Blogissa: Avoin julkaiseminen – missä, miten ja kuinka paljon

Avoin julkaiseminen tekee tutkimusta tunnetummaksi. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemista tieteellisistä julkaisuista jo lähes 30 % julkaistaan avoimesti.

Tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista eniten Open Access -artikkeleita julkaistaan BioMed Centralin, Public Library of Sciencen ja Nature Publishingin lehdissä. Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneet avoimet artikkelit julkaistaan yleisimmin Elsevierin, Taylor & Francisin tai Springerin lehdissä. Suurin osa hybridiartikkeleista on lääketieteen alalta.

Avoimien julkaisujen osuus Tampereen yliopistossa

Hybridi- ja Open Access -artikkelien julkaisutilanne Tampereen yliopistossa 10.10.2017. Lähde: Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmä

Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneitä artikkeleita on julkaistu yhteensä 74 kappaletta ja Open Access -julkaisukanavassa ilmestyneitä 373. Lisäksi 84 artikkelia on avattu rinnakkaistallentamalla. TamPub-julkaisuarkistoon on rinnakkaistallennettu tämän vuoden aikana (10.10.2017 mennessä) yhteensä 568 artikkelia, josta suurin osa (387) on tänä vuonna ilmestyneitä ja loput aikaisempina vuosina ilmestyneitä artikkeleita. TamPubiin rinnakkaistallennetaan myös cc-lisenssillä julkaistut hybridi- ja Open Access -artikkelit.

Tutkija, näin hyödynnät kirjoittajamaksujen alennukset

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus saada alennusta APC- eli kirjoittajamaksuista tiettyjen kustantajien lehdissä. Alennuksista on sovittu tähän mennessä SAGEn, Taylor & Francisin, BioMed Centralin ja SpringerOpenin hybridi- ja Open Access -lehdissä.

SAGEn hybridilehdissä
alennus on 87,5 % eli kirjoittajamaksu on 200 GBP. Tarkista SAGE Choice -lehtilistasta, voiko artikkelin julkaista kyseisessä lehdessä alennetulla maksulla.

Taylor & Francisin hybridilehdissä
alennus on 60 %, jolloin kirjoittajamaksu on 860 €. Alennuksen voi saada lehdissä, jotka löytyvät Taylor & Francisin lehtilistan Open Select -julkaisuista (alennus ei koske Fully Open -kokoelman lehtiä).

BioMed Centralin ja SpringerOpenin Open Access -lehdissä
alennus kirjoittajamaksusta on 15 prosenttia. Alennus ei koske Springerin Springer Choice -hybridikokoelmaa.

Open Access -viikko 2017Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jolloin 23.-26.10. on mahdollisuus osallistua vuoropäivin tutkijan somenäkyvyyden ja avoimen julkaisemisen työpajoihin.

Lue myös nämä:
Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla (Kirjastoikkuna 30.3.2017)
Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella (Kirjastoikkuna 22.8.2017)

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Open Access -opas
Alennukset kirjoittajamaksuihin

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Blogissa: Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut, että Suomi on avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa yksi johtavista maista vuoteen 2017 mennessä. Avoimella tieteellä tarkoitetaan avointen toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Avoimeen tieteeseen kuuluu tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys sekä tutkimusprosessin avoimuus. Avoin tiede lisää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta.

FinElib-konsortio (Kansallinen elektroninen kirjasto) pyrkii sopimusneuvotteluissa lehtikustantajien kanssa edistämään avointa julkaisemista. FinElib on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista tai hyvittämisestä, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä. Sopimukset on tähän mennessä saatu aikaan seuraavien kustantajien kanssa: Taylor & Francis, Sage, ACM Digital Library. Sopimusneuvotteluita jatketaan mm. Elsevierin, Wileyn ja SpringerNaturen kanssa.

Tutkimustulosten avoin julkaiseminen – miten 

Tutkimustulokset on mahdollista julkaista avoimina rinnakkaistallentamalla (Green OA), julkaisemalla laadukkaassa Open Access –lehdessä (Gold OA) tai ostamalla artikkeli vapaaksi hybridilehdestä (Gold OA).

Open Access –lehdessä kaikki lehden artikkelit ovat välittömästi julkaisemisen jälkeen vapaasti kaikkien saatavilla. Osassa Open Access –lehtiä avoin julkaiseminen katetaan kirjoittajamaksuilla.

Hybridilehti sisältää avoimia artikkeleita sekä maksumuurin takana olevia artikkeleita, joita voivat lukea vain tilausmaksun maksaneet.  Kustantajat tarjoavat mahdollisuuden julkaista artikkeli avoimena vakiintuneissa, tilausmaksullisissa lehdissä.   Artikkelin kirjoittaja ostaa oman artikkelinsa avoimeksi maksamalla kirjoittajamaksun eli APC-maksun.

Julkaiseminen hybridilehdissä

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (sis. Routledge) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC) vuodesta 2017 alkaen.  Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa kun normaalihintainen kirjoittajamaksu on 2150 euroa.

Sagen lehdissä julkaistessaan tutkijat saavat 87,5 % alennuksen APC-maksuista hybridilehdissä vastaavana kirjoittajana. Alennettu APC-maksu on 200 GBP.

ACM Digital Library hyvittää APC-maksut Tampereen yliopistolle, kun tutkija julkaisee ACM:n lehdissä

Open Access -logo

 

Julkaiseminen Open Access -lehdissä

Tampereen yliopiston kirjasto maksaa supporter member –jäsenmaksua, joka oikeuttaa 15 % alennukseen kirjoittajamaksuista (APC), kun julkaisee artikkelin avoimena BioMed Centralissa tai SpringerOpen –palvelun lehdissä. Springerillä on myös hybridikokoelma Springer Choice, jota alennus ei koske.

Rinnakkaistallentaminen

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistun tutkimusartikkelin tallentamista joko organisaation (TamPub) tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon avoimesti kaikkien saataville. Rinnakkaistallentaminen ei vaikuta julkaisukanavan valintaan. Tutkija voi julkaista haluamassaan korkealaatuisessa oman alan lehdessä eikä sen tarvitse olla kultaisen linjan lehti (Open Access tai hybridilehti). Kirjoittajalle rinnakkaistallentaminen on ilmaista. Se myös lisää tutkijan, tutkimusorganisaation ja tutkimusartikkelin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Rinnakkaistallennettu artikkeli saa pysyvän osoitteen, jota voi jakaa esim. yhteisöllisissä palveluissa.

OKM on alkanut viime vuonna kerätä tietoa artikkelien rinnakkaistallentamisesta julkaisutiedonkeruun yhteydessä. Vuodesta 2017 tieto rinnakkaistallennuksesta on pakollinen. OKM:n ohjeistuksen mukaan artikkeli tulee rinnakkaistallentaa organisaation tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

Ohjeet APC-maksun alennuksen käyttämisestä

Tarkemmat ohjeet alennetun APC-maksun käyttöönottamisesta löytyvät kirjaston oppaista.

Alennetulla APC-maksulla tapahtuvaan Open Access -julkaisemiseen liittyvät kysymykset voi osoittaa:
Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto ja Sari Leppänen

Blogissa: Tutkija, rinnakkaistallenna, se on entistä helpompaa

Rinnakkaistallentaminen kannattaa. Nyt kynnys rinnakkaistallentamiseen on tutkijalle entistäkin matalampi, sillä julkaisutietojen tarkastuksen yhteydessä selvitämme kirjastossa tutkimusartikkelin rinnakkaistallennusehdot.

Tarkistamme, onko mahdollista rinnakkaistallentaa artikkelin post print -versio, joka on tutkijan viimeinen oma versio artikkelista ennen kustantajan taittoa. Jos rinnakkaistallentaminen on sallittua, pyydämme tutkijaa lähettämään post print -versionsa, joka tallennetaan Tampereen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin.

Kirjasto hoitaa edelleen tutkijan puolesta Creative Commons -lisenssillä julkaistujen tutkimusartikkelien automaattisen rinnakkaistallentamisen.

Rinnakkaistallentaminen on avoimen julkaisemisen muoto, joka antaa tutkijalle mahdollisuuden julkaista artikkelinsa haluamallaan julkaisufoorumilla ja saattaa artikkeli myös avoimesti saataville. Suurin osa kustantajista sallii post print -version rinnakkaistallentamisen.

TamPubissa voit seurata myös artikkelisi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Rinnakkaistallentaminen lisää saatavuuden kautta tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä (katso esimerkiksi SPARC Europen lista artikkeleista). Tutkimusartikkelit saavat pysyvän verkko-osoitteen, jota voi hyödyntää mm. sosiaalisen median palveluissa.

Kirjasto pyytää post print -versioita vain vertaisarvioiduista tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista. Tutkija voi tarjota rinnakkaistallennettavaksi myös muita julkaisujaan lähettämällä pyynnön suoraan osoitteeseen oa@uta.fi.

Yliopiston rehtorin päätös (11.3.2016) sekä Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka (27.10.2016) edellyttävät tutkijoilta rinnakkaistallentamista.

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Rinnakkaistallentaminen

Teksti: Tietoasiantuntijat Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Blogissa: Tampereen yliopisto linjaa tieteen ja tutkimuksen avoimuutta

Open Access -logoTampereen yliopisto on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Yliopiston strategiassa 2016-2020 sanotaan: ”Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi.” Avoimuudella pyritään lisäämään tieteen luotettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osoituksena sitoutumisesta avoimen tutkimuksen edistämiseen yliopistoon perustettiin viime vuonna Avoin tiede -työryhmä, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin yliopiston julkaisu- ja datapolitiikan laadinta. Ryhmä laati yhdessä ehdotuksen linjauksesta, jonka jälkeen se laitettiin kommenttikierrokselle kaikkiin yksiköihin. Kommenttikierroksen jälkeen ehdotus käsiteltiin vielä tiedeneuvostossa ja opetusneuvostossa ennen lopullista hyväksymistä.

Rehtori hyväksyi Tampereen yliopiston ensimmäisen julkaisu- ja datapolitiikan 27.10.2016. Linjauksen pääviestinä on, että yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset pyritään saattamaan avoimiksi aina, kun se on mahdollista. Linjauksessa määritellään myös tutkimusdatan avoimuutta koskevat periaatteet Tampereen yliopistossa.

Lähes kaikki yliopistot ovat laatineet omia linjauksiaan avoimen tieteen edistämiseksi. Tämä on ollut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT-hanke) tavoitteena. Tavoitteensa tueksi ja korkeakouluja kirittääkseen ATT-hanke on teettänyt jo kahtena vuonna kypsyystasoselvityksen organisaatioiden avoimuudesta.

Tampereen yliopisto nousi vuoden 2016 selvityksessä tasolta kolme tasolle neljä, joka on luokituksen toiseksi korkein taso. Tasolla 4 olevat organisaatiot edistävät aktiivisesti avointa toimintakulttuuria, ja niissä avoimuuden periaatteet on julkisesti asetettu yhteisiksi tavoitteiksi. Tampereen yliopiston sijoituksen paranemiseen vaikuttivat omalta osaltaan yliopiston strategia, julkaisu-ja datapolitiikan julkaiseminen ja avoimuuden edistämiseksi tarjottavat palvelut.

Kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan

Tänä vuonna yliopiston Avoin tiede -työryhmän tehtävänä on varmistaa, että julkaisu- ja datapolitiikkaan kirjatut periaatteet saatetaan kaikkien tutkimusta tekevien tietoon ja juurrutetaan käytäntöön. Ryhmän seuraavassa kokouksessa pohditaan muun muassa sitä, miten avoimen tieteen tiedotusta voitaisiin kehittää.

Avaintoimijoita tutkimuksen avoimuuden edistämisessä ovat tutkijat itse. Kirjasto tarjoaa tutkijoille monia julkaisemisen avoimuutta edistäviä palveluja, kuten rinnakkaistallentamisen palveluita ja tietoa kustantajien Open Accessa -käytännöistä. Lisäksi kirjasto julkaisee monografioita ja kokoelmateoksia Tampere University Pressissä, joka toimii nykyään kokonaan Open Access -periaatteella. OA-tietoisuuden lisääminen on vahvasti esillä kirjaston tutkijakoulutuksissa, ja Avoin tiede -sivusto toimii tietolähteenä avoimuudesta koko yliopistoyhteisölle.

Kirjasto pyrkii edistämään avointa julkaisemista myös osallistumalla avoimen julkaisemisen mallien edistämiseen osana kansainvälisten tiedekustantajien kanssa käytäviä lisenssineuvotteluja. Kaikkien suurien tiedekustantajien kanssa pyritään saamaan aikaan sopimukset, jotka sisältävät sellaisen Open Access -elementin, joka aidosti edistää tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista tieteelliset artikkelinsa avoimesti kaikkien saataville.

Avoimuus muuttuu käytännöksi vasta sitten, kun tutkijat ja tutkimusryhmät tietävät riittävästi avoimuuden periaatteista ja palveluista ja näkevät avoimuuden hyödyt oman työnsä kannalta. Kerromme lisää Open Access -palveluistamme alkuvuoden aikana.

Keväällä järjestetään myös kysely avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan hallinnan käytännöistä Tampereen yliopiston tutkijoille.

Minna Niemi-Grundström, kirjastonjohtaja

Blogissa: Julkaise avoimesti ja avaa tutkimusaineistosi

Open Access -logoEnsi viikolla vietetään jo yhdeksättä kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tarkoituksena on edistää avointa julkaisemista ja tehdä tunnetuksi sen hyötyjä tiedemaailmassa. Avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, todennäköisyys tulla viitatuksi lisääntyy ja tutkimuksen laatu paranee. Archambaultin tutkimusryhmän mukaan avoin julkaiseminen toi yleensä 50 prosenttia enemmän viittauksia kuin julkaiseminen maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. Rinnakkaistallennetut julkaisut saivat yllättävästi eniten viittauksia 19 tieteenalalla 22 tieteenalasta.

Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston julkaisutiedonkeruussa on useamman vuoden ajan saatu tietoa siitä, onko julkaisu avoimesti saatavilla vai ei. Avoimen julkaisun määritelmä eri vuosina on ollut hieman erilainen. Alla oleva kuvio esittää avoimien julkaisujen määrän Tampereen yliopiston kaikista julkaisuista muutaman viime vuoden osalta. Julkaisutiedonkeruu on tämän vuoden osalta kesken, joten luku tulee vielä hieman muuttumaan.

Avoin julkaiseminen TaY:ssa

Rinnakkaistallennettujen julkaisujen lukumäärä Tampereen yliopistossa on vuonna 2016 huomattavasti korkeampi kuin edellisinä vuosina. Tähän mennessä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin on rinnakkaistallennettu artikkeleita yhteensä 441 kpl. Kirjasto on rinnakkaistallentanut kaikki Creative Commons -lisenssillä ilmestyneet julkaisut tutkijoiden puolesta.  Kirjaston Open Access -oppaaseen on koottu tietoa avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen lisäksi julkaisujen luotettavuudesta sekä tutkimuksen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta.

Avoin julkaisukanava tieteellisille kirjoille

Tampere University PressTUP logo haluaa edistää avointa tiedettä ja tiedon vapaata saatavuutta, joten vuodesta 2016 lähtien julkaistut Open Access -kirjat ovat heti avoimesti kaikkien saatavilla. Avoimet kirjat julkaistaan TamPub-julkaisuarkiston TUP OA Books -kokoelman lisäksi OAPEN Libraryssa, joka tarjoaa kirjoille kansainvälistä näkyvyyttä. Open Access -kirjoja ei myydä enää painettuina, ja niiden julkaisukustannukset ovat hyvin kohtuulliset.

Tampere University Pressin kustannustoiminnan kulmakivi on tieteellinen vertaisarviointi, jonka tekee vähintään kaksi toimituskunnan valitsemaa alan asiantuntijaa anonyymisti. Tampere University Press on Julkaisufoorumissa tasolla 1.

Julkaisujen näkyvyys TamPubissa

TamPub-julkaisuarkisto

TamPubissa jokaisella julkaisulla on oma latauslaskuri, joka kertoo, kuinka paljon kyseistä julkaisua on ladattu. TamPub top 10 -sivulle  on koottu ladatuimmat julkaisut edelliseltä kuukaudelta kokoelmittain.

Tänä syksynä TamPubissa on otettu käyttöön myös julkaisun altmetriikka-näkyvyyttä kuvaava Altmetric-indikaattori. Se kertoo, kuinka paljon julkaisulla on näkyvyyttä eri sosiaalisen median palveluissa. Altmetric-painiketta painamalla näkee mm. missä päin maailmaa julkaisua on luettu Mendeley-palvelun kautta ja kuinka paljon siihen on twiitattu. Altmetric-indikaattori näkyy julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus ja joiden indikaattori on enemmän kuin 0.  Esimerkiksi tällä julkaisulla Altmetric-indikaattori on tätä kirjoittaessa 15.

Tutkimusaineistot avoimiksi

Avoimen tieteen suositukset ja vaatimukset koskettavat julkaisemisen lisäksi myös yhä useammin tutkimusaineistoja.  Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa vaadittiin julkaisusuunnitelman lisäksi ensimmäistä kertaa erillisenä hakemuksen liitteenä aineistonhallintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa tuli määritellä mm. miten ja miltä osin tutkimusaineisto aiotaan avata jatkokäyttöön projektin jälkeen.

Tutkimusaineistojen avaamisella on monia hyötyjä: laadukkaiden tutkimusaineistojen uudelleenkäyttö on tutkimusinvestointien tehokasta käyttöä, niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, ja ne parantavat tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusaineistojen avaaminen voi myös edistää tutkijan näkyvyyttä ja meritoitumista viittausmäärien kasvun kautta.

Tutkimusaineistoja voi tallentaa ja etsiä useista data-arkistoista. Suomessa keskeisiä toimijoita ovat Tietoarkisto ja Kielipankki. Kirjaston Research data -oppaaseen on koottu tietoa data-arkistoista ja tutkimusaineiston avaamisesta ja uudelleenkäytöstä.

Avoimen tieteen tietoiskut 24. ja 26.10.2016

Kirjasto järjestää lyhyitä tietoiskuja avoimen tieteen teemoista 24.10. Kaupin kampuksella Arvo-kirjastossa klo 13:00 – 15:00 ja 27.10. Linnassa klo 12:00 – 14:00. Tervetuloa esittämään avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusaineistojen avoimuudesta puhutaan 9.11. klo 14-16.30 Linnassa  tutkimusaineistoseminaarissa otsikolla Kesytä aineistokaaos. Sen järjestävät kirjasto ja Tietoarkisto.

Teksti: Tanja Heikkilä, Saila Huuskonen, Merja Hyödynmaa, Sari Leppänen, Raila Melin, Kati Mäki, Eija Poteri ja Tomi Toikko

Tietoiskuja avoimesta tieteestä kansainvälisellä Open Access -viikolla

Herättivätkö Suomen Akatemian haun vaatimukset julkaisemisen avoimuudesta ja tutkimusdatan avaamisesta kysymyksiä? Tämä on todennäköisesti vasta alkusoittoa vaatimukselle tieteen avoimuudesta, joten varaudu tulevaan.

Tule kuulemaan lyhyitä tietoiskuja avoimesta tieteestä ja jakamaan omia kokemuksiasi näistä aiheista:

  •  Tutkimusdatan kanssa avoimesti
  •  Tampere University Press (TUP) ja Open Access -kirjojen kustantaminen
  •  Rinnakkaistallentaminen
  •  Avoimet julkaisut julkaisutiedonkeruussa ja TamPub -julkaisuarkisto
  •  Tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Tietoiskut pidetään

  • maanantaina 24.10. klo 13:00 – 15:00 Arvossa, opetusluokka Maurissa ( 1. krs B109)
  • torstaina 27.10. klo 12:00 – 14:00 Linnassa, opetusluokka Elinassa (3. krs 3022)

Tilaisuuteen toivotaan ilmoittautumista sekä kysymyksiä, jotka voi lähettää ilmoittaumislomakkeella. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

*******

Arvo-kirjastossa vietetään tietoiskujen aikaan 24.10. klo 12-16 Open Library -iltapäivää, jolloin voi tutustua muihinkin kirjaston palveluihin kuten uuteen Andor-hakupalveluun ja e-kirjoihin, valita poistokirjan, osallistua arvontaan ja nauttia kupin kahvia.

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Kirjaston Open Access -opas
Tampereen yliopiston Avoin tiede -verkkosivut
International Open Access Week 24.-30.10.2016

Avoimen tieteen asialla

Tieteen tutkimustulosten ja tutkimusaineistojen avoimuuden vaatimus nousee yhä vahvemmin esiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä Avoin tiede ja tutkimus -hanke vie tutkimuksen avoimuutta eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta yksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä.

Tampereen yliopisto haluaa tieteen avoimeksi

Tampereen yliopistossa on viime kuukausina otettu useampi askel tieteen avoimuuden edistämiseksi.

Yliopiston uudessa strategiassa vuosille 2016-2020 tuetaan avoimuutta: ”Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi”. Strategian toimeenpano-ohjelmassa asia tuodaan esiin konkreettisemmin: ”Yliopisto tukee ja lisää Open Access -julkaisemista ja tutkimusdatan avoimuutta”.

Tampereen yliopistoon on juuri asetettu Avoin tiede -työryhmä ajalle 2.3.2016 – 31.12.2017. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on selvittää tutkimusdatan avoimuuden periaatteet. Ryhmä toimii myös avoimuutta koskevan keskustelun foorumina sekä apuna avoimuuden ohjeiden ja päätösten valmistelussa.

Tampereen yliopiston rehtori edellyttää tuoreella päätöksellään (11.3.2016), että tutkijat tallentavat tutkimusartikkelien rinnakkaiskopiot Tampereen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin aina, kun se kustantajan julkaisuluvan mukaan on mahdollista. Kustantajan julkaisuluvan voi tarkistaa Sherpa/Romeo -palvelusta. Useimmiten sallitaan artikkelin post print -version rinnakkaistallentaminen.

Julkaisujen avoimuus nousee esiin myös julkaisutietojen keruussa. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisut tallennetaan yliopiston SoleCRIS-tutkimustietojärjestelmään. Vuodesta 2016 alkaen julkaisuista kerätään tieto siitä, onko julkaisu ilmestynyt avoimesti, sekä siitä, onko julkaisu rinnakkaistallennettu organisaatio- tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

Kirjasto vahvistaa tukeaan tutkijoille

Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tutkijoille tukea rinnakkaistallentamiseen. Rinnakkaistallentaminen on tutkijalle vaivaton ja maksuton tie saada oma tutkimusjulkaisu avoimesti saataville.

Open Access Cafe 19.10.2015 Linnassa

Kirjasto neuvoo avoimessa julkaisemisessa. Open Access Cafe oli ensi kerran avoinna tutkijoille viime syksynä. Nyt Cafe palvelee 6.4. ja 13.4.

Kirjasto selvittää rinnakkaistallennusluvat tutkijoiden puolesta. Tutkijan tarvitsee vain lähettää rinnakkaistallennettavan julkaisun tiedot kirjastoon, ja kirjasto hoitaa loput. Julkaisun tiedot voi lähettää joko e-lomakkeella tai suoraan sähköpostitse osoitteeseen oa@uta.fi. E-lomakkeen tai sähköpostin liitteeksi kannattaa liittää julkaisun post print -versio, sillä sen rinnakkaistallentaminen on yleisimmin sallittua.

Tänä vuonna kirjasto on alkanut rinnakkaistallentaa tutkijoiden puolesta Creative Commons -lisenssillä julkaistuja tutkimusartikkeleita. Creative Commons -lisenssillä on mahdollista määrittää ehdot artikkelin levittämiseen, kopioimiseen, näyttämiseen ja esittämiseen. CC-lisenssit tarjoavat myös suojaa ja vapautta tekijänoikeuksiin.

Kirjasto aloittaa tänä keväänä myös SoleCRISiin vietyjen aikakauslehtiartikkelien rinnakkaistallennuslupien aktiivisemman selvittämisen. Kirjaston asiantuntijat selvittävät artikkelien julkaisuluvat etukäteen ja pyytävät sitten tutkijoita lähettämään artikkelin oikean version (useimmiten post print) kirjastoon. Artikkelin lähettäminen on siis ainoa asia, mitä tutkijan sen rinnakkaistallentamisen tarvitsee tehdä.

Avoimuuden pitkä perinne Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin on kerätty yliopiston avoimia julkaisuja vuodesta 1999 lähtien. Väitöskirjojen avoin julkaiseminen alkoi vuonna 1999 ja muiden opinnäytetöiden vuonna 2000. Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen TamPubiin aloitettiin vuonna 2010.

TamPubissa julkaistaan myös Tampere University Pressin Open Access -kirjat. Tampere University Press (TUP) on vuoden 2016 alusta profiloitunut vertaisarvioiduksi Open Access -julkaisukanavaksi. TUP:n Open Access -kirjat julkaistaan myös kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa, jonka kautta kirjoille saadaan lisää kansainvälistä näkyvyyttä.

Tule kysymään avoimesta tieteestä!

Avoimen tieteen huhtikuu kirjastossaHuhtikuu on Tampereen yliopistossa Avoimen tieteen huhtikuu. Kirjasto järjestää Open Access Cafen 6.4. Kaupin kampuksella Arvo-kirjastossa ja 13.4. Linnassa. Kahvilan henkilökunta on kirjaston avoimen julkaisemisen asiantuntijoita, jotka vastaavat kaikkiin avoimeen tieteeseen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi avoimen tieteen kysymyksiin vastataan kirjaston chatissa tiistaina 19.4. klo 12-16.

Teksti: Tietoasiantuntijat Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen
Kuva: Outi Viitasalo

Tutkija, julkaise avoimesti ja näy!

Open Access -viikko 2014Tällä viikolla vietetään jo seitsemättä kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tarkoituksena on edistää avointa julkaisemista ja tehdä tunnetuksi sen hyötyjä tiedemaailmassa. Avoin julkaiseminen tarkoittaa sitä, että tieteelliset julkaisut ovat kaikkien saatavilla verkon kautta ilman kustantajien tai muiden kaupallisten toimijoiden asettamia maksumuureja, jotka rajoittavat julkaisujen käyttöä.

Tämän vuoden Open Access -viikon teemana on ”Generation Open”, jolla halutaan korostaa erityisesti opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden roolia avoimen julkaisemisen puolestapuhujina. Nuorempi sukupolvi onkin tärkeässä asemassa avoimen julkaisemisen leviämisessä, sillä heidän mukanaan trendi laajenee nopeasti tulevaisuuteen.

Portti avoimeen tieteeseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tiedon saatavuuden ja tiedon avoimuuden edistämiseksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille 2014-2017. Hankkeen tavoitteena on nostaa Suomi vuoteen 2017 mennessä johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tavoitteina on myös edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.

Hankkeen yhteydessä avattiin syksyllä 2014 Portti avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen -verkkosivusto, joka sisältää paljon hyödyllistä tietoa avoimesta julkaisemisesta.

tutkimusrahoittajat edellyttävät avoimuutta

Avoimesta julkaisemisesta on pikkuhiljaa tulossa yleinen normi, ja se on tällä hetkellä esillä monessa yhteydessä. Tiedon avoimuudesta puhutaan niin tutkimusjulkaisujen kuin muunkin tiedon kohdalla. Euroopan komissio ajaa vahvasti avointa julkaisemista. Komission Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettujen tutkimusjulkaisujen on oltava vapaasti saatavilla tämän vuoden alusta lähtien. Myös Suomen Akatemian uusissa syksyn 2014 rahoitushakuohjeissa tutkijoita kehotetaan tallentamaan tutkimusjulkaisut avoimesti saataville. Lääketieteen alalla on monia rahoittajia, jotka vaativat tutkimustulosten avointa saatavuutta.

Rinnakkaistallentaminen on helppoa

Tampereen yliopisto tarjoaa tutkijoilleen ilmaisen väylän avoimeen julkaisemiseen oman julkaisuarkistonsa TamPubin kautta. TamPubiin tutkija voi rinnakkaistallentaa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa julkaistun artikkelinsa kustantajan sen salliessa. Rinnakkaistallentaminen on avoimen julkaisemisen vihreää tietä (”green road”), joka on siis tutkijalle täysin maksuton. Avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä toteuttaa yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävää.

Tampereen yliopisto

Lehtien rinnakkaistallennustiedot löytyvät melko kattavasti SHERPA/RoMEO -palvelusta ja kustantajien kotisivuilta. SHERPA/RoMEO-palvelun värikoodit näkyvät jatkossa myös Julkaisufoorumin haussa.

Kirjasto tarkistaa rinnakkaistallennusluvat tutkijan puolesta, joten tutkijan tarvitsee vain ilmoittaa kirjastolle TamPub-lomakkeella, mitä hän haluaa rinnakkaistallentaa, ja lähettää artikkelin post-print-versio kirjastoon. Tietoa rinnakkaistallentamisesta löytyy yliopiston verkkosivuilta.

TamPub on näkyvä ja arvostettu julkaisufoorumi

TamPub on hyvin suosittu ja sen näkyvyys verkossa hyvä. Tämän vuoden aikana käyttäjämäärät ovat vaihdelleet noin 800:sta yli 2700 kävijään päivässä. Kävijämäärät ovat selvästi kasvaneet TamPubin valmistumisen jälkeen.

TamPubin julkaisujen vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä kertovat hyvin sen lukijalaskurit. Jokaisella työllä on oma laskurinsa, joka näyttää, kuinka monta kertaa julkaisu on avattu. Luetuinta julkaisua on luettu jo yli 34 400 kertaa, joten ihan pienestä lukijajoukosta ei ole kyse.

TamPubin luetuimmat julkaisut näkyvät TamPub top 10 – Ladatuimmat julkaisut edellisen kuukauden ajalta -sivulla. Sivulle listataan ladatuimmat julkaisut kokoelmittain sekä TamPubin kaikkien aikojen ladatuimmat julkaisut. Sivu antaa hyvän kuvan siitä, kuinka paljon julkaisuja luetaan. Tutkijat itse seuraavat tiiviisti julkaisujensa latauslaskureita.

OpenDOAR -sivuston mukaan avoimia julkaisuarkistoja on tällä hetkellä yli 2600. Näistä julkaisuarkistoista pidetään omaa ranking-listaa Ranking Web of Repositories, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. TamPub oli heinäkuussa 2014 sijalla 113. Sijoitukseen vaikuttavat mm. arkiston koko, näkyvyys verkossa, julkaisujen julkaisuaika (uudemmat julkaisut) sekä kokotekstien määrä. Maailmanlaajuisessa vertailussa on mukana lähes 2000 julkaisuarkistoa, joten TamPubin sijoitusta voi pitää varsin hyvänä.

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa – tärkeä markkinointikanava tutkimukselle

Tutkijan näkyvyys verkossa ja sosiaalisessa mediassa on tänä päivänä tärkeää. Kesällä 2014 järjestetyn Open Repositories -konferenssin pääpuhujana ollut Erin McKiernan puhui vahvasti sekä avoimen julkaisemisen että sosiaalisen median käytön tärkeydestä oman tutkimuksen esille tuomisessa. Myös Helsingin yliopiston dekaani, professori Arto Mustajoki viittasi lokakuun alun seminaaripuheessaan ja sen pohjalta kirjoitetussa blogissaan oman tutkimuksen markkinoinnin tärkeyteen. Markkinointi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on huomattavasti helpompaa, jos tutkija julkaisee avoimesti.

kuuntele tietoisku Tertiossa 23.10.

Kansainvälisen Open Access -viikon kunniaksi Tertiossa Kaupin kampuksella järjestetään tällä viikolla tietoisku aiheesta Avoin julkaiseminen ja rinnakkaistallentaminen. Tietoisku pidetään torstaina 23.10. klo 14.15-15 Tertion opetusluokassa Arvo B 109. Tervetuloa mukaan!

Teksti: Tanja Heikkilä, informaatikko

Lisätietoa ja linkkejä:
Open Access ja rinnakkaistallentaminen –sivusto
Avoin julkaiseminen – yksi tie tutkijan menestykseen / Tanja Heikkilä (Kirjastoikkuna)
Tallenna tutkija, tallenna! / Tiina Lankinen (Aikalainen 14/2013)
”Open Access is here to stay” / Tanja Heikkilä (Kirjastoikkuna)
Kysy sähköpostitse: oa@uta.fi

Avoin julkaiseminen – yksi tie tutkijan menestykseen

Kansainvälinen Open Repositories -konferenssi järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Konferenssi kokoaa yhteen avointen lähdekoodien ohjelmistoilla kehitettyjen julkaisuarkistojen (DSpace, Fedora, EPrints, Invenio) kehittäjiä sekä muita avointen julkaisuarkistojen ja avoimen julkaisemisen parissa työskenteleviä. Kesäkuiseen tapahtumaan osallistui myös Tampereen yliopiston kirjaston rinnakkaistallennustiimi.

Open Repositories -konferenssi

Konferenssi pidettiin Paasitornin kokouskeskuksessa, joka valmistui 1908 Helsingin Työväentaloksi. Arkkitehti Karl Lindahlin nimikkosalia hallitsee unkarilaisen János Rozsin seinämaalaus vuodelta 1939.

Konferenssin ohjelman avasi meksikolainen lääketieteen tutkija Erin McKiernan, joka puhui vahvasti avoimen julkaisemisen puolesta. McKiernan kehotti nuoria tutkijoita julkaisemaan avoimesti, sillä se lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja viittauksia ja on usein maksutonta. Hän korosti myös sosiaalisen median roolia tutkimuksen tekemisessä näkyväksi ja kehotti tutkijoita keskustelemaan kollegoiden kanssa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista. McKiernanin mukaan tutkija, joka julkaisee avoimesti, voi olla myös hyvin menestynyt tutkija.

Tutkijan identifioimistunnisteet ovat olleet viime aikoina esillä Suomessakin. Paneelikeskustelussa ORCID-tutkijatunnisteista nämä tunnisteet tulivat esiin useammassa esityksessä. Esimerkiksi Europe PubMedCentraliin on luotu yhteys ORCID-tunnisteisiin, joten tunnisteen omaavat voivat linkittää julkaisunsa suoraan sinne. Texasin yliopisto sen sijaan luo ORCID-tunnisteet valmiiksi kaikille opiskelijoille.

Nottinghamin yliopiston ylläpitämä Sherpa/Romeo-palvelu, josta voi tarkistaa lehtien ja kustantajien rinnakkaistallennuspolitiikan, on laajentanut toimintojaan ja kehittänyt uuden Sherpa/Fact-palvelun. Tästä piti esityksen Peter Millington. Sherp/Fact palvelun avulla tutkijat voivat tarkistaa, vastaavatko tietyn lehden open access -vaatimukset tutkimuksen rahoittajan open access -vaatimuksia. Kaikki rahoittajat eivät ole mukana palvelussa, mutta joitakin suuria brittiläisiä rahoittajia kyllä.

Menestyksekäs avoin julkaisuarkisto

Paul Royster Nebraska-Lincoln yliopistosta kertoi oman yliopistonsa julkaisuarkiston menestyksestä. Arkisto kuuluu tiedekunnalle, ei yliopistolle eikä kirjastolle, ja sen tarkoitus on levittää tiedekunnan julkaisuja niin laajasti kuin mahdollista. Tässä on onnistuttukin hyvin. Arkisto on Yhdysvaltojen toiseksi suurin, ja se sisältää 71 000 kokotekstitiedostoa. Niitä ladattiin viime vuoden aikana yli 6 miljoonaa kertaa. Arkiston artikkelit listautuvat jopa kustantajien (esim. Elsevierin) versioiden edelle Google-hauissa, sillä arkistoa käytetään enemmän. Roysterin käsityksen mukaan tiedekunnan edustajat tallentavat julkaisunsa arkistoon, koska niin haluavat, eivät siksi, että se olisi velvoite tai edellytys.

Kirjastot ylläpitävät usein yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten julkaisuarkistoja. Digitaalisten kirjastojen kehityksestä piti esityksen Chris Awre. Julkaisuarkistojen kehitys seuraa hyvin kirjastojen yleistä kehitystä kirjastojen siirtyessä painetusta materiaalista sähköiseen. Kirjastot ovat viime vuosina siirtyneet myös yhä enemmän omistajuudesta vuokraukseen, sillä monet e-aineistot ovat ikään kuin kirjastojen vuokraamia materiaaleja. Kirjastoissa on myös perinteisesti tehty paljon yhteistyötä, ja tämä trendi tuntuu jatkuvan julkaisuarkistojenkin puolella.

Konferenssin aikana useammassakin esityksessä tuotiin esiin ajatus näkymättömästä julkaisuarkistosta (invisible institutional repository). Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjät eivät välttämättä löydä tai edes etsi julkaisuarkistojen aineistoja julkaisuarkiston kautta. Useimmiten julkaisuarkiston materiaaleihin tullaan erilaisten hakupalvelujen kuten Googlen kautta. Tärkeintä käyttäjälle on, että hän löytää tarvitsemansa aineiston.

Useissa esityksissä ja postereissa tuotiin esille eri yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten julkaisuarkistojen integrointeja yliopiston muihin järjestelmiin. Julkaisuarkistojen pohjautuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin antaa kehittäjille melko vapaat kädet erilaisiin teknisiin ratkaisuihin muiden järjestelmien kanssa.

Reilusti yli puolet konferenssin osanottajista oli arkistojen kehittäjiä, teknisen puolen osaajia. Joukkoon mahtui myös perinteisen kirjastoalan osaajia. Konferenssi on vahvasti angloamerikkalainen. Suurimpia osanottajamaita olivat Yhdysvallat ja Iso-Britannia sekä tietysti isäntämaa Suomi. Erityisesti monet suomalaiset kirjastotyöntekijät olivat käyttäneet mahdollisuuden hyväkseen ja tulleet tutustumaan hieman teknisempään konferenssiin. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Yhdysvalloissa Indianapoliksessa.

Linkkejä:
Konferenssin kotisivut
Esitykset ja esitysten nauhoitukset

Teksti: Tanja Heikkilä
Kuva: Paula Nissilä