Seminaari Kierrätä ja käytä – avoin data tutkimuksessa 21.11. peruutettu

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa, joka oli tarkoitus järjestää 21.11., on jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seminaari siirtyy kevätkaudelle ja järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Ilmoittautuneet saavat tiedon henkilökohtaisesti. Seminaarin järjestäjät Tampereen yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto pahoittelevat peruuntumista.

Lisätietoja:
Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Tule kuulemaan tutkijoiden kokemuksia avoimista tutkimusaineistoista 21.11.

Kierrätys ja uusiokäyttö sopivat tutkimusaineistoillekin. Seminaarissa Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa tiistaina 21.11. klo 13.00-15.00 kuullaan tutkijoiden kokemuksia aineistojen avaamisesta ja uudelleen käytöstä.

Tapahtumapaikkana on luentosali A1081 Pinni A -rakennuksessa. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Sen järjestävät Tampereen yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto. Tervetuloa!

Ilmoittaudu 17.11. mennessä.

Ohjelma

13.00 Tervetuloa

13.05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC

13.30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC

13.55 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuaineisto tutkimuksessa – Väitöskirjatutkija Silja Juopperi, COMS

14.20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK

14.45 Loppusanat

Lisätietoja: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Seminaarin tunnus

Seminaari Facebookissa

Seminaari avoimesta datasta tutkimuksessa 21.11.

Tutkimuksen rahoittajat ja yliopistojen datapolitiikat ovat viime aikoina alkaneet korostaa tutkimusaineistojen avaamista mahdollisuuksien mukaan. Avatulle tutkimusaineistolle löytyy usein uusi elämä tutkijoiden tai opiskelijoiden käsissä. Myös muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen tarkoitettujen aineistojen uusiokäyttö voi tarjota tutkijoille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa käsittelee näitä teemoja. Tiistaina 21.11. klo 13.00-15.00 järjestettävän seminaarin tarjoavat yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto. Tapahtumapaikkana on luentosali A1081 Pinni A -rakennuksessa.

Seminaarin esityksissä kuullaan sekä datan uudelleenkäyttäjien että avaajien käytännönläheiset puheenvuorot. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Ilmoittaudu 17.11.2017 mennessä.

Ohjelma

13.00 Tervetuloa
13.05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC
13.30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC
13.55 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuaineisto tutkimuksessa – Väitöskirjatutkija Silja Juopperi, COMS
14.20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK
14.45 Loppusanat

Lisätiedot: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Blogissa: Tuuli tyyntyy, mutta DMPTuuli pysyy tutkijoiden käytössä

Kansallisessa Tuuli-projektissa on parin viime vuoden aikana kehitetty suomalaisille  tutkimusorganisaatioille yhteistä DMPTuuli-työkalua aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan. Projektin päätösseminaarissa helmikuun alussa luotiin katsaus hankkeen aikaansaannoksiin ja suunnattiin katsetta myös tulevaan.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tärkeää

Projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi korosti, että projektin lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. DMPTuulia ei ole kehitetty mutu-tuntumalla, vaan tutkijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia on kerätty koko projektin ajan. Tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviä tarpeita kartoitettiin heti projektin alussa, ja työkaluun upotettuja aineistonhallinnan ohjeita ja itse työkalua testattiin kevättalvella 2016.

Tuuli-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Asiantuntijat kehittivät DMPTuuli-työkalun tutkijoiden avuksi aineistonhallintasuunnitelmien tekoon. Päätösseminaarissa puhumassa projektin päällikkö Mari Elisa Kuusniemi.

Projektisihteeri Jari Friman esitteli viime syksynä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia. Kysely toi esille, että teknisesti DMPTuuli on varsin helppokäyttöinen. Tukea sen sijaan kaivataan erityisesti suunnitelman kirjoittamiseen. Tutkijoiden kuvaamien ongelmien ja parannusehdotusten ansiosta moniin ongelmakohtiin onkin tulossa korjauksia.

Tutkimusrahoittajan terveiset

DMPTuuli sai tulikasteensa syksyn 2016 Suomen Akatemian haussa. Projektikoordinaattori Minna Ahokkaan mukaan työkalun käyttäjämäärä kasvoi huimaa vauhtia haun ollessa käynnissä. Tuolloin DMPTuuliin tehtiin noin 2200 aineistonhallintasuunnitelmaa Akatemian mallipohjalla. Akatemiaan saapui hieman yli 3000 hakemusta.

Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Aki Salo palautti mieleen Akatemian haun avoimen tieteen tavoitteet ja uudistuneen aineistonhallintasuunnitelmakäytännön.  Aineistonhallintasuunnitelmaa vaadittiin nyt ensimmäistä kertaa hakemuksen liitteenä. Salo arvioi, että suunnitelman kysymyksiin tekijänoikeuksista (copyright) ja yhteistyötahoista (collaborators) oli ollut vaikea vastata. Yhteistyötahoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin kuitenkin muistuttaa, että mahdollista aineiston avaamista ei tarvitse tehdä yksin. Suomen Akatemia aikoo kehittää ohjeistustaan ja kysymyksiä seuraavia hakuja varten.

Rahoitushakemukset ja aineistonhallintasuunnitelmat niiden osana käyvät läpi tiukan arvioinnin. Salo muistuttikin, että tutkimusdatan hallinnan kuvaus on tärkeä osa hyvää hakemusta ja ”tiukassa rahoituskilpailussa laadukas aineistonhallinta tuo lisäedun hakijalle”.

Elämää projektin jälkeen

Tuuli-projekti päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta DMPTuulin elämä jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa DMPTuulin ylläpitoa ja kehittämistä tämän vuoden. Parhaillaan mietinnässä on myös tulevien vuosien rahoitusmalli.

Tuuli-projektissa tärkeää on ollut yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Projektiin osallistuneet ovat oppineet tutkijoilta ja toisiltaan. Toiveena onkin kansallisen yhteistyön jatkuminen ja osaamisen jakaminen verkostossa. DMPTuulin tekemiseen osallistui toimijoita paristakymmenestä organisaatiosta.

Tuulin loppuraportti on luettavissa verkossa.

DMPTuuli-työkalun tunnusTutkija, jos tarvitset opastusta DMPTuuli-työkalun käytössä, ota yhteyttä kirjastoon: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Tomi Toikko

Blogissa: Virtuaalinen kirjasto on jo osa asiakkaan arkea

Neljännet Informaatiotutkimuksen päivät järjestettiin Tampereen yliopistolla marraskuun alussa. Päivien esityksiä kuultiin kahdeksassa eri työryhmässä, joiden teemoina olivat esimerkiksi tieteen vaikuttavuuden mittarit, tutkimusdatan hallinta ja kirjastojen tarjoamat palvelut verkossa. Nämä teemat liittyvät keskeisesti myös omaan työhömme Tampereen yliopiston kirjastossa.

Kirjastomme järjestämässä työryhmässä pohdittiin kirjaston virtuaalista läsnäoloa asiakkaan arjessa ja työssä. Ryhmän neljä puheenvuoroa lähestyivät virtuaalisuutta säädösten, suosittelujärjestelmien ja erilaisten e-aineistojen käytön näkökulmista.

Saavutettavuus ja suosittelusivut auttavat aineiston äärelle

Markus Rahkola ja Leila Virta

Markus Rahkola Valtiovarainministeriöstä teki selkoa Euroopan Unionin syksyllä voimaan tulleesta julkisen palvelun verkkopalveluiden saavutettavuusdirektiivistä, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, ”luoda saavutettavuuden markkinat” ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua.  Rahkola muistutti, että verkkopalveluiden pitää olla löydettäviä, ymmärrettäviä ja käytettäviä. Rahkolan mielestä kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja kirjastojen kyky muuttua on ollut hyvä.

Tampereen kaupunginkirjaston websuunnittelija Leila Virta kuvasi esityksessään PIKI-verkkokirjaston asiakkaille suunnattujen suosittelusivun sisältöä ja tekemistä. Sivujen tarkoituksena on tuoda kirjaston kokoelmia esille monipuolisesti ja nostaa esille myös vanhempaa aineistoa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä siihen, että samasta käyttöliittymästä löytyvät niin suositukset kuin itse aineistot. Suositusten tekijöinä on useampi työntekijä kirjaston henkilökunnasta, ja kirjastot myös jakavat sisältöjä keskenään. Leila Virta mainitsi ilahtuneena, että myös tapahtumajärjestäjät käyttävät kirjaston suosittelusivua kertoakseen tapahtumista.

Tutkimus tuottaa tietoa e-aineistojen käytöstä

Terttu Kortelainen ja Inés Matres

Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta kertoi tuoreesta opiskelijoille suunnatusta kansainvälisestä e-aineistokyselystä, johon suomalaisilta opiskelijoilta saatiin lähes 700 vastausta. Tämän kyselyn perusteella painettu aineisto tuntuu pitävän pintansa. Opiskelijat lukivat erityisesti pitkiä tekstejä mieluummin painettuna kuin elektronisena. Tutkimukseen vastanneiden opiskelijoiden mielestä painettuun tekstiin oli helpompi keskittyä, kun taas e-aineistosta harhautuu sivuraiteille muille verkkosivuille.  Terttu Kortelainen arvioi, ettei kaikista e-aineistojen tarjoamista mahdollisuuksista vielä tiedetä tarpeeksi.

Helsingin yliopiston tutkija Inés Matres tiivisti yhteen Kansalliskirjaston digitoidun aineiston käyttäjäkyselyn tuloksia.  Niin tutkijat, opettajat, sukututkijat kuin monen muun alan harrastajat ovat löytäneet digikirjaston aineistot. Matresin tutkimus muistutti myös, että käyttäjien tarpeet vaihtelevat ja aineistoja käytetään eri tavoin: yhdelle riittää pikavierailu digikirjastoon, toinen taas selaa aineistoja useita tunteja kerrallaan. Nämä tulokset auttavat kehittämään palveluita asiakasryhmittäin.

Kotirintaman kuulumiset

Myös Tampereen yliopiston kirjasto liittyy asiakkaan arkeen virtuaalisesti. Kirjastomme virtuaalisen maailman uutuuksia on esimerkiksi Andor-hakupalvelu, joka tarjoaa reitin niin kirjoihin, lehtiin kuin tietokantoihin. Arvo-kirjastossa elektronisten kirjojen viime aikojen bestseller on ollut anatomian kuvasto Visible Body, joka on ladattavissa myös mobiililaitteille.

Teksti ja kuvat: tietoasiantuntijat Esa Hakala ja Saila Huuskonen

Blogissa: Tutkimusaineistojen hallinnan äärellä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Tietoarkiston järjestämässä seminaarissa 9. marraskuuta kesytettiin aineistokaaosta käytännönläheisesti. Tilaisuudessa käsiteltiin aineistonhallintasuunnitelman tekemistä, datan elinkaarta ja tutkimusaineistojen säilyttämisen ja jakamisen palveluita. Lisäksi puheenvuoroissa olivat aiheina Tampereen yliopiston datapolitiikka ja tutkijoiden käytännön kokemukset aineistokaaoksen päihittämisestä.

Datapolitiikka ohjaa suunnitelmalliseen aineistonhallintaan

Tietoarkiston informaatikko Helena Laaksonen esitteli datapolitiikan syntyä yliopiston Avoin tiede -työryhmässä. Työskentely aloitettiin arvioimalla muiden yliopistojen datalinjauksia, minkä jälkeen laadittiin esitys Tampereen yliopiston datapolitiikaksi.

Datapolitiikka koskee digitaalisia tutkimusaineistoja. Siinä painotetaan eettisten periaatteiden noudattamista datan tuottamisessa, säilyttämisessä ja avaamisessa. Politiikassa myös muistutetaan, että julkisin varoin tuotettu data on julkista. Tampereen yliopistossa tuotettava data suositellaan tallennettavaksi Tietoarkistoon.

Helena Laaksosen mukaan vielä ei voida sanoa, mikä käytännössä tulee muuttumaan. Datapolitiikka kuitenkin ohjaa tutkijoita tekemään aineistonhallintasuunnitelman, avaamaan tutkimusaineistojaan ja varautumaan avaamisesta mahdollisesti koituviin kustannuksiin. Tutkijalle vaatimukset voivat tarkoittaa lisää työtä. Samalla avoimuus voi kuitenkin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja datan järjestelmällinen hallinta helpottaa käytännön tutkimustyötä.

Tietoaineistoseminaarin puhujia ja yleisöä

Tietoaineistoseminaarin puhujia Tietoarkistosta: vas. informaatikko Helena Laaksonen ja tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi, joka sijaisti puhujana Annaleena Okuloffia, ja oikealla tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tiedottaja Kaisa Järvelä (kesk.) tallensi tilaisuutta kamerallaan.

Aineistojen hallintaa tutkijan työssä

Yliopistonlehtori Juhani Norri ja tutkija Paula Kuusipalo valaisivat oivallisesti, mitä aineistonhallinta tutkimustyössä tarkoittaa. Norri esitteli pitkäjänteistä, 15 vuotta kestänyttä sanakirjatyötään. Teokseen Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550 Norri kokosi lähes 13 000 hakusanaa ruumiinosista, taudeista, instrumenteista ja lääkkeiden nimistä. Sanakirjatyössä tärkeää oli ymmärtää kontekstia eli keskiajan lääketieteen teoriaa. Erityisesti 1500-luvun teksteissä käsiala koukeroitui, mikä hankaloitti työtä. Pitkään kestäneen projektin aikana aineistoa käsiteltiin niin mikrofilmeillä, paperilla, kortistokorteilla kuin myös relaatiotietokannassa.

Tutkija Paula Kuusipalo (kuva Kaisa Järvelä)

EduMAP-hankkeen tutkija Paula Kuusipalo kertoi tutkimusaineistojen hankkimiseen liittyvistä ponnisteluista. Hankkeessa käytetään muun muassa erilaisia rekisteriaineistoja, joiden käyttämiseen tarvitaan tutkimuslupia. Lupien hankkiminen ja selvittelytyö on vaatinut kuukausien työn. Haasteena ovat olleet esimerkiksi eri tahojen käyttämä terminologia ja erilaiset vaatimukset. Lupaviranomaisten tekemät kysymykset ovat kuitenkin auttaneet myös täsmentämään omaa tutkimusta.

Aluksi suunniteltiin, että koko tutkimusaineisto tuhotaan hankkeen päätyttyä. Tutkimuksen edetessä on kuitenkin päädytty siihen, että osa aineistosta avataan, jotta suuri työ ei mene hukkaan. Kuusipalo totesi myös, että edellä mainittuja aineistonhallintaan liittyviä käytännön asioita ei juurikaan opeteta yliopiston opetusohjelmassa.

Seminaarin esitykset
Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka
Juhani Norrin sanakirjatyöstä Yliopistouutisissa

Apua aineistonhallintaan:

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuvat: Kaisa Järvelä ja Outi Viitasalo