttänyt opintojaksoihin verkko-osioita, ja verkko-opetusta hyödynnetään jatkossakin joustavan opiskelun takaamiseksi. Tutkijoille suunnattu uusi Managing Research Information -verkkokoulutus toteutettiin ensi kertaa tänä keväänä, ja se osoittautui toimivaksi tutkijakoulutuksen muodoksi. Verkkokoulutusta jatketaan tulevinakin lukukausina.

Kyselyn palaute antoi ideoita, joita kehittelemme ja toteutamme vähitellen. Uutisoimme niistä, joten seuraa viestintäämme.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, kehittämis- ja tukipalvelut

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko