Blogissa: Näin vastaamme käyttäjäkyselyn palautteeseen

Käyttäjäkyselyn 2017 tunnusKevään käyttäjäkyselyssä saimme 1305 vastausta ja palautetta kaikilta käyttäjäryhmiltä. Omat tutkinto-opiskelijamme toivat mielipiteensä esiin aktiivisimpana vastaajaryhmänä (76 %). Kiitos palautteesta!

Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on opintojen ja tutkimuksen edistäminen. Molempiin tarvitaan toimivia työtiloja ja kirjaston tietopalvelujen tukea oikealla hetkellä. Palautteen pohjalta myös asiakkaat kokivat samat asiat tärkeiksi. Palaute antaa meille eväitä jatkaa toisaalta kirjaston työskentely-ympäristön, toisaalta virtuaalisten palvelujen joustavaa kehittämistä.

Työskentele monipuolisesti myös opetusluokissa

Kirjaston monipuolistuneet tilat saivat kyselyssä paljon kiitosta. Tilat ovat kuitenkin kovassa käytössä, ja erityisesti ryhmätyöhön kaivattiin edelleen lisätilaa. Kaikkia tilavaihtoehtojamme ei ilmeisesti tunneta riittävästi, joten pyrimme tiedottamaan niistä opiskelijoille tehokkaammin.

Jotkut ovat kokeneet ryhmätyöhuoneiden varaustilanteen tarkastelun Office365-kalenterissa hankalaksi. Näet nyt kuluvan viikon varaustilanteen myös Ryhmätyötilat-verkkosivulla (Tilat ja laitteet -> Ryhmätyötilat) sekä Varausohje-sivulla, kun klikkaat ryhmätyöhuoneiden nimiä.

Opetusluokka Alma Linnassa

Linnassa myös opetusluokka Alma on opiskelijoiden käytettävissä kulkukortilla, kun tilassa ei ole opetusta.

Lukuvuoden aikana saimme Linnaan yhden varattavan ryhmätyöhuoneen lisää (Vanhala, 3016). Avaamalla opetusluokat opiskelijoiden käyttöön kulkukortilla loimme samalla yhteistilaa sekä itsenäiseen työskentelyyn tietokoneen ääressä että ryhmätyöhön. Koska luokkien käytöstä kyseltiin, määrittelimme tilojen käyttötavat väriopasteilla.

Linnassa opetusluokat Akseli ja Alma ovat punaisia eli hiljaisen työskentelyn tiloja. Kolmas opetusluokka Elina sekä Arvo-kirjaston Mauri-luokka ovat keltaisia tiloja, joissa myös ryhmätyöskentely, kohtuullisella äänenvoimakkuudella, on mahdollista. Lisäksi käytössä on Linnan Kalevantien aulassa oleva entisen kirjakaupan tila, jossa useampikin ryhmä voi työskennellä yhtä aikaa.

Mukavissa tuoleissa on mukava olla ja opiskella. Toisaalta opiskelijat ovat myös hyvän ergonomian tuntijoita. Nykyisten seisomapisteiden jatkoksi saamme pian säädettäviäkin seisomapöytiä. Tuoleja hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa käydä etsimässä lukupaikkaa kirjaston kaikista nurkista, joista löytyy monenlaisia istuimia.

Andor tiedonhaun apuna

Andor logoUusi ja odotettu aineistonhakupalvelu Andor on palvellut syksystä alkaen. Sitä on jatkuvasti kehitetty teknisten mahdollisuuksien rajoissa käyttäjien palautetta kuunnellen. Kyselypalautteessa Andor sai sekä kiitoksia että moitteita.

Uuden hakupalvelun omaksuminen työkaluksi vaatii oman aikansa. Vahvistamme Andorin markkinointia ja jatkamme opastuksia palvelun käyttöön. Andor-opas on tehty käyttäjän avuksi, ja meiltä kannattaa aina kysyä, chatissa, verkossa, sähköpostitse andor@uta.fi, Andorin ja Tamcat-näkymän yläpalkin palautelinkistä tai paikan päällä kirjastossa.

Ohjausta ja koulutusta joustavasti verkossa

Varaa ohjausaika -ikoniHaluamme kehittää joustavaa palvelua myös verkossa. Reaaliaikainen chat-yhteys kirjaston asiantuntijoihin sai kyselyssä kovasti kiitoksia. Myös henkilökohtaista Varaa ohjausaika -neuvontaa tarjoamme jatkossa verkossakin niille asiakkaille, joiden on hankala päästä paikan päälle. Kun varaat ohjausaikaa, valitse lomakkeella ohjauspaikaksi etäyhteys.

Tutkinto-ohjelmiin kuuluva tiedonhankinnan opetus on jo sisällyttänyt opintojaksoihin verkko-osioita, ja verkko-opetusta hyödynnetään jatkossakin joustavan opiskelun takaamiseksi. Tutkijoille suunnattu uusi Managing Research Information -verkkokoulutus toteutettiin ensi kertaa tänä keväänä, ja se osoittautui toimivaksi tutkijakoulutuksen muodoksi. Verkkokoulutusta jatketaan tulevinakin lukukausina.

Kyselyn palaute antoi ideoita, joita kehittelemme ja toteutamme vähitellen. Uutisoimme niistä, joten seuraa viestintäämme.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, kehittämis- ja tukipalvelut

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Kirjaston vuosikertomus ilmestyi

Tampereen yliopiston kirjaston vuosikertomus toimintavuodelta 2016 on ilmestynyt. Se löytyy luettavaksi osoitteessa http://www.uta.fi/kirjasto/tietoa/toimintakertomukset/vuosikertomus2016.html.

Kirjaston vuosikertomus kokoaa yhteen päättyneen toimintavuoden. Kirjastonjohtaja Minna Niemi-Grundströmin puheenvuoro kääntää katseen jo kohti uutta yliopistokirjastoa, ja vuoden tärkeimmät tapahtumat ja palvelujen kehittäminen kerrotaan kuvakertomuksena. Lisäksi mukana ovat toiminnan keskeiset tilastoluvut ja tiivis esittely Tampereen yliopiston kirjastosta.

Kirjaston vuosikertomus 2016

Tutustu tutkimuksen näkyvyyden seurantaan ja Altmetric Explorer -työkaluun webinaarissa 18.4.

Tutkija, tunnetko altmetriikkaa ja Altmetric Explorer -työkalua? Tutustu tai päivitä tuntemustasi webinaarissa tiistaina 18.4. klo 17.00. Webinaarin järjestää Altmetric Explorer -palvelu.

Kolmen vartin webinaarissa esitellään tutkimuksen verkkonäkyvyyttä mittaavaa altmetriikkaa ja kirjaston tarjoamaa Altmetric Explorer -työkalua. Sen avulla voit itse seurata, mitä tutkimuksestasi puhutaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa. Webinaarin päätteeksi voi esittää kysymyksiä. Webinaarin kieli on englanti.

Ilmoittaudu webinaariin

Lisätietoa
altmetriikasta ja Altmetric Explorerista kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaassa

Blogissa: Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut, että Suomi on avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa yksi johtavista maista vuoteen 2017 mennessä. Avoimella tieteellä tarkoitetaan avointen toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Avoimeen tieteeseen kuuluu tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys sekä tutkimusprosessin avoimuus. Avoin tiede lisää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta.

FinElib-konsortio (Kansallinen elektroninen kirjasto) pyrkii sopimusneuvotteluissa lehtikustantajien kanssa edistämään avointa julkaisemista. FinElib on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista tai hyvittämisestä, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä. Sopimukset on tähän mennessä saatu aikaan seuraavien kustantajien kanssa: Taylor & Francis, Sage, ACM Digital Library. Sopimusneuvotteluita jatketaan mm. Elsevierin, Wileyn ja SpringerNaturen kanssa.

Tutkimustulosten avoin julkaiseminen – miten 

Tutkimustulokset on mahdollista julkaista avoimina rinnakkaistallentamalla (Green OA), julkaisemalla laadukkaassa Open Access –lehdessä (Gold OA) tai ostamalla artikkeli vapaaksi hybridilehdestä (Gold OA).

Open Access –lehdessä kaikki lehden artikkelit ovat välittömästi julkaisemisen jälkeen vapaasti kaikkien saatavilla. Osassa Open Access –lehtiä avoin julkaiseminen katetaan kirjoittajamaksuilla.

Hybridilehti sisältää avoimia artikkeleita sekä maksumuurin takana olevia artikkeleita, joita voivat lukea vain tilausmaksun maksaneet.  Kustantajat tarjoavat mahdollisuuden julkaista artikkeli avoimena vakiintuneissa, tilausmaksullisissa lehdissä.   Artikkelin kirjoittaja ostaa oman artikkelinsa avoimeksi maksamalla kirjoittajamaksun eli APC-maksun.

Julkaiseminen hybridilehdissä

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (sis. Routledge) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC) vuodesta 2017 alkaen.  Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa kun normaalihintainen kirjoittajamaksu on 2150 euroa.

Sagen lehdissä julkaistessaan tutkijat saavat 87,5 % alennuksen APC-maksuista hybridilehdissä vastaavana kirjoittajana. Alennettu APC-maksu on 200 GBP.

ACM Digital Library hyvittää APC-maksut Tampereen yliopistolle, kun tutkija julkaisee ACM:n lehdissä

Open Access -logo

 

Julkaiseminen Open Access -lehdissä

Tampereen yliopiston kirjasto maksaa supporter member –jäsenmaksua, joka oikeuttaa 15 % alennukseen kirjoittajamaksuista (APC), kun julkaisee artikkelin avoimena BioMed Centralissa tai SpringerOpen –palvelun lehdissä. Springerillä on myös hybridikokoelma Springer Choice, jota alennus ei koske.

Rinnakkaistallentaminen

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistun tutkimusartikkelin tallentamista joko organisaation (TamPub) tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon avoimesti kaikkien saataville. Rinnakkaistallentaminen ei vaikuta julkaisukanavan valintaan. Tutkija voi julkaista haluamassaan korkealaatuisessa oman alan lehdessä eikä sen tarvitse olla kultaisen linjan lehti (Open Access tai hybridilehti). Kirjoittajalle rinnakkaistallentaminen on ilmaista. Se myös lisää tutkijan, tutkimusorganisaation ja tutkimusartikkelin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Rinnakkaistallennettu artikkeli saa pysyvän osoitteen, jota voi jakaa esim. yhteisöllisissä palveluissa.

OKM on alkanut viime vuonna kerätä tietoa artikkelien rinnakkaistallentamisesta julkaisutiedonkeruun yhteydessä. Vuodesta 2017 tieto rinnakkaistallennuksesta on pakollinen. OKM:n ohjeistuksen mukaan artikkeli tulee rinnakkaistallentaa organisaation tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

Ohjeet APC-maksun alennuksen käyttämisestä

Tarkemmat ohjeet alennetun APC-maksun käyttöönottamisesta löytyvät kirjaston oppaista.

Alennetulla APC-maksulla tapahtuvaan Open Access -julkaisemiseen liittyvät kysymykset voi osoittaa:
Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto ja Sari Leppänen

Blogissa: Kun viitteiden hallinta ei toimi kuin Strömsössä

Parhaimmillaan viitteidenhallintaohjelmat säästävät työtä ja aikaa. Niistä on apua viitteiden järjestämisessä ja tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tekemisessä.

Homma ei aina kuitenkaan etene kuin Strömsössä, kun ohjelma esittää oikukkaamman puolensa. Kirjoittamiseen tarvittava apuohjelma ei lataudu koneelle tai katoaa, viitteidenhallintaohjelman tuottama lähdeluettelo ei vastaa lehden vaatimuksia,  pilkut eivät ole kohdillaan tekstiviitteissä tai lähdeluettelossa.

Täällä kirjastossa autamme asiakkaita parhaamme mukaan, mutta välillä on tarvetta turvautua myös muiden apuun. Korvaamattomia apuja ovat yliopiston oma IT Helpdesk ja RefWorksin oma tuki. Kaveriapua ei sovi myöskään unohtaa.

Yliopiston IT Helpdesk

IT Helpdesk palvelee Päätalossa (E246) ja Arvossa (E106). Haastateltavina olivat atk-suunnittelijat Toni Vormisto ja Sari Luokkala Arvon deskiltä.

Millaista apua viitteidenhallintaohjelmiin kysytään eniten?

“Ihmiset osaavat kyllä laittaa viitteet paikoilleen ja hallita niitä. Mutta on erinäisiä vikatilanteita, joita ohjelman käytön kanssa tulee. RefWorksissa vikatilanteet ovat pääasiassa liittyneet yliopiston väitöskirjapohjaan. Sitten on ollut yhteensopivuusongelmia [Wordin] kanssa. Joskus tietty versio ei ole toiminut, mutta se on korvattu ennen pitkää uudella.”

”Mendeleyn kanssa kysytään apua silloin, kun asiakkaat haluavat siirtää viitteensä sinne RefWorksista. Mendeleyn päivitystä kysellään aina silloin tällöin, mutta se nyt on helppo homma.”

”Ihmisiä käy kotiläppäreiden kanssa, ja myös niissä on korjattu RefWorksia.”

Miten voitte auttaa asiakkaita?

“Ongelmat viitteidenhallintaohjelmissa on saatu yleensä ratkaistua. Väitöskirjapohjan kanssa on joutunut sanomaan, että en pysty auttamaan. En tiedä onko vika softassa vai väitöskirjapohjassa. Siinä saa mennä aika syvälle, kun tutkii, mistä se johtuu.”

”Kaikki yliopiston kautta hankittavat ohjelmat kuuluvat tuen piiriin, myös kotikoneelle hankitut. Eli Officet ja kaikki, mitä opiskelijat voivat tunnuksellaan ladata. Myös puhelimen kanssa autetaan. Jos haluaa esimerkiksi sähköpostin puhelimeensa niin siinä autetaan, jos ei itse sitä pysty tekemään.”

Mitä haluaisitte erityisesti sanoa asiakkaille?

“Ei kannata lannistua. Kannattaa hakea muita vaihtoehtoja, jos yksi ei toimi. Kannattaa tulla rohkeasti kysymään apua. Ei kannata hakata päätä seinään viikkotolkulla. Ongelman ratkaisu voi olla hyvinkin helppo ja yksinkertainen.”

ProQuestin RefWorks Support

Ennen timantit olivat tytön parhaita ystäviä. Nyt uusi ja paras ystävämme on RefWorks Supportin Kevin Browne, jota haastattelimme sähköpostitse.

How did you end up in RefWorks support?

“I started working at ProQuest in July 2012 supporting our Summon discovery solution and our 360 link products. That built a great foundation in support for technical products and in December 2015, I joined the RefWorks support team. I primarily support customers in Europe but also provide back up support to other customers around the world.”

How many contacts with RefWorks support are there at annual level?

“The number varies day to day and can be seasonal, but to give you an idea of volume, in 2016, we responded to about 20,000 queries. All our queries receive an initial response within 24 hours.”

What are the most common reasons for contacting RefWorks Support?

“The main categories of queries relate to user name/password reminders, which we are automating through upcoming advancements in the product.  Additionally, we help customers set up various types of authentication methods, like shibboleth/ezproxy authentication. And we get “how to” questions: For example, users want to know how to create bibliographies using Write “N” Cite and how to manage folders and references.”

How are these customers’ questions/problems used for product development?

“Many of our product improvements come from our users. We capture, track and discuss all customer product enhancement suggestions with our product management team.  This allows us to connect feedback from customers to our development efforts.”

How do you make migration from old to new RefWorks as smooth as possible?

“Hundreds of customers have already migrated to New RefWorks. As part of the migration process, we have created special materials including user guides, LibGuides and webinars to help our customers move to our improved platform.  After migration, our team always follows up with our customers to make sure the transition went well and to help in any way we can.”

What is your message for RefWorks users if problems come up?

“We want our users to know that we’re here for them no matter what the product challenge is. Whether it’s migration or a routine question, we are always here to help. Our team can be reached at support.refworks@proquest.com. Count on us to help researchers do the most with New RefWorks.”

Anna hyvän kiertää

Viitteidenhallintaohjelmien osaamista edistävät aktiiviset käyttäjät, jotka kyselevät, raportoivat bugeista ja myös kertovat itse löytämistään ratkaisuista ja laittavat siten hyvän kiertämään.

Mendeley-käyttäjille on oma Tampereen yliopiston Mendeley-ryhmä, jossa voi jakaa tietoa. Mendeleyhin kirjautuneena löydät ryhmän Mendeleysta Search-hakutoiminnolla, valitsemalla haettavaksi Groups ja kirjoittamalla hakulaatikkoon ”Tampereen yliopisto”.

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Merja Hyödynmaa

Linkit:

Blogissa: Tutkija, rinnakkaistallenna, se on entistä helpompaa

Rinnakkaistallentaminen kannattaa. Nyt kynnys rinnakkaistallentamiseen on tutkijalle entistäkin matalampi, sillä julkaisutietojen tarkastuksen yhteydessä selvitämme kirjastossa tutkimusartikkelin rinnakkaistallennusehdot.

Tarkistamme, onko mahdollista rinnakkaistallentaa artikkelin post print -versio, joka on tutkijan viimeinen oma versio artikkelista ennen kustantajan taittoa. Jos rinnakkaistallentaminen on sallittua, pyydämme tutkijaa lähettämään post print -versionsa, joka tallennetaan Tampereen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin.

Kirjasto hoitaa edelleen tutkijan puolesta Creative Commons -lisenssillä julkaistujen tutkimusartikkelien automaattisen rinnakkaistallentamisen.

Rinnakkaistallentaminen on avoimen julkaisemisen muoto, joka antaa tutkijalle mahdollisuuden julkaista artikkelinsa haluamallaan julkaisufoorumilla ja saattaa artikkeli myös avoimesti saataville. Suurin osa kustantajista sallii post print -version rinnakkaistallentamisen.

TamPubissa voit seurata myös artikkelisi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Rinnakkaistallentaminen lisää saatavuuden kautta tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä (katso esimerkiksi SPARC Europen lista artikkeleista). Tutkimusartikkelit saavat pysyvän verkko-osoitteen, jota voi hyödyntää mm. sosiaalisen median palveluissa.

Kirjasto pyytää post print -versioita vain vertaisarvioiduista tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista. Tutkija voi tarjota rinnakkaistallennettavaksi myös muita julkaisujaan lähettämällä pyynnön suoraan osoitteeseen oa@uta.fi.

Yliopiston rehtorin päätös (11.3.2016) sekä Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka (27.10.2016) edellyttävät tutkijoilta rinnakkaistallentamista.

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Rinnakkaistallentaminen

Teksti: Tietoasiantuntijat Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

Kysely tutkimusdatan ja avoimen julkaisemisen käytännöistä tutkijoille

Tampereen yliopiston kirjasto toteuttaa yhteistyössä avoimen tieteen työryhmän kanssa tutkijoille ja opettajille suunnatun kyselyn, jonka teemoina ovat avoin julkaiseminen ja tutkimusdatan avaaminen. Kyselyllä halutaan selvittää, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on tällä hetkellä ja miten tähän liittyviä palveluja pitäisi kehittää. Kysely on avoinna 31.3. saakka.

Kysely liittyy Tampereen yliopiston tieteen avoimuuden edistämiseen. Periaatteet tutkimustulosten julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen kirjattiin yliopistossa viime syksynä julkaisu- ja datapolitiikkaan. Myös rehtorin päätös 11.3.2016 edellyttää tutkijoilta tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja rinnakkaistallentamista.

Kirjaston yhtenä tehtävänä yliopistossa on edistää aktiivisesti tieteen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan palveluja.

Linkki kyselyyn

Lisätietoja:
Kirjaston tutkijapalvelut: Kati Mäki, kati.maki@uta.fi , p. 040 190 4267 tai Saila Huuskonen, saila.huuskonen@uta.fi, p. 040 190 4239
Avoin tiede -verkkosivut
Kirjaston tutkijapalvelut

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko