Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Ota viitteet haltuun, seuraa tutkimustasi verkossa

Etsitkö uusinta tutkimusta omasta aiheestasi tai haluatko tietää, mitä tutkimusaiheestasi kohistaan somessa? Entä viitteiden hallinta – mitä jos organisoituisit viitteidenhallintaohjelmien avulla ja järjestäisit viitteet yhteen paikkaan? Hyödynnä kirjaston koulutukset ja ota haltuusi tarpeellisia työkaluja!

Viitteidenhallintaohjelmien avulla pidät viitteet tallessa ja järjestyksessä, ja ohjelmien avulla voit tehdä tekstiisi lähdeviitteet ja -luettelon ja muuttaa viittaustyyliä eri lehtien vaatimusten mukaisesti.

Altmetric Explorer on kirjaston hankkima palvelu, jonka avulla voit mm. seurata tutkimuksen ja tutkijan verkkonäkyvyyttä. Koulutuksessa perehdytään verkkonäkyvyyden seurannan mahdollisuuksiin.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen, Saila.Huuskonen@uta.fi, ja Merja Hyödynmaa, Merja.Hyodynmaa@uta.fi

Kirjaston oppaat: Mendeley, Uusi RefWorks, Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys
Kirjaston syksyn koulutukset

Tietokannat tutuiksi lokakuun tietoiskuissa

Käytätkö tutkimustyössäsi tai opiskelussasi esimerkiksi Web of Science- ja Scopus-viittaustietokantoja, PubMediä, MEDLINEa tai PsycINFOa? Saat tietokannoista vieläkin enemmän irti, kun käyt kuulemassa kirjaston tietoiskuja.

Kolmen vartin tietoiskut järjestetään Kaupin kampuksella, Arvo-kirjaston Mauri-opetusluokassa. Ilmoittaudu yhteen tai useampaan tietoiskuun.

Tietokannat tutuiksi Kaupin kampuksella:

  • Web of Science (WoS) ja Scopus – viittaustietokantojen käyttötapoja
    4.10. klo 15.00-15.45
    Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Enemmän irti PubMedistä
    16.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Ovid-tietokannat (MEDLINE, PsycINFO, Joanna Briggs)
    25.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • EBSCOn terveystieteiden tietokannat (CINAHL, MEDLINE)
    1.11.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs

Lisätietoja:
Tietoasiantuntija Raija Aaltonen, Raija.Aaltonen@uta.fi

Kirjaston koulutukset

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin

Aineistonhallintasuunnitelma-työpaja tutkijoille 12. ja 13.9.

Suomen Akatemian syyskuun 2017 haussa vaaditaan hakemuksen osaksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Yliopiston kirjasto järjestää syyskuussa työpajan, jossa saat vinkkejä ja ohjeistusta napakan aineistonhallintasuunnitelman laadintaan.

Sama koulutus on tarjolla sekä keskustakampuksella että Kaupin kampuksella:

  • Ti 12.9. klo14.15-15.45 Arvo-kirjasto, Kaupin kampus, opetusluokka Mauri (B109, 1. krs)
  • Ke 13.9. klo 14.15-15.45 Linna-kirjasto, keskustakampus, opetusluokka Elina (3022, 3. krs)

Työpajan alussa kuullaan lyhyt johdanto aineistonhallintaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Tilaisuuksissa käytetään aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitettua DMPTuuli-työkalua.

Työpajoissa voit kysyä apua kirjaston ja Tietoarkiston asiantuntijoilta. Jos haluat yksityiskohtaisia kommentteja aineistonhallintasuunnitelmaasi, lähetä se etukäteen sähköpostitse: oa@uta.fi.

Huom! Tilaisuuden kieli (suomi/englanti) valitaan osallistujien toiveiden mukaan.

ilmoittaudu työpajaan

Lisätietoa: oa@uta.fi

Tampereen yliopiston kirjaston palvelut tutkijoille
Tietoarkisto

Blogissa: Näin vastaamme käyttäjäkyselyn palautteeseen

Käyttäjäkyselyn 2017 tunnusKevään käyttäjäkyselyssä saimme 1305 vastausta ja palautetta kaikilta käyttäjäryhmiltä. Omat tutkinto-opiskelijamme toivat mielipiteensä esiin aktiivisimpana vastaajaryhmänä (76 %). Kiitos palautteesta!

Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on opintojen ja tutkimuksen edistäminen. Molempiin tarvitaan toimivia työtiloja ja kirjaston tietopalvelujen tukea oikealla hetkellä. Palautteen pohjalta myös asiakkaat kokivat samat asiat tärkeiksi. Palaute antaa meille eväitä jatkaa toisaalta kirjaston työskentely-ympäristön, toisaalta virtuaalisten palvelujen joustavaa kehittämistä.

Työskentele monipuolisesti myös opetusluokissa

Kirjaston monipuolistuneet tilat saivat kyselyssä paljon kiitosta. Tilat ovat kuitenkin kovassa käytössä, ja erityisesti ryhmätyöhön kaivattiin edelleen lisätilaa. Kaikkia tilavaihtoehtojamme ei ilmeisesti tunneta riittävästi, joten pyrimme tiedottamaan niistä opiskelijoille tehokkaammin.

Jotkut ovat kokeneet ryhmätyöhuoneiden varaustilanteen tarkastelun Office365-kalenterissa hankalaksi. Näet nyt kuluvan viikon varaustilanteen myös Ryhmätyötilat-verkkosivulla (Tilat ja laitteet -> Ryhmätyötilat) sekä Varausohje-sivulla, kun klikkaat ryhmätyöhuoneiden nimiä.

Opetusluokka Alma Linnassa

Linnassa myös opetusluokka Alma on opiskelijoiden käytettävissä kulkukortilla, kun tilassa ei ole opetusta.

Lukuvuoden aikana saimme Linnaan yhden varattavan ryhmätyöhuoneen lisää (Vanhala, 3016). Avaamalla opetusluokat opiskelijoiden käyttöön kulkukortilla loimme samalla yhteistilaa sekä itsenäiseen työskentelyyn tietokoneen ääressä että ryhmätyöhön. Koska luokkien käytöstä kyseltiin, määrittelimme tilojen käyttötavat väriopasteilla.

Linnassa opetusluokat Akseli ja Alma ovat punaisia eli hiljaisen työskentelyn tiloja. Kolmas opetusluokka Elina sekä Arvo-kirjaston Mauri-luokka ovat keltaisia tiloja, joissa myös ryhmätyöskentely, kohtuullisella äänenvoimakkuudella, on mahdollista. Lisäksi käytössä on Linnan Kalevantien aulassa oleva entisen kirjakaupan tila, jossa useampikin ryhmä voi työskennellä yhtä aikaa.

Mukavissa tuoleissa on mukava olla ja opiskella. Toisaalta opiskelijat ovat myös hyvän ergonomian tuntijoita. Nykyisten seisomapisteiden jatkoksi saamme pian säädettäviäkin seisomapöytiä. Tuoleja hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa käydä etsimässä lukupaikkaa kirjaston kaikista nurkista, joista löytyy monenlaisia istuimia.

Andor tiedonhaun apuna

Andor logoUusi ja odotettu aineistonhakupalvelu Andor on palvellut syksystä alkaen. Sitä on jatkuvasti kehitetty teknisten mahdollisuuksien rajoissa käyttäjien palautetta kuunnellen. Kyselypalautteessa Andor sai sekä kiitoksia että moitteita.

Uuden hakupalvelun omaksuminen työkaluksi vaatii oman aikansa. Vahvistamme Andorin markkinointia ja jatkamme opastuksia palvelun käyttöön. Andor-opas on tehty käyttäjän avuksi, ja meiltä kannattaa aina kysyä, chatissa, verkossa, sähköpostitse andor@uta.fi, Andorin ja Tamcat-näkymän yläpalkin palautelinkistä tai paikan päällä kirjastossa.

Ohjausta ja koulutusta joustavasti verkossa

Varaa ohjausaika -ikoniHaluamme kehittää joustavaa palvelua myös verkossa. Reaaliaikainen chat-yhteys kirjaston asiantuntijoihin sai kyselyssä kovasti kiitoksia. Myös henkilökohtaista Varaa ohjausaika -neuvontaa tarjoamme jatkossa verkossakin niille asiakkaille, joiden on hankala päästä paikan päälle. Kun varaat ohjausaikaa, valitse lomakkeella ohjauspaikaksi etäyhteys.

Tutkinto-ohjelmiin kuuluva tiedonhankinnan opetus on jo sisällyttänyt opintojaksoihin verkko-osioita, ja verkko-opetusta hyödynnetään jatkossakin joustavan opiskelun takaamiseksi. Tutkijoille suunnattu uusi Managing Research Information -verkkokoulutus toteutettiin ensi kertaa tänä keväänä, ja se osoittautui toimivaksi tutkijakoulutuksen muodoksi. Verkkokoulutusta jatketaan tulevinakin lukukausina.

Kyselyn palaute antoi ideoita, joita kehittelemme ja toteutamme vähitellen. Uutisoimme niistä, joten seuraa viestintäämme.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, kehittämis- ja tukipalvelut

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Kirjaston vuosikertomus ilmestyi

Tampereen yliopiston kirjaston vuosikertomus toimintavuodelta 2016 on ilmestynyt. Se löytyy luettavaksi osoitteessa http://www.uta.fi/kirjasto/tietoa/toimintakertomukset/vuosikertomus2016.html.

Kirjaston vuosikertomus kokoaa yhteen päättyneen toimintavuoden. Kirjastonjohtaja Minna Niemi-Grundströmin puheenvuoro kääntää katseen jo kohti uutta yliopistokirjastoa, ja vuoden tärkeimmät tapahtumat ja palvelujen kehittäminen kerrotaan kuvakertomuksena. Lisäksi mukana ovat toiminnan keskeiset tilastoluvut ja tiivis esittely Tampereen yliopiston kirjastosta.

Kirjaston vuosikertomus 2016

Tutustu tutkimuksen näkyvyyden seurantaan ja Altmetric Explorer -työkaluun webinaarissa 18.4.

Tutkija, tunnetko altmetriikkaa ja Altmetric Explorer -työkalua? Tutustu tai päivitä tuntemustasi webinaarissa tiistaina 18.4. klo 17.00. Webinaarin järjestää Altmetric Explorer -palvelu.

Kolmen vartin webinaarissa esitellään tutkimuksen verkkonäkyvyyttä mittaavaa altmetriikkaa ja kirjaston tarjoamaa Altmetric Explorer -työkalua. Sen avulla voit itse seurata, mitä tutkimuksestasi puhutaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa. Webinaarin päätteeksi voi esittää kysymyksiä. Webinaarin kieli on englanti.

Ilmoittaudu webinaariin

Lisätietoa
altmetriikasta ja Altmetric Explorerista kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaassa