Seminaari kysely- ja haastatteluaineistojen hallinnasta TTY:llä 30.5.

Tutkija, keräätkö aineistoa kyselyiden avulla tai haastattelemalla? Askarruttaako anonymisointi, tutkittavien informointi tai vaatimukset aineiston avaamisesta? Tule seminaariin keskiviikkona 30.5. klo 12.00–14.00 TTY:lle kuulemaan tutkijoiden ja tutkimusaineistojen asiantuntijoiden puheenvuorot ja vinkit hyvään aineistonkäsittelyyn!

Paikkana on seminaarihuone PC110 Tampereen teknillisen yliopiston päärakennuksessa Hervannassa (sijainti). Seminaarin järjestää Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Ilmoittautuminen

OHJELMA

12.00-12.05 Alkusanat

12.05-12.30 Kyselytutkimukset liikennealalla, Timo Liljamo, TTY

12.30-12.55 Kyselyaineiston käsittely, Eliisa Haanpää, Tietoarkisto

Lyhyt tauko

13.00 13.25 Haastattelut kvalitatiivisena aineistona: suunnittelu, toteutus ja analysointi, Nina Helander, TTY

13.25-13.50 Haastatteluaineiston käsittely, Arja Kuula-Luumi, Tietoarkisto

13.50-14.15 Kahvitarjoilu ja vapaamuotoista keskustelua

Tervetuloa osallistumaan!

Lisätietoja: Tietoasiantuntija Katja Fält, katja.falt@tut.fiTTY:n kirjasto,

Kirjaston vuosikertomus 2017 kertoo kehittämisestä

Tampereen yliopiston kirjaston vuosikertomus toimintavuodelta 2017 on ilmestynyt. Se löytyy luettavaksi kirjaston verkkosivustolta kuten aiemmatkin vuosikertomukset.

Vuonna 2017 kirjastossa kehitettiin nykyisiä palveluja mutta työskenneltiin yhä tiiviimmin tulevan yhteisen yliopistokirjaston rakentamiseksi. Kirjastonjohtaja Minna Niemi-Grundström kirjoittaa muutoksesta, jonka toteuttamiseen tarvitaan koko henkilöstön panos. Vuoden tärkeimmät kuulumiset, palvelujen kehitysaskeleet ja tapahtumat on koottu kuvakertomukseen. Lisäksi mukana ovat toiminnan keskeiset tilastoluvut ja tiivis esittely Tampereen yliopiston kirjastosta.

Kirjaston vuosikertomus 2017

Kesälomakausi vaikuttaa väitöskirjojen julkaisemiseen

Aiotko väitellä elokuussa tai syyskuun alussa ja julkaista väitöskirjasi Tampereen yliopiston Acta-sarjassa? Kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä kesälomakausi hidastaa väitöskirjojen käsittelyä kirjastossa.

Heinäkuussa 16.–27.7. välisenä aikana kirjastossa ei ole paikalla väitöskirjojen julkaisuprosessista vastaavaa henkilökuntaa. Niinpä elokuussa tai syyskuun alussa väittelevien väitöskirjat tulisi saada painoon viimeistään heinäkuun alkupuolella. Jos käytät kirjaston maksullista taittopalvelua, taittoon ja painatusprosessiin tulee varata reilummin aikaa. Otathan siis hyvissä ajoin yhteyttä myös taittajaan.

Kirjasto vastaa Acta-sarjassa julkaistavien väitöskirjojen kansien ja alkusivujen tekemisestä, julkaisulupien tarkistamisesta, painatuksesta, laskutuksesta, elektronisten versioiden julkaisemisesta ja väitöstiedotuksesta. Väitöskirjan on oltava verkossa ja/tai painettuna nähtävillä 10-14 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Kun väitöspäiväsi on tiedossa, täytä Acta-hakemuslomake kirjaston sivuilla. Ohjeet kirjaston oppaassa väitöskirjan julkaisemiseen.

Vielä ehdit vaikuttaa palveluihin Tampere3-kirjastossa

Käyttäjäkysely 2018 tunnusVielä ehdit vaikuttaa palvelujesi kehittämiseen tulevassa Tampere3-kirjastossa! Käyttäjäkysely on avoinna viikon loppuun. Linkin kyselyyn löydät myös kirjaston verkkosivuilta.

Muista osallistua myös käytännöllisten palkintojen arvontaan. Arvomme 3 sateenkestävää Rains-reppua, 3 tarpeellista sammutuspeitettä, 3 käytännöllistä paistinpannua, kirjapalkintoja, 20 kirjaan kiinnitettävää lukuvaloa, 30 monikäyttöistä pyöränvaloa, 40 elokuvalippua, 7 Nysse-lahjakorttia (à 10 €) sekä pieniä tuotepaketteja.

Kiitos palautteestasi!

Lisätietoja:
Outi Viitasalo, Outi.Viitasalo@uta.fi, ja Sonja Mattsson, Sonja.Mattsson@uta.fi

Elsevier ja alennetut kirjoittajamaksut – webinaari tutkijoille 28.3. klo 13.00

Webinaari antaa tietoa siitä, miten julkaiset artikkelisi avoimena Elsevierin Gold Open Access ja hybridilehdissä.

Webinaarin kesto on noin 30 minuuttia.

Lisätietoja alennetuista kirjoittajamaksuista Tampereen yliopistossa: http://libguides.uta.fi/openaccess/kirjoittajamaksut

Lisätietoja: Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi ja Sari.I.Leppanen@uta.fi

 

Vaikuta Tampere3-kirjaston palveluihin käyttäjäkyselyssä

Käyttäjäkysely 2018 tunnus Tampere3-korkeakoulujen kirjastot rakentavat nyt yhteisen Tampere3-kirjaston palveluja. Tule mukaan ja kerro mielipiteesi nykyisistä palveluista käyttäjäkyselyssä! Vastaa kyselyyn maaliskuun loppuun mennessä ja osallistu myös palkintojen arvontaan.

Käyttäjäkysely järjestetään samanaikaisesti Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastoissa. Se on suunnattu niin opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilökunnalle kuin muillekin kirjastojemme palvelujen käyttäjille.

Voit antaa arvosanasi kirjaston palvelujen merkityksestä ja niiden toimivuudesta. Toivomme myös avointa palautetta ja ehdotuksiasi kehittämiseen. Linkin kyselyyn löydät verkkosivuiltamme, ja vastaaminen vie vain vähän aikaasi.

Linkki kyselyyn

Voita palkintoja

Muista osallistua myös kyselyn palkintoarvontaan. Vastaamisen jälkeen jätä yhteystietosi arvontalomakkeella.

Kaikkien Tampere3-kirjastojen vastaajien kesken arvomme runsaasti hyödyllisiä palkintoja:
3 sateenkestävää Rains-reppua, 3 tarpeellista sammutuspeitettä, 3 käytännöllistä paistinpannua, kirjapalkintoja, 20 kirjaan kiinnitettävää lukuvaloa, 30 monikäyttöistä pyöränvaloa, 40 elokuvalippua, 7 Nysse-lahjakorttia (à 10 €) sekä pieniä tuotepaketteja.

Lisätietoja Tampereen yliopiston kirjastossa:
Outi Viitasalo, Outi.Viitasalo@uta.fi, ja Sonja Mattsson, Sonja.Mattsson@uta.fi

Linkkejä käyttäjäkyselyyn kirjaston verkkosivuilla

Tutkija, vielä ehdit mukaan tutkimuksen tiedonhallinnan verkkokurssille

Ilmoittautumisaikaa Managing Research Information -verkkokurssille on vielä 28.2. saakka. Verkkokurssilla voit päivittää tutkimustyöhön liittyviä taitojasi tiedonhaussa, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaamisessa, tutkimusdatan hallinnassa ja avoimessa julkaisemisessa.

Englanninkielinen verkkokurssi (2 op) suoritetaan etäopintoina ajalla 5.3. – 8.4.2018. Yliopiston kirjaston järjestämä kurssi on suunnattu ensisijaisesti väitöskirjatutkijoille mutta myös muille tutkijoille.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen 28.2.2018 mennessä.

Tiedustelut: Tietoasiantuntija Miikka Sipilä, miikka.sipila@staff.uta.fi

Kirjaston tutkijapalvelut
Oppaat tiedonhallinnan tueksi

Blogissa: Julkaisusi ansaitsee pysyvän osoitteen

Ärsyttävätkö ylipitkät ja toimimattomat julkaisujen verkko-osoitteet? Katoavatko tai muuttuvatko lehtien sivut ja verkko-osoite, jossa artikkelisi julkaistiin viisi vuotta sitten? Oletko kuullut verkkomaailman pysyvistä tunnisteista, URN:sta, handlesta tai DOI:sta?

Kaikilla Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa TamPubissa julkaistuilla julkaisuilla on käytössä pysyvä URN-muotoinen tunniste. Myös graduilla ja muilla opinnäytetöillä on oma pysyvä URN-muotoinen osoitteensa. Löydät julkaisusi URN-osoitteen sen sivuilta:

v

URN ei kaipaa osoitteenmuutosta

URN-tunnus on verkkojulkaisun pysyvä julkaisukohtainen tunniste, joka annetaan vain digitaalisille dokumenteille. Tunnus vaihdetaan vain, jos julkaisun sisältö muuttuu merkittävästi. URN-tunnus muodostetaan usein julkaisun ISBN-numerosta (kuten yllä olevassa esimerkissä). Suomessa Kansalliskirjasto ylläpitää URN-palvelua.

Pysyvän tunnisteen käyttö on entistä tärkeämpää nyt, kun suunnittelemme uusia palveluja uudelle Tampere3 -korkeakouluyhteisölle ja monet järjestelmät muuttuvat. Järjestelmien vaihtuessakin URN-muotoiset osoitteet säilyvät, joten löydät julkaisusi edelleen saman linkin kautta, eikä sinun tarvitse korjata linkkiosoitteita minnekään.

DOI on kansainvälisten kustantajien suosiossa

Monet kansainväliset kustantajat käyttävät artikkeleillaan ja kirjoillaan DOI-muotoisia pysyviä osoitteita (DOI = Digital Object Identifier). Jos haluat linkittää tällaiseen alkuperäiseen julkaisuun, kannattaa linkkiosoitteena käyttää DOI-muotoista osoitetta, esim. https://doi.org/10.1177/2053168017738410. Myös TamPubiin rinnakkaistallennettujen artikkelien yhteydessä on DOI-muotoinen linkki julkaisun alkuperäiseen versioon. Suomessa DOI-muotoiset pysyvät tunnisteet on otettu käyttöön uudessa Journal.fi-palvelussa, jossa julkaistaan avoimesti monia suomalaisia tieteellisiä lehtiä.

Kannattaa siis aina käyttää julkaisun linkittämisessä sen pysyvää osoitetta, jos julkaisulla vain sellainen on. Jos pysyvää osoitetta ei vielä ole, voit aina tarjota julkaisua rinnakkaistallennettavaksi TamPubiin. Jos kustantaja sallii rinnakkaistallentamisen, saat näin sille pysyvän osoitteen. TamPubissa julkaisusi pysyy myös tallessa kustantajien vaihtuvia sivuja paremmin.

Lisätietoja:
Avoin julkaiseminen tai oa@ut.afi
TamPub

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

Blogissa: Kuka on julkaisun tekijä?

Sulkakynän kuvaTieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkijan urakehityksen kannalta. Julkaisutietoja kerätään ja tilastoidaan, julkaisujen viittauskertymiä lasketaan ja niiden medianäkyvyyttä seurataan. Yhteisjulkaisujen osuus ja kirjoittajien lukumäärä per artikkeli ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ei siis ole ihme, että toisinaan julkaisujen tekijyydestä syntyy kiistaa. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi se, että jonkun työhön osallistuneen henkilön nimi on jätetty pois julkaisun kirjoittajaluettelosta tai nimien esitysjärjestys ei tyydytä kaikkia kirjoittajia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa Suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Suosituksessa esitetään, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin ja sovittaisiin mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Se sisältää myös käytännön ohjeita sopimisen tavoista.

Mitä tekijyys tarkoittaa?

Tyypilliset tekijämäärät julkaisua kohti sekä tekijöiden ilmoittamisjärjestys vaihtelevat tieteenaloittain. Siinä missä moni humanisti kirjoittaa monografiansa yksin, saattaa fysiikan tutkimusartikkelin tekijäluettelo sisältää satoja nimiä. Joillakin tieteenaloilla kirjoittajat luetellaan aakkosjärjestyksessä, mutta useimmiten ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja on vastuussa suurimmasta työmäärästä.

TENKin suosituksessa ei määritelläkään tarkasti, kenet tulee mainita tekijäluettelossa ja missä järjestyksessä, vaan kullakin tieteenalalla voidaan soveltaa ohjeistusta vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Suosituksessa tekijällä eli kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita tekijäluettelossa. Tekijyys ei määräydy työsuhteen, vaan ainoastaan tieteellisen panoksen perusteella, eikä tekijänkunniasta voi luopua sopimuksella. Esimerkiksi opiskelijalla ja työsuhteessa olevalla tutkijalla on siis yhtäläinen oikeus tulla mainituiksi tekijöinä. Se, millä periaatteilla yliopistojen sisällä tallennetaan julkaisutietoja organisaatiokohtaisiin julkaisutietojärjestelmiin, on asia erikseen (lisätietoa Tampereen yliopiston intrassa).

Kansainvälisesti ehkä tunnetuimman tekijyyden määritelmän on laatinut International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE). Määritelmän mukaan tekijäksi merkitään henkilö, joka on:

  • osallistunut merkittävällä panoksella tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
  • osallistunut julkaisun luonnostelemiseen tai sen kriittiseen tarkistamiseen siten, että on panoksellaan merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
  • osallistunut lopullisen julkaistavan version hyväksymiseen JA
  • ottanut vastuun työn jokaisesta vaiheesta ja varmistanut, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJEn määritelmän mukaan epäeettisiä tekijyyden ilmoittamisen käytäntöjä ovat haamu- ja lahjakirjoittajuus. Haamukirjoittaja on henkilö, joka on osallistunut merkittävällä tavalla tutkimukseen, mutta jonka nimeä ei mainita kirjoittajaluettelossa. Lahjakirjoittaja puolestaan on henkilö, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekoon, mutta jonka nimi mainitaan kirjoittajaluettelossa ainoastaan velvollisuudentunnosta tai julkaisun näkyvyyden ja arvovallan nostamiseksi.*

Tekijyys ei ole sama kuin tekijänoikeus

Tekijällä on siis oikeus tulla tunnustetuksi teoksen luojana eikä tuota oikeutta voi poistaa tai siirtää. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet sen sijaan voi luovuttaa sopimuksella osittain tai kokonaan. Jos tekijä on luovuttanut kaikki taloudelliset oikeudet esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle, oikeuksien haltijalla on yksinoikeus päättää teoksen myymisestä ja levittämisestä yleisölle.

Tekijyydestä ja tekijänoikeuksista sopiminen kirjallisesti hyvissä ajoin ennen julkaisemista helpottaa niin väitöskirjan julkaisuvaiheessa, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennuksen yhteydessä kuin vaikkapa loppuunmyydyn teoksen uudelleenjulkaisua pohdittaessa.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta, tekijänoikeuksista, rinnakkaistallentamisesta ja muustakin tärkeästä löytyy kirjaston oppaista.

*Suomennokset lainattu mukaillen TENKin suosituksesta

Teksti: Tietoasiantuntija Anna-Sofia Ruth, tutkimuksen tietopalvelut

Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth