Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Ota viitteet haltuun, seuraa tutkimustasi verkossa

Etsitkö uusinta tutkimusta omasta aiheestasi tai haluatko tietää, mitä tutkimusaiheestasi kohistaan somessa? Entä viitteiden hallinta – mitä jos organisoituisit viitteidenhallintaohjelmien avulla ja järjestäisit viitteet yhteen paikkaan? Hyödynnä kirjaston koulutukset ja ota haltuusi tarpeellisia työkaluja!

Viitteidenhallintaohjelmien avulla pidät viitteet tallessa ja järjestyksessä, ja ohjelmien avulla voit tehdä tekstiisi lähdeviitteet ja -luettelon ja muuttaa viittaustyyliä eri lehtien vaatimusten mukaisesti.

Altmetric Explorer on kirjaston hankkima palvelu, jonka avulla voit mm. seurata tutkimuksen ja tutkijan verkkonäkyvyyttä. Koulutuksessa perehdytään verkkonäkyvyyden seurannan mahdollisuuksiin.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen, Saila.Huuskonen@uta.fi, ja Merja Hyödynmaa, Merja.Hyodynmaa@uta.fi

Kirjaston oppaat: Mendeley, Uusi RefWorks, Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys
Kirjaston syksyn koulutukset

Blogissa: Linnan ja Arvon tekin ansaitsette

Hieno saavutus, onnea, uusi opiskelija! Tervetuloa meille Tampereen yliopistoon ja sen kirjastoon! Kirjasto on käytössäsi yliopiston molemmilla kampuksilla, Linna-kirjasto Linnassa keskustakampuksella ja Arvo-kirjasto Arvossa Kaupin kampuksella. Katso aukioloajat kirjaston verkkosivuilta.

Linna- ja Arvo-kirjastot

Kirjastokortin saat helposti. Käy aktivoimassa opiskelijakorttisi Linnassa tai Arvossa, ja ota mukaan henkilöllisyystodistus. Jos et ole vielä saanut opiskelijakorttiasi, voit lainata väliaikaisella kirjastokortilla. Sähköinen opiskelijakortti ei käy kirjastokortiksi.

Kurssikirjasi ovat kirjastossa. Linnasta löytyy niistä suurin osa, Arvosta lääketieteen, terveystieteiden ja biolääketieteellisen teknologian kurssikirjat. Painettuja kirjoja ei ole rajattomasti, mutta vuorokaudeksi tai viikonlopuksi saa  myös ns. lyhytlainakappaleita. Lisäksi suuri osa kurssikirjoista löytyy e-kirjoina, joita voit lukea ilman nettiyhteyttäkin. Katso ohjeet E-kirjaoppaasta.

Andor-logoTiedot kurssikirjoista ja muista aineistoista löydät Andor-hakupalvelusta ja sen työkalut etusivumme Andor-laatikosta. Andorissa on kirjaston kokoelmien lisäksi miljoonia viitteitä ulkomaisista tietokannoista. Kurssikirjat haet kätevimmin Tamcatista, joka on Andorin osa. E-lehdet ja tietokannat näet nopeasti omilta listoiltaan. Kaikki aineistot löytyvät Andorista, mutta oikopolut nopeuttavat hakua

Monitoimitila Pohjantähti Linnassa

Kirjastossa on monenlaisia opiskelutiloja. Kun luet tai työskentelet yksin läppärilläsi, voit valita mukavan nojatuolin, sohvan tai pätevän pöydän, istuma- tai seisomakorkeudella, eri puolilta kirjastoa.

Tietokoneita Linnan oppimiskeskuksessa

Tietokoneita löytyy kirjaston oppimiskeskuksista ja opetusluokista. Koneissa on erilaisia ohjelmia, ja voit tulostaa tulostuskiintiöstäsi. Monitoimilaitteilla voit myös kopioida ja skannata. Yliopiston langattomat verkot toimivat kirjastossakin.

Opetusluokka Alma Linnassa

Opetusluokissa järjestetään tiedonhankintataitojen opetuksesi ja muita kursseja, mutta voit käyttää niitä kulkukortillasi, kun luokissa on vapaata. Opetusajat näkyvät näytöllä ovenpielessä. Katso luokassa ja muissakin tiloissa sen väriopaste, joka kertoo, onko tila hiljainen vai voiko siellä keskustella.

Ryhmatyohuone Rokka Linnassa

Ryhmätyöhön tulet tarvitsemaan tilaa useinkin. Kirjastossa on sekä varattavia että vapaasti käytettäviä ryhmätyötiloja. Varauksen teet Office365-kalenterissasi. Avoimissa ryhmätyöhuoneissa työskentelee joustavasti yksi tai useampi ryhmä kerrallaan. Myös Linnan monitoimitilat Pohjantähti ja Pentinkulma sopivat ryhmätyöhön, kun otat huomioon muut lähellä opiskelevat. Uusin avoin opiskelutila on Idea Linnan pääaulassa. Sinnekin olet tervetullut niin yksin kuin ryhmissä. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia.

Hiljaisinta työtilaa ovat Hiljaiset lukusalit, joita voit käyttää kulkukortillasi 24/7 (Arvossa myös oppimiskeskusta ja kahta ryhmätyöhuonetta). Linnan lukusalissa voit käyttää omaa läppäriä tai tablettia, ja lukijoille on myös erillinen tila, jossa laitteita ei käytetä.

Opiskelijoita Arvo-kirjastossa

Kirjastossa on monenlaisia tiloja ja monenlaisia opiskelijoita. Kaikkien työ sujuu, kun otamme toinen toisemme huomioon ja puolustamme yhdessä työrauhaa.

Kirjasto on käytössäsi niin paikan päällä kuin virtuaalisesti:

Kysy myös kirjastossa. Me etsimme vastauksen.

Teksti: Tietoasiantuntija Outi Viitasalo
Kuvat: Erja Kymäläinen ja Outi Viitasalo

Seuraa tutkimuksesi näkyvyyttä – tutustu altmetriikkaan webinaarissa 26.1.

Tieteellisestä tutkimuksesta keskustellaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa, mutta miten tutkija itse saa siitä tietää? Tätä tutkimuksen verkkonäkyvyyttä mittaa altmetriikka, jonka hyödyntämiseen kirjasto tarjoaa uuden Altmetric Explorer -palvelun.

Altmetriseen seurantaan ja Altmetric Explorer -palveluun voi tutustua webinaarissa, joka järjestetään torstaina 26.1. klo 12.00-13.00 Tampereen yliopiston tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle. Englanninkielisessä webinaarissa selvitetään altmetriikan perusteiden lisäksi sitä, miten Altmetric-palvelu seuraa tutkimuksen saamaa huomiota, esitellään palvelun käyttöä ja annetaan esimerkkejä siitä, miten altmetriikan tuottamaa tietoa voi hyödyntää käytännössä.

Ilmoittaudu webinaariin

Lisätietoa Altmetric Explorerista löydät kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaasta.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Saila Huuskonen
Merja.Hyodynmaa@uta.fi, Saila.Huuskonen@uta.fi

Tietoa kirjaston tuesta altmetriseen seurantaan Kirjastoikkuna-blogissa

LibraryThing on palvelu kotikirjastonhoitajille

Uutuuksia kirjaston etusivullaKirjaston verkkosivuilta löytyy niin pääkirjaston, Humanikan kuin Tertionkin uutuuskirjoja kansikuvineen. Palvelu tulee LibraryThing-sivustolta, jota muutkin kirjastot hyödyntävät.

LibraryThing on kuitenkin suunnattu pääasiassa yksityisten ihmisten iloksi. Vaikka sivusto näyttää siltä kuin sitä ei olisi päivitetty vuoden 1999 jälkeen, siitä on pikkuhiljaa kehittynyt yksi suosituimpia ja ominaisuuksiltaan laajimpia kirjanystävien sosiaalisia sivustoja. Se toimii lisäksi selvällä suomen kielellä. Sivusto palvelee myös innokkaita kotikirjastonhoitajia, jotka haluavat laittaa ylös ja kevyesti luetteloida omien kirjahyllyjensä sisällön. Käytöltään ja ulkonäöltään LibraryThing kyllä päihittää vanhan kunnon Excelin kotikirjaston luetteloinnissa.

Kun kirjan lisää sivustolla omaan ”hyllyynsä”, sitä koskevat tiedot voi etsiä ja poimia eri lähteistä. Käytössä ovat mm. Amazon ja Kongressin kirjasto, sekä kotimaista tietokannoista mm. Helmet ja Mandis (löytyy Nellin kautta).

Omat kirjat hyllyyn

Omaan LT-kirjastoon voi järjestää hakusanoja tai erillisiä hyllyjä aiheiden mukaan. Omilla hyllyillään voivat sijaita esim. tietokirjat, runot, sarjakuvat, kuvataide, vuonna 2013 ostetut kirjat, vuoden 2014 luetut kirjat, jne. Kirjojen kansikuvat sivusto noutaa automaattisesti mm. Amazonista, ja juuri kansien tuoma värikkyys on osa kokoelmien selaamisen viehätystä. Mikäli jonkin harvinaisemman kirjan kantta ei palvelusta löydy, sen voi skannata ja ladata sivustolle käyttöön.

LibraryThing

Ensimmäiset 200 kirjaa käyttäjä saa lisätä kokoelmaansa ilmaiseksi. Koukuttavan alkutarjouksen jälkeen käyttäjätili on päivitettävä maksulliseksi, mikäli haluaa mahduttaa kokoelmaansa enemmän kirjoja. Kuitenkin myös ilmaiskäytöllä sivusto tarjoaa riittävästi mielenkiintoista sisältöä.

Mitä Juice ja Warhol lukivat?

LibraryThingin tarjoaa kirjanystävälle kutkuttavia pikku ominaisuuksia. Jos pidät jostain kirjasta, Suggester-palvelu ehdottaa vastaavanlaisia kirjoja. UnSuggester taas kertoo, mitä kirjoja haluat todennäköisesti välttää. Näiden tietojen takana ovat kuitenkin muiden käyttäjien antamat vertailevat arviot, joten aivan tieteellisiksi tuloksia ei kannata mieltää.

I See Dead People’s Books -ryhmä on koonnut saatavilla olevia tietoja edesmenneiden merkkihenkilöiden ja julkkisten kotikirjastoista. Ryhmä laajentui myöhemmin viralliseksi osaksi LibraryThingia, ja sivuston Legacy Libraries -osiosta pääseekin kurkistamaan mm. Andy Warholin, Franz Kafkan, Jack Kerouacin, Markiisi de Saden ja Juice Leskisen dokumentoituun kotikirjastoon. Mielenkiintoista!

Keskustele kirjoista!

Sivusto on kasvanut vuosi vuodelta sekä sisällöltään, ominaisuuksiltaan että käyttäjämäärältään. Tätä kirjoittaessa jäseniä oli 1 863 372 kappaletta, luetteloituja kirjoja yli 90 miljoonaa ja kirja-arvosteluja yli kaksi miljoonaa.

LibraryThingin suosion perimmäinen syy taitaa löytyä sosiaalisen median idean onnistuneesta soveltamisesta käytäntöön. Koko sivuston tarkoitus ja viehätys on kirjoissa ja niistä pitävissä ihmisissä. Kirjoja voi mm. arvostella ja suositella, niistä voi keskustella muiden kanssa, liittyä eri aihealueiden ryhmiin, etsiä samalla alueella asuvia palvelun käyttäjiä sekä henkilöitä, joilla on samanhenkinen kirjasto. Muiden käyttäjien kotikirjastoja voi myös lisätä suosikeikseen, jolloin niihin hankittuja ”uutuuksia” on mahdollista seurata. Juuri sosiaalisuus erottaa LibraryThingin pelkästä kirjaston aineistoluettelosta ja tekee siitä laajan nettikirjakerhon.

Teksti: Janne Järvinen, kirjastosihteeri, pääkirjaston hankintaosasto

Tampereen kirjastopäivillä muutosten pyörteissä

Tampereen kirjastopäivät 12.4.2011 kokosivat jälleen yhteen satakunta kirjastoammattilaista Pirkanmaalta. Tällä kertaa Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto järjesti tapahtuman Pyynikin toimipisteessä. Noin neljäsosa osallistujista tuli Tampereen yliopiston kirjastosta.

Muutoksen tuulet puhaltavat

Tapahtuman teemana oli tänä vuonna ”Miten kehitys kehittyy?”. Teema on varsin osuva, sillä muutos ja kehitys ovat näkyneet varmasti jokaisen kirjastoammattilaisten työssä viime vuosina – kenties enemmän kuin koskaan aiemmin. On ollut rakennemuutoksia, järjestelmävaihdoksia, e-kirjojen läpimurtoa ja sosiaalista mediaa. Lisämausteen ovat tuoneet uuden sukupolven ”diginatiivit” läppäreineen, älypuhelimineen ja tablet-koneineen.

Tampereen kaupunginkirjastossa on painittu ja tullaan vielä jonkin aikaa painimaan kirjastojärjestelmän vaihdoksen kanssa. Tuula Haavisto kertoi, kuinka kaupunginkirjaston työntekijät ovat joutuneet jopa uupumuksen partaalle hankalaksi osoittautuneessa vaihdoksessa. Toisaalta tapahtumassa esitettiin myös positiivisia muutoksia, kuten hanketyönä toteutetut Tampereen ammattiopiston kirjastojen ja kaupungin lukiokirjastojen ehostukset sekä sosiaalisen median käytäntöjen implementointi Tampereen yliopiston kirjastossa.

Toisaalta kirjastolaiset ovat jo tottuneet muutoksiin. Kirjastotyön jatkuva muutos 1970-luvulta 2010-luvulle kävi erinomaisesti ilmi Tampereen teknillisen yliopiston kirjastonjohtajan, Arja-Riitta Haaralan, esityksessä. Keväällä 2011 ansiokkaan työuransa päättävän Arja-Riitan mukaan on mahdotonta ennustaa, miltä kirjasto näyttää esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. On kuitenkin rohkaisevaa, että kirjasto on aina ottanut uusia käytäntöjä innovatiivisesti käyttöön ja selvinnyt toimintaympäristön muutoksista kunnialla.

Kirjastopäivän viimeisessä esityksessä Minna Marjamaa ja Veera Ristikartano painottivat, että uusiin haasteisiin vastaaminen vaatii erittäin paljon työtä – erityisesti yleisissä kirjastoissa. Uusien sukupolvien tiedonhankinta- ja myös lukemiskäytännöt ovat hyvin erilaisia kuin mihin kirjastoissa on totuttu.  Tärkeää olisi myös luoda kirjastoihin sellainen viihtyisä ympäristö, jossa asiakkaat pystyisivät rauhoittumaan, rentoutumaan ja keskittymään lukemiseen, musiikinkuunteluun tai vaikkapa työntekoon.

Marjamaa ja Ristikartano herättivät ajatuksia ja keskustelua siitä, mitä kirjastoalan osaaminen on tulevaisuudessa ja miten kirjastotyön painopistealueet saattavat muuttua tulevina vuosina. Nuorkirjastolaisten mielestä tarve muutokseen on ilmeinen, mutta keinot muutosten läpiviemiseen ovat kiven alla.

Sosiaalinen media tuo uusia mahdollisuuksia

Oman kirjastomme kehityksestä kertoi Mervi Ahola esityksessään ”Sosiaalinen media Tampereen yliopiston kirjastossa eilen, tänään ja huomenna”.  Sosiaalisen median välineet saatetaan kokea ylimääräiseksi työksi ja haasteeksi muutenkin täyteen ahdetussa työpäivässä. Jotta sosiaalinen media tuntuisi mielekkäämmältä ja antoisammalta, siihen tulisi Mervin mielestä suhtautua mahdollisuutena. Kirjaston on hyvä olla siellä, missä on asiakaskin. Nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa asiakkaat ovat yhä useammin sosiaalisessa mediassa.

– Stefan Oino ja Mervi Ahola

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto avasi blogin

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogin kuva

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on avannut blogin. Blogin tarkoituksena on tarjota foorumi yliopistokirjastojen väliseen viestintään. Blogin välityksellä yliopistokirjastot voivat jakaa hyviä käytäntöjä keskenään. Ensimmäisen blogikirjoituksen otsikolla Yliopistokirjastot yliopistojen tietopääomaa kirjoitti Mirja Iivonen, joka toimii Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Jatkossa kaikki yliopistokirjastot tuottavat blogiin tekstiä.

Janika Asplund
yhteistyösihteeri, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Asiakkaat mukaan Kirjastoikkunaan

Kuuntelin viime vuoden lopulla Lontoossa Online Information 2010 -konfrerenssissa englantilaisen Brian Kellyn (University of Bath) puheenvuoroa, jossa hän totesi sosiaalisen median tämänhetkisen leviämisen muistuttavan webin leviämistä 1990-luvun alussa. Molemmissa tapauksissa ovat liikkeellä olleet aluksi yksittäiset henkilöt, kommunikoinnista innostuneet varhaiset omaksujat. Ajan myötä organisaatiotkin ovat huomanneet uuden välineen hyödyt ja ottaneet sen käyttöönsä kiinnittäen kuitenkin samalla huomiota myös uuden median mukanaan tuomiin riskeihin.

Sosiaalinen media on organisaatioille hyvä tapa lisätä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, kunhan viestit kulkevat sen kautta kahteen suuntaan. Tampereen yliopiston kirjasto on halunnut ottaa sosiaalisen median välineitä käyttöönsä parantaakseen yhteydenpitoaan asiakkaisiin. Olemme halunneet kertoa aiempaa nopeammin kirjaston asioista, mutta samalla pyrkineet saamaan kuuluviin asiakkaiden toiveet ja huolenaiheet.

Kirjasto on käyttänyt blogia tiedotuskanavanaan 2000-luvulla jo jonkin aikaa. Asiakkaat saattoivat seurata verkossa pääkirjaston muuttoa Linnaan vuonna 2006 ja terveystieteiden osastokirjaston muuttoa Arvoon vuonna 2009. Tertion blogissa kerrottiin uusien tilojen valmistumisesta ja kokoelmien pakkaamista lähes reaaliajassa. Joulukuussa 2009 aloitettiin koko kirjaston asioista monipuolisesti kertova blogi, Kirjasto 8.5, jonka nimi viittaa kirjaston juhlavuoteen. Täyttihän kirjasto viime vuonna 85 vuotta.

Kirjaston blogi on kuitenkin toistaiseksi jäänyt pääasiassa kirjaston uudeksi tiedotuskanavaksi. Asiakkaiden mielipiteitä emme toiveistamme huolimatta ole saaneet sen kautta riittävästi esiin. Eniten kommentteja asiakkailta on tullut uutiseen, jossa kerrottiin saapuneiden varausten omatoimisesta noudosta. Avonouto herätti jonkin verran huolta, ja sitä voitiin blogissa hälventää.

Kirjasto 8.5 on nyt Kirjastoikkuna. Toivon, että ikkunan kautta katsotaan sisältä ulos ja ulkoa sisälle. Kirjasto haluaa hyödyntää asiakkailta tulevaa informaatiota oman toimintansa ja palveluidensa kehittämisessä. Toivonkin, että asiakkaat osallistuisivat aktiivisesti Kirjastoikkunaan. Hyvät asiakkaat: Kommentoikaa ja kysykää! Nostakaa esiin asioita, jotka ovat teille tärkeitä. Ja jos olette tyytyväisiä johonkin kirjaston palveluun, senkin voi kertoa.

Mirja Iivonen,
ylikirjastonhoitaja

Vuoden 2010 kirjastohenkilö: Marko Rinne

Vuoden 2010 kirjastohenkilöksi valittiin Humanikassa kirjastosihteerinä työskentelevä Marko Rinne. Valintaperusteissa korostettiin muiden muassa Markon joustavuutta ja avuliaisuutta:

”Marko on joustava ja avulias työtoveri, joka auttaa mielellään kollegoitaan mitä moninaisimmissa asioissa. Myös asiakkaat lähestyvät mielellään Markoa. Marko ei valita kiireestä tai stressistä tai siitä että joutuu tekemään jotakin yllättävää tai sellaista, mikä ei varsinaisesti kuulu hänen toimenkuvaansa. Mahdollisissa kiistatilanteissa hän pyrkii sovittelemaan, rauhoittelemaan ja näkemään asioiden positiivisen puolen.”

Markolla on kokemusta useammista ammateista ennen kirjastoalalle siirtymistä. Kirjastoalalta kokemusta on hieman yli kymmenen vuotta. Humanikassa Marko on työskennellyt nyt reilut viisi vuotta.

Kun Markolta kysyy suosion salaisuutta, kyse ei hänen mielestään ole sen syvällisemmästä kuin siitä, että sen mukaan autetaan kun apua tarvitaan ja pystytään antamaan.

”Oman työni sujuvuuteen vaikuttaa myös kollegoiden tehtävien sujuminen. Tärkeää on siis myös ymmärtää miten eri työtehtävät liittyvät toisiinsa.”

Sosiaalisen median edelläkävijä

Yhtenä valintaperusteluna oli, että Marko on kiinnostunut uusien teknisten sovellusten käyttöönotosta ja kiinnostunut etsimään uusia, työtä helpottavia ja kaikille soveltuvia ratkaisuja. Hän on myös kehittänyt aktiivisesti omaa työtään uusilla teknisillä ratkaisuilla.

”Kiinnostus tietotekniikkaa ja työvälineitä kohtaan on ollut avuksi oman työni kehittämiselle ja näin ollen olen yrittänyt jakaa tarvittaessa vinkkejä ja parannusehdotuksia myös muille.”

Asiantuntemuksensa vuoksi Marko on myös jäsenenä kirjaston sosiaalisen median tiimissä.

”Sosiaalisen median tiimin tarkoituksena on seuloa ja tuoda esiin sovelluksia, käytäntöjä ja mahdollisuuksia, joita voidaan käyttää työtehtävien ja toimintojen helpottamiseen ja tehostamiseen. Me olemme itsekin opettelemassa sosiaalisen median käyttöä. Meiltä voi kysyä neuvoa ja meille voi antaa neuvoja. Tarkoitus on, että saadaan tällä saralla hiljaista tietoa kaikkien käyttöön.”

”Riippuu ihan ihmisistä itsestään millä volyymillä he haluavat hyödyntää sosiaalista mediaa. Perusajatuksena kuitenkin on, että meidän jokaisen on osattava jollain tasolla käyttää sitä, esimerkiksi käytettäessä wiki-intraa. Aineistoa siirretään ja tuotetaan koko ajan enenevissä määrin verkkoon. Meillä pitää olla resursseja ja taitoa pysyä kehityksessä mukana. Kannattaa kokeilla eri sosiaalisia medioita. Jos jostain ei pidä, niin sen jälkeen tietää paremmin, mitä haluaa tai voi käyttää.”

Marko on itse yrittänyt aktiivisesti parantaa omia viestintäkäytäntöjään sosiaalisen median sovellusten avulla. Lisäksi hänen kiinnostuksen kohteena ovat välineet, jotka mahdollistavat työskentelyn verkossa, esimerkiksi usean henkilön samanaikaisen työskentelyn.

”Esimerkkinä voisin mainita Google-ympäristön, josta löytyy lukuisia työvälineitä tämänkaltaiseen työskentelyyn. Pikaviestintäohjelmista meillä on Spark, jonka käytöstä pidän ja jota voi käyttää viestinnän lisäksi esim. ryhmäpäätösten tekoon. Tiedostojen säilyttäminen Dropboxissa mahdollistaa sen, että pääsen niihin käsiksi mistä vain, missä on nettiyhteys.”

STKS:n kirjastosihteerityöryhmään seuraaja haussa

Marko on ollut mukana STKS:n kirjastosihteerityöryhmässä kolme vuotta. Ryhmä on ollut Markon mielestä erittäin aktiivinen ja kokoukset mielenkiintoisia. Onpa työryhmä käynyt matkoillakin (työryhmän matkaraportti Kööpenhaminasta löytyy uusimmasta Signumista (5/2010)). Nyt parhaillaan Marko metsästää itselleen seuraajaa Tampereen yliopiston kirjastosta ja suosittelee lämpimästi toimintaa tässä ryhmässä.

Kulttuuria, kuntoilua ja vaipanvaihtoa

Markon vapaa-aika kuluu pääasiassa kirjallisuuden, kulttuurin ja kuntoilun parissa. Tosin nyt tuoreena isänä Marko on huomannut, että pieni vauva vaatii isältäkin melkoisesti huomiota. Vapaa-ajan ongelmia Markolla ei siis ole vähään aikaan edessä.

Kirjoitus perustuu Marko Rinteen haastatteluun 21.12.2010.

Teksti: Stefan Oino
Kuva: Marko Rinteen albumi

The Possibilities and Challenges of Social Media in the Work Practices of University Libraries

Klikkaa kuvaa tai tätä linkkiä, niin esitys aukeaa Preziin.

Mervi Ahola and Janika Asplund are giving the presentation above at the London Online Information 2010 conference on Thursday 2nd December.

The learning points of the presentation are:

  • How is it possible to integrate social media into the strategy of the university library and merge it to the library’s everyday work?
  • Which type of challenges the library will meet in adopting social media and how to motivate employees to use it in their work?
  • What are the possibilities and benefits of the social media to the university libraries in reaching their customers, reacting to their needs and promoting the positive and proactive image of the library?

You can follow the discussion in Twitter with #online10.