Kirjasto palvelee koko kesän ajan

Keskikesän taika

Kirjasto ei vietä hiljaiseloa kesälläkään vaikka aukioloajat ovatkin lukukausia lyhyemmät. Arvo-kirjasto on suljettuna kaksi viikkoa 17. – 28. 7. mutta Linna-kirjasto palvelee koko kesän.

Kirjaston kaukopalvelu on heinäkuun suljettu, mutta kannattaa tarkistaa, onko tarvitsemasi aineisto saatavissa omasta e-lehtikokoelmastamme tai e-kirjakokoelmastamme. Kaikki kirjaston kokoelmat löytyvät Tamcatista, jossa voit myös uusia lainojasi ja hoitaa maksuasioita.

Kysy kirjastosta -palvelu ja chat päivystävät kirjaston aukioloaikoina koko kesän. Vastaus ongelmaasi saattaa löytyä myös Oppaista, Usein kysytyistä kysymyksistä tai E-kirjaoppaan UKK-palstalta.

Sähköpostia luetaan myös koko kesän: kirjasto@uta.fi

Kirjasto toivottelee antoisia lukuhetkiä. Muistakaa nauttia myös kesästä.

Blogissa: Käyttäjäkysely antoi tärkeää asiakaspalautetta

Kirjaston tämänvuotiseen käyttäjäkyselyyn tuli kaikkiaan 1305 vastausta. Kiitos vastaajille tärkeästä palautteesta! Myös kyselyn palkinnot on arvottu ja voittajille ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Käsittelemme vastaukset ja kommentit tarkasti, ja kerromme myöhemmin keväällä, miten vastaamme palautteeseen. Yhteystietonsa jättäneiden kysymyksiin olemme vastanneet jo kyselyn aikana.

Avointa palautetta tuli runsaasti. Tässä muutamia esille nousseita aiheita.

Tiloja tarvitaan, Arvon aukioloaika laajenee

Ryhmätyötilojen riittävyys kirvoitti paljon kommentteja. Tilamme ovat valitettavasti rajalliset,  käytettävissä olevat neliöt käytössä ja Linnan ja Arvon ulkoseinät vastassa. Suunnittelemme kuitenkin koko ajan mahdollisuuksien rajoissa, miten olemassa olevia tiloja voisi muuntaa ryhmätyökäyttöön.

Tilojen käytön yhteydessä tuli jonkin verran kommentteja hiljaisuudesta. Toivottiin mm. merkintöjä siitä, missä tiloissa saa puhua ja missä ovat hiljaiset tilat. Tämä toive toteutettiinkin saman tien. Tilat on nyt merkitty väriopasteilla.

Etenkin Arvo-kirjaston aukioloaikoihin toivottiin pidennystä. Kirjasto onkin päättänyt toiveiden mukaisesti yhdenmukaistaa  Arvon aamuaukiolon samanlaiseksi kuin Linnassa eli ovet kirjastoon aukeavat klo 8 aamulla ja asiakaspalvelu alkaa kello 9. Arvossa voi siis heti aamusta itsenäisesti lainata ja palauttaa kirjoja lainaus- ja palautusautomaatilla sekä noutaa varauksia. Uuteen aukioloaikaan siirrytään pääsiäisen jälkeen tiistaina 18.4..

Aineistot käyttöön Andorin avulla

Jonkin verran  kommentteja tuli e-aineistoista: harmiteltiin, että ne eivät toimi tai niitä on liian vähän. Kirjasto hankkii toki e-kirjoina kaikki kurssikirjat, jos niitä vain on saatavissa. Kaikkea ei kuitenkaan löydy e-muodossa, tai e-kirja eivät ole kirjastokäyttöön sopiva useamman käyttäjän versio.

E-aineistojen toimiminen on haaste, sillä meillä on Tamcatissa n. 300 000 e-kirjaa ja lisäksi ECCO ja EEBO, jotka eivät ole Tamcatissa, yhteensä siis n. 700 000 e-kirjaa. E-lehtiä on n. 44 000 eri palveluntarjoajien kautta.

Kirjasto tekee omasta puolestaan kaikkensa, jotta e-aineistot palvelisivat käyttäjiä. Kannattaa ilmoittaa viipymättä kirjastoon, jos e-aineistoon ei pääse , jotta voimme selvittää asiaa. Chat on nopea ja toimiva tapa ilmoittamiseen, ja sen kautta voimme yhdessä tutkia, missä on vika. Kirjaston e-kirjaopas ja Andor-opas sekä etenkin etäkäyttöohje auttavat usein eteenpäin.

Kirjaston uusi hakupalvelu Andor sai sekä kehuja että moitteita. Kiitosta sai erityisesti mahdollisuus yhdistää kirjastokortti peruspalvelutunnukseen, jolloin ei enää tarvitse muistella kortin numeroa eikä kahta salasanaa.

Kirjasto järjestää Andor-koulutuksia, ja Andor-opas auttaa tiedonhakijaa. Kirjasto on tehnyt koulutuksesta myös 45 minuutin videon, jos et pääse paikan päälle.

Verkkosivut viestivät kirjastosta

Kysyimme myös, mitä kautta toivot saavasi tietoa kirjaston palveluista. Ylivoimaisesti eniten haluttiin tietoa kirjaston verkkosivuilta. Kommenteissa chat saa paljon kiitosta.

Pyrimme jatkuvasti selkeyttämään kirjaston verkkosivuja, jotta tieto olisi helpommin löydettävissä. Kirjaston uutiset voi tilata sähköpostiin helposti: klikkaa vain tästä. Linkki löytyy etusivun alalaidasta.

Opiskelijan työpöydällä kirjasto tiedottaa erityisesti opiskelijoita kinnostavat asiat, ja opiskelijat saavat työpöydän uutiset myös sähköpostiinsa. Somekanavamme Facebook, Twitter ja Instagram löytyvät kirjaston etusivulta.

Linkkejä:
Andor-koulutuksia
Andor-opas
E-kirjaopas
Tilaa kirjaston uutiset sähköpostiisi

Teksti: Tietoasiantuntijat Mervi Ahola ja  Outi Viitasalo

Kirjaudu Andoriin peruspalvelutunnuksella

Andor-hakupalvelu

Vuoden vaihteessa kirjaston Andor-hakupalvelun kirjautumissivu muuttui, ja kirjautumistavan valinta on hämmentänyt osaa käyttäjistä. Kirjautumisnäkymää on muokattu, jotta kahden kirjautumistavan ero olisi selkeä kaikille asiakkaille. Yliopiston opiskelijan ja henkilökunnan avain aiheistoihin Andorissa on peruspalvelutunnus.

Yliopistolainen, näin kirjaudut Andoriin:

  • Kirjaudu aina peruspalvelutunnuksellasi.
  • Liitä käyttäjätiliisi oma kirjastokorttisi, niin voit myös tehdä varauksia ja uusia lainasi, kun olet kirjautuneena peruspalvelutunnuksella.
  • Vain tällä kirjautumistavalla pääset käyttämään kirjaston hankkimia e-aineistoja myös etäkäytössä.

Kun etsit teoksia kirjaston kokoelmista tai kotimaista aineistoa,
hae kirjaston kokoelmista.
Kun etsit ulkomaisia artikkeleita tai teet laajoja aihehakuja,
hae Andor-tietokannasta.

Tietokantoihin ja e-lehtiin pääset myös oikopolkua pitkin omista linkeistään.

Lue lisää blogista: Andor – Kirjautuminen peruspalvelutunnuksella etäkäytössä avaa e-aineistot

In English: Log in to Andor with your basic user account

Blogissa: Andor – Kirjautuminen peruspalvelutunnuksella etäkäytössä avaa e-aineistot

Vuoden vaihteessa kirjaston etäkäyttökirjautuminen muuttui. Entinen Nelli-kirjautuminen oli syksyn ajan edelleen Andorinkin takana, mutta koska Nelli poistui kokonaan, oli päivitettävä myös kirjautumistekniikka.

Uusi kirjautumissivu on aiheuttanut hämmennystä, kun tarjolla on nyt kaksi kirjautumismahdollisuutta, joista pitää valita. Andorissa yhdistyvät entinen Tamcat, jonne kirjauduttiin kirjastokortilla, ja Nelli, joka vaati peruspalvelutuunusta. Kummalla kirjautua nyt Andoriin?

Lisäksi vuodenvaihteen päivitys toi näkyviin oudon haka login -kirjautumislogon ja kehotuksen kirjautua ”yliopiston tunnuksilla”. Se tarkoitti peruspalvelutunnusta, mutta pelkkä yliopiston tunnus yhdessä haka login -logon kanssa tuntui monesta käyttäjästä niin oudolta, että varmuuden vuoksi kirjauduttiin kirjastokortilla. jolla ei sitten päässytkään e-aineistoihin.

Olemme nyt viilanneet kirjautumisikkunaa, joten toivomme, että kirjautuminen olisi jatkossa yksiselitteisempää. Parannusehdotuksia otamme mielellämme vastaan. Valitettavasti näkymän päivittämisessä on rajoituksensa, mutta teemme parhaamme.

Andor: kirjaston kokoelmatietokanta

Kun kirjaudut Andorin kirjaston kokoelmatietokantaan, pääset helpoimmin kirjaston aineistoihin ja e-kirjoihin. Kirjaudu ensin oikean yläkulman Kirjaudu sisään -linkistä. Ruudulle avautuu pop up -ikkuna, jossa kehotetaan valitsemaan kirjautumistapa. Valitse kirjautuminen peruspalvelutunnuksella, jolloin saat käyttöösi kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot.

Kun olet kirjautunut, liitä kirjastokorttisi tiliisi, jolloin pääset peruspalvelutunnuksella kirjautumalla myös lainatietoihisi.

Andor-tietokanta

Jos haluat löytää ulkomaisia artikkeleita tai tehdä aihehakuja, kirjaudu Andor-tietokantaan. Sieltä pääsee myös e-kirjoihin, mutta joissain tapauksissa etäyhteydessä tunnistautumisketju katkeaa, joten varmin keino päästä e-kirjoihin on edellä kuvattu kirjautumistapa.

Etäyhteydessä Andor tunnistaa, jos et ole yliopiston alueella ja kehottaa yläpalkissaan kirjautumaan. Klikkaa palkkia, ja näet kirjautumissivun, joka on hiukan erilainen kuin kokoelmatietokannan pop up -näkymä.

Kirjaudu peruspalvelutunnuksella. Klikkauksen jälkeen avautuu varsinainen kirjautuminen.

Kirjautuminen kertoo palveluille, että kotikoneesi saa päästää kirjaston aineistoihin

Kirjautuminen tehdään vain kerran, ja kone on tunnistautuneena varsin kauan, jos et sulje selainta. Kirjautuminen peruspalvelutunnuksella on välttämätöntä etäyhteydessä, sillä e-aineistot on hankittu vain yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä TAYS:n henkilökunnan käyttöön. Vain yliopiston tunnuksella voidaan valvoa, että lisenssiehdot täyttyvät.

Jos selain aukaisee aina uusia välilehtiä, niin kirjautuminen ei välttämättä seuraa mukana uusiin välilehtiin. Ongelma ratkeaa useimmiten, kun suljet selaimen ja aloitat uudestaan Andorin kirjaston kokoelmatietokannasta.

Muistathan myös oikopolut eli Tietokannat ja E-lehdet löytyvät omista linkeistään kirjaston etusivulta. Siellä kysytään kertakirjautumista vasta siinä vaiheessa, kun siirryt kirjaston tietokannasta kustantajan sivulle.

Kuvallinen etäkirjautumisohje löytyy kokonaisuudessaan Andor-oppaasta. Ongelmatilanteisiin voi löytyä ratkaisu myös Andor-oppaan tunnetut virheet -välilehdeltä.

Katso myös:

Tietoasiantuntija Mervi Ahola

 

Blogissa: Kun mikään ei riitä… kirjasto auttaa tutkijaa

Rutistuksen jälkeen artikkelisi on kuosissa ja hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Nyt voit ottaa lokoisasti ja nauttia työn tuloksista… Vielä mitä, jäljellä on työsi näkyväksi tekeminen, markkinointi.

Ei riitä, että tutkija saa kirjoitettua artikkelin valmiiksi ja julkaistuksi tieteellisessä referee-lehdessä. Oman työn tulokset pitää myös saattaa muiden tutkijoiden, tutkimusrahoittajien jne. tietoon. Tutkijan pitää lunastaa oma paikkansa tiedeyhteisössä ja saada sillä tavoin tieteellistä vaikuttavuutta työlleen.

Apunasi on kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -opas, joka kertoo, millä tavoin tutkija voi erottua muista ja saada työnsä tulokset näkyväksi. Kirjasto auttaa tutkijaa löytämään keinoja parantaa omaa näkyvyyttä.

Onko aika hakea apurahaa tai tehtävää?

Osoittaakseen tutkimuksensa vaikuttavuuttaa tutkija tarvitsee julkaisujensa viittaustietoja. Kirjaston oppaassa kerrotaan viittaustietokannoista ja siitä, mitä niistä saadaan selville. Lisäksi kirjasto auttaa tarvittaessa yliopiston tutkijaa viittaustietojen ja h-indeksin laskennassa. Ota yhteyttä tietopalveluun!

Onko nimesi vaihtunut tai onko työsi liitetty samannimiseen henkilöön?

Tutkijan tunnistaminen - kaavio

Tutkijatunnisteet pyrkivät ratkaisemaan nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyvät ongelmat. Kirjaston opas kertoo mm. ORCID-tunnisteesta ja sen hyödyistä tutkijalle. Kirjasto myös auttaa tutkijatunnisteiden luomisessa ja neuvoo niiden ylläpidossa. Ota yhteyttä tietopalveluun!

Löysitkö hyvän julkaisukanavan?

Huomasitko myöhemmin, että olisit voinut tarjota artikkeliasi arvostetumpaan lehteen? Kirjaston oppaassa kerrotaan myös lehtien vaikuttavuudesta ja sen indikaattoreista, esimerkiksi tieteellisen julkaisutoiminnan laatua arvioivasta Julkaisufoorumi-järjestelmästä.

Näkyykö tutkimuksesi?

Tutkimukselta ja tutkijalta halutaan myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Perinteiset vaikuttavuuden mittarit eivät tässä auta, vaan tarvitaan altmetriikkaa tunnistamaan tutkimuksen nopeaa vaikuttavuutta, sillä altmetrisiä tapahtumia kuten mainintoja voi tulla jopa ennen julkaisun ilmestymistä. Kirjaston Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys -oppaassa kerrotaan altmetriikkapalveluista ja altmetrisista tapahtumista.

Altmetric-indikaattorin tiedot artikkelille TamPubissa

Altmetriset indikaattorit näkyvät myös kirjaston palveluissa. Julkaisuarkisto TamPubissa sellaisilla julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus, on näkyvissä Altmetric-indikaattori, joka kertoo julkaisun näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Altmetric-indikaattori näyttää, kuinka paljon julkaisu on saanut mm. mainintoja, suosituksia ja käyttöä sosiaalisessa mediassa. Sama indikaattori näkyy myös kirjaston uuden Andor-hakupalvelun kautta. Altmetric-indikaattori voidaan näyttää joko palkkina (TamPub) tai ”kukkasena” (Andor). Indikaattori näkyy vain silloin, jos indikaattorin lukema on suurempi kuin 0. Myös monissa muissa tietokannoissa, mm. Scopus– ja ScienceDirect -tietokannoissa, näkyy jokaisen artikkelin kohdalla julkaisun altmetrinen näkyvyys Altmetric-tietokannan kautta.

TamPubissa on lisäksi jokaisen julkaisun kohdalla näkyvissä latauslaskuri, joka kertoo, montako kertaa kyseistä artikkelia on ladattu. Andorin hauissa näkyvät myös Web of Science– ja Scopus-viittausten määrät.

Teksti: Tietoasiantuntijat Merja Hyödynmaa ja Tanja Heikkilä

Blogissa: Julkaise avoimesti ja avaa tutkimusaineistosi

Open Access -logoEnsi viikolla vietetään jo yhdeksättä kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tarkoituksena on edistää avointa julkaisemista ja tehdä tunnetuksi sen hyötyjä tiedemaailmassa. Avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, todennäköisyys tulla viitatuksi lisääntyy ja tutkimuksen laatu paranee. Archambaultin tutkimusryhmän mukaan avoin julkaiseminen toi yleensä 50 prosenttia enemmän viittauksia kuin julkaiseminen maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. Rinnakkaistallennetut julkaisut saivat yllättävästi eniten viittauksia 19 tieteenalalla 22 tieteenalasta.

Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston julkaisutiedonkeruussa on useamman vuoden ajan saatu tietoa siitä, onko julkaisu avoimesti saatavilla vai ei. Avoimen julkaisun määritelmä eri vuosina on ollut hieman erilainen. Alla oleva kuvio esittää avoimien julkaisujen määrän Tampereen yliopiston kaikista julkaisuista muutaman viime vuoden osalta. Julkaisutiedonkeruu on tämän vuoden osalta kesken, joten luku tulee vielä hieman muuttumaan.

Avoin julkaiseminen TaY:ssa

Rinnakkaistallennettujen julkaisujen lukumäärä Tampereen yliopistossa on vuonna 2016 huomattavasti korkeampi kuin edellisinä vuosina. Tähän mennessä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin on rinnakkaistallennettu artikkeleita yhteensä 441 kpl. Kirjasto on rinnakkaistallentanut kaikki Creative Commons -lisenssillä ilmestyneet julkaisut tutkijoiden puolesta.  Kirjaston Open Access -oppaaseen on koottu tietoa avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen lisäksi julkaisujen luotettavuudesta sekä tutkimuksen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta.

Avoin julkaisukanava tieteellisille kirjoille

Tampere University PressTUP logo haluaa edistää avointa tiedettä ja tiedon vapaata saatavuutta, joten vuodesta 2016 lähtien julkaistut Open Access -kirjat ovat heti avoimesti kaikkien saatavilla. Avoimet kirjat julkaistaan TamPub-julkaisuarkiston TUP OA Books -kokoelman lisäksi OAPEN Libraryssa, joka tarjoaa kirjoille kansainvälistä näkyvyyttä. Open Access -kirjoja ei myydä enää painettuina, ja niiden julkaisukustannukset ovat hyvin kohtuulliset.

Tampere University Pressin kustannustoiminnan kulmakivi on tieteellinen vertaisarviointi, jonka tekee vähintään kaksi toimituskunnan valitsemaa alan asiantuntijaa anonyymisti. Tampere University Press on Julkaisufoorumissa tasolla 1.

Julkaisujen näkyvyys TamPubissa

TamPub-julkaisuarkisto

TamPubissa jokaisella julkaisulla on oma latauslaskuri, joka kertoo, kuinka paljon kyseistä julkaisua on ladattu. TamPub top 10 -sivulle  on koottu ladatuimmat julkaisut edelliseltä kuukaudelta kokoelmittain.

Tänä syksynä TamPubissa on otettu käyttöön myös julkaisun altmetriikka-näkyvyyttä kuvaava Altmetric-indikaattori. Se kertoo, kuinka paljon julkaisulla on näkyvyyttä eri sosiaalisen median palveluissa. Altmetric-painiketta painamalla näkee mm. missä päin maailmaa julkaisua on luettu Mendeley-palvelun kautta ja kuinka paljon siihen on twiitattu. Altmetric-indikaattori näkyy julkaisuilla, joilla on DOI-tunnus ja joiden indikaattori on enemmän kuin 0.  Esimerkiksi tällä julkaisulla Altmetric-indikaattori on tätä kirjoittaessa 15.

Tutkimusaineistot avoimiksi

Avoimen tieteen suositukset ja vaatimukset koskettavat julkaisemisen lisäksi myös yhä useammin tutkimusaineistoja.  Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa vaadittiin julkaisusuunnitelman lisäksi ensimmäistä kertaa erillisenä hakemuksen liitteenä aineistonhallintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa tuli määritellä mm. miten ja miltä osin tutkimusaineisto aiotaan avata jatkokäyttöön projektin jälkeen.

Tutkimusaineistojen avaamisella on monia hyötyjä: laadukkaiden tutkimusaineistojen uudelleenkäyttö on tutkimusinvestointien tehokasta käyttöä, niitä voidaan hyödyntää opetuksessa, ja ne parantavat tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusaineistojen avaaminen voi myös edistää tutkijan näkyvyyttä ja meritoitumista viittausmäärien kasvun kautta.

Tutkimusaineistoja voi tallentaa ja etsiä useista data-arkistoista. Suomessa keskeisiä toimijoita ovat Tietoarkisto ja Kielipankki. Kirjaston Research data -oppaaseen on koottu tietoa data-arkistoista ja tutkimusaineiston avaamisesta ja uudelleenkäytöstä.

Avoimen tieteen tietoiskut 24. ja 26.10.2016

Kirjasto järjestää lyhyitä tietoiskuja avoimen tieteen teemoista 24.10. Kaupin kampuksella Arvo-kirjastossa klo 13:00 – 15:00 ja 27.10. Linnassa klo 12:00 – 14:00. Tervetuloa esittämään avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusaineistojen avoimuudesta puhutaan 9.11. klo 14-16.30 Linnassa  tutkimusaineistoseminaarissa otsikolla Kesytä aineistokaaos. Sen järjestävät kirjasto ja Tietoarkisto.

Teksti: Tanja Heikkilä, Saila Huuskonen, Merja Hyödynmaa, Sari Leppänen, Raila Melin, Kati Mäki, Eija Poteri ja Tomi Toikko

Lähtöruutu hukassa? – Kirjaston tieteenalaoppaat auttavat

Kirjaston oppaiden etusivuTiedon tulva konkretisoituu joskus harmillisesti kirjastojen nettisivuilla surffatessa. Kolmannen linkin jälkeen oikean lähteen etsiminen alkaa kyllästyttää, ja sormi hakeutuu Googlen hakukoneelle.

Jos kuitenkin haluat etsiä tietoa systemaattisesti, vilkaise, löytyykö kirjaston oppaista sopivaa apua. Kirjaston tieteenalaoppaat on laadittu niin, että opiskelijat ja tutkijat löytävät mahdollisimman helposti juuri omat aineistonsa.

Tutustu oman alasi oppaaseen ja anna meille palautetta! Kerro, onko oppaassa kaikki tarpeellinen. Valita, jos jokin ei toimi. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia uusien oppaiden aiheista. Kirjaston järjestelmät uudistuvat, mutta oppaamme linkit pysyvät – päivitämme niitä jatkuvasti, joten aineistosi löytyvät jatkossakin tästä tutusta lähtöruudusta.

Kirjaston muista oppaista saat apua myös mm. e-kirjojen käyttöön, RefWorks- ja Mendeley-ohjelmien hyödyntämiseen ja tutkijan työhön. Oppaat tarjoavat myös vinkkejä Open Access- ja väitöskirjan julkaisemiseen.

Teksti: Raija Aaltonen, tietoasiantuntija

Kirjaston Tutkijapalvelut-sivu helpottaa tutkijan arkea

Kirjaston Tutkijapalvelut-sivun kuvakaappaus. Klikkaa kuvaa, niin sivu avautuu.

Kirjasto on nyt tehnyt tutkijoille helpoksi ja tehokkaaksi reitin tärkeimpiin kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Kirjaston Tutkijapalvelut-sivu, tutkijan hot-lista, kokoaa yhteen tutkimuksen teon kannalta hyödylliset linkit selkeästi ja tiiviisti ryhmiteltyinä.

Ankkuroidu e-aineistojen äärelle, ota omaksi vinkit uutuusseurantaan, löydä ohjeistusta julkaisemiseen tai hanki tietoa yhä tärkeämmiksi tulevista tutkimuksen arviointi-indikaattoreista. Linkkien kautta löytyy myös vastauksia yleisimpiin e-aineistojen käyttäjien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Käytännön asioita sujuvoittavat kirjaston palveluihin liittyvät tilauslomakkeet ja tiedonhankinnan koulutusten ajankohdat ilmoittautumisineen. Ja olethan mukana nostamassa oman ja yliopistosi tutkimuksen profiilia: Tutkijapalvelut-sivulta pääset kätevästi eteenpäin rinnakkaistallentamiseen liittyvissä asioissa.  Jos tutkimuksen teossa on meneillään suvantovaihe, voit myös napata käytännön vinkkejä tutkimuksen vauhdittamiseen.

Tutkijapalvelut-sivun sisältö:

E-aineistot ja uutuusseuranta

Vinkkasiko kollega RefWorksista, koetko e-lehtien käytössä ongelmia, etsitkö tehokasta tapaa seurata oman alasi julkaisuja tai haluatko vilkaista sinulle keskeisen tietokannan hakuopasta; täältä löydät lisätietoa!

Arvioiminen
Impaktiluku, h-indeksi, SJR, SNIP, Scopus, Web of Science ym.; tutustu tutkimuksen arvioinnin moninaiseen maailmaan ja hae lisätietoa esim. Measuring your research impact (Dublin Institute of Technology, Dublin City University, National University of Ireland and University College Dublin – MyRI Team)

Julkaisupalvelut
Linkit mm. väitöskirjan julkaisemiseen, rinnakkaistallentamiseen ja SoleCrisiin. Tätä kautta voit myös astua sisään verkkokirjakauppa Granumiin.

Tiedonhankinnan koulutus ja ohjaus
Tsekkaa kirjaston ajankohtaiset tiedonhankinnan koulutukset ja muu tuki henkilökohtaiseen tiedonhankintaan

Lomakkeita ja yhteystietoja

Tätä kautta saat näppärästi ja nopeasti eteenpäin kaukopalvelutilaukset, Tilaa informaatikko –ajanvaraukset ym.

Muita hyödyllisiä sivuja
Esim. Tips for writing scientific journal articles (pdf) tai Oulun yliopiston tutkimuksen tuki -sivusto

Etäkäytössä Tutkijapalvelut-sivulle kannattaa mennä Nellistä, kohdasta LINKKEJÄ.Kirjaston sivulta Tutkijapalvelut löytyvät sivun vasemmasta palkista kohdasta Palvelut.

Teksti ja kuva: Paula Nissilä ja Mervi Ahola

Lataa e-kirja koneellesi tai tabletille ja voit lukea sitä ilman internet yhteyttä

Uusi palvelu, joka tällä hetkellä löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdollisuus ladata e-kirjoja omalle koneelle/kannettavalle, tableteille ja erilaisille lukulaitteille. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Dawsoneran, Ebraryn  ja eBooks on EBSCOHostin e-kirjakokoelmissa sekä edellä mainittujen lisäksi Thiemessä, josta kirjoja saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta.

Kun kirja on ladattu ja avattu ensimmäisen kerran nettiyhteydessä kirjan lukeminen ei ole sen jälkeen riippuvaista nettiyhteydestä tai etäkäytöstä. Dawsoneran kirja löytyy oman tietokoneen Adobe Readerilta, Thiemen kirja omalle koneelle ladatusta iOffline ohjelmasta ja Ebraryn ja Ebscon kirjat löytyvät omalle koneelle ladatusta Adobe Digital Editions lukuohjelmasta. Ks. ADE lukuohjelman latausohjeet.  Laina-aika on Dawsoneran ja Ebscon kirjoissa 1-3 päivää ja Ebraryn kirjoissa 14 päivää.

Adobe Digital Editions lukuohjelmassa voi selata kirjaa, tehdä mm. muistiinpanoja, hakea kirjan tekstistä, kopioida tai printata kirjasta tietyn määrän sivuja.

Kaikkien ladattavien kirjakokoelmien latausohjeet löytyvät kirjaston Oppaat ja ohjeet sivulta kirjakokoelmittain.

Tabletteihin esim. iPad ja Samsung Galaxy saa myös ladattua Ebraryn ja Ebscon e-kirjoja. Adobe Digital Editions lukuohjelmaa ei kuitenkaan voi asentaa tableteille vaan niihin täytyy asentaa BlueFire reader lukuohjelma. Ks. ohjeet tabletteihin tarvittavan lukuohjelman Bluefire Readerin lataamiseen eBooks on EBSCOHostin ja Ebraryn kirjojen lukemiseksi iPadilla ja Androidilla.  Katso myös tarkemmat ohjeet Ebraryn e-kirjojen lataamiseksi iPadille ja eBooks on EBSCOHostin lataamisohjeet tableteille.

Samsungin Androidin tabletille lataamisen ohjeet poikkeavat hieman iPadin latausohjeista: Lataa kirja ensin tietokoneelle, siirrä sitten .acsm tiedosto Androidin Bluefire Readerin library -hakemistoon. Huom. tabletissa täytyy olla nettiyhteys kun avaa kirjan ensimmäisen kerran.

Katso lista muista e-kirjojen lukulaitteista, joihin on mahdollisuus ladata e-kirjoja.

Yhteenveto ladattavista kirjakokoelmista ja ohjeista löytyy Oppaat ja ohjeet sivulta kohdasta Yhteenvetotaulukko ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista.

Kysymykset, ongelmat ja palautteet voi antaa Nellin palautelomakkeella.

Aniita Ahlholm-Kannisto

Kirjasto tarjoaa enemmän e-aineistoja kuin tiedetään

Tieto tutkijan työpöydälle -käyttäjäkyselyn avoimissa vastauksissa tulee tutkijoilta, riippumatta tieteenalasta, hyvinkin samanlaisia kommentteja, huomioita, pohdintoja ja kysymyksiä koskien e-aineistoja.  Suurin osa kysymyksistä koskee aineistojen saatavuutta: miksi kaikkien alojen kaikki aineistot eivät ole e-muodossa, miksi jotkut yksittäiset lehdet eivät päästä uusimpaan aineistoon, miksi e-lehtien vanhempia aineistoja ei ole käytettävissä, miksi kirjaston e-kirjat eivät käy Kindleen, miksi kotimaista aineistoa ei ole yms.

Pyrimme tällä kirjoituksella vastaamaan ainakin muutamiin eniten mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lopuksi annamme linkkilistan, joka toivottavasti auttaa avaamaan muutaman solmun.


E-kirjat

Tampereen yliopiston kirjastolla on Nelli-portaalin kautta tarjolla yli 300 000 e-kirjaa. Vaikka e-aineistotarjonta lisääntyykin koko ajan, kaikki aineisto ei suinkaan ole vielä saatavana e-muodossa, kotimainen (tai muun kuin englanninkielinen) aineisto ei varsinkaan. Kotimaisia e-kirjoja on kyllä joitain saatavana, mutta useimmiten kustantajat myyvät niitä vain yksityiseen käyttöön. Yliopistolisenssit eivät ole lainkaan mahdollisia. E-kirjoja myydään yksittäin samalla tavalla kuin painettuja kirjoja (esim. Ellibs välittäjänä, Gaudeamus kustantajana). Ulkomaisista välittäjistä Amazonkin myy e-kirjoja vain yksittäisille käyttäjille luettavaksi omille kirjoilleen kehitetylle Kindle-kirjalukijalle eikä siis kirjastoille, joiden kirjat ovat ensisijaisesti verkon kautta luettavia. Toki yhä useammat e-kirjapaketit tarjovat myös omalle kannettavalle ja joillekin lukijalaitteille lataamisen.

Mielestäni kirjaston elektronisia aineistoja on kehitetty merkittävästi viimeisen 4 vuoden aikana, toivottavasti sama jatkuu edelleen.

Ongelmana on myös se, että e-kirja usein ilmestyy myöhemmin kuin painettu kirja, sillä kustantajat haluavat ensin voiton painetusta kirjasta. E-kirjojen kasvua voi hahmottaa vaikka kurssikirjojen e-versioiden kasvua seuratessa. Vuonna 2006 opintovaatimuksissa voimassa olevista nimekkeistä oli saatavana myös e-kirjoina 4,3%. Tämän vuoden syksyllä e-kirjojen luku oli 13,2%.

On kysytty myös, miksei e-kirjaa voi lainata toisen yliopiston kirjastosta kuten painettua kirjaa. Vastaus on yksinkertainen: e-kirja ja e-lehti on lisensoitu vain tilaajainstituution käyttöön ja sen hinta määräytyy instituution suuruuden mukaan.  Lisenssiehdot määrittävät tarkasti e-aineistojen käytön; ne ovat vain tilaavan instituution henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä eivätkä lainattavissa muualle.


Tampereen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma on mittava

Kirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä yli 340 000 e-kirjaa. Osa kirjoista on ostettu valmiina paketteina, kuten Ebrary  (sisältää yli 70 000 e-kirjaa) ECCO (sisältää englanninkielisiä teoksia 1700-luvulta digitoituina kokoteksteinä, n. 150 000 e-kirjaa) ja EEBO (sisältää englantilaisia kirjoja vuosilta 1473-1700 digitoituna kokotekstinä, yli 100 000 teosta). Kirjasto tilaa myös yksittäisiä e-kirjoja useammankin välittäjän kautta, esim. Dawsonera (vaatii kirjautumisen), eBooks onEbscoHost, MyiLibrary ja Taylor & Francis.

Kurssikirjoista tilataan aina myös e-versio, jos sellainen on saatavissa, mutta yleiskokoelmaan kirjat tilataan pääasiassa painettuna, jos asiakas ei erityisesti toivo kirjaa e-muodossa. Hankintaehdotuksissa siis voi mainita, että haluaa kirjan mieluiten e-muodossa, jolloin tarkistamme, onko se saatavana. Kirjaston sivulta vasemmasta palkista kohdasta lomakkeet, löytyy sekä kurssikirjojen hankintaesityslomake että muun kirjallisuuden hankintaesityslomake.

Käsikirjoja e-kirjoina englanninkielellä löytyy melko hyvin ja pääasiassa nykyään kaikki käsikirjat tilataankin e-muodossa, jos sellainen on saatavissa. E-käsikirjat on koottu Nelliin E-Käsikirjasto-linkin alle. Sieltä löytyy tällä hetkellä yli 700 hakuteosta ja käsikirjatyyppistä teosta sekä sanakirjoja ja menetelmäoppaita.


E-kirjojen käyttö koetaan usein hankalaksi

E-kirjojen käyttöliittymät koetaan usein hankaliksi. Valitettavasti kirjasto ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan e-aineiston käyttöliittymiin ja ne ovatkin erilaisia kustantajista riippuen. Käyttöliittymien välittäjät ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan lukuohjelmia.

Kirjastomme käytössä olevan Ebraryn kirjakokoelma on varsin hyvä, mutta palvelun käyttöliittymä on ongelmallinen. Teksti on todella vaikea suurentaa luettavan suuruiseksi ilman että sitä tarvitsisi vierittää, joten lukeminen on hankalaa. Yhteys Ebraryyn myös katkeilee, jolloin teoksen seuraava sivu ei olekaan saatavilla. Myös hakuominaisuus on huono – tulokset jäävät piiloon.    Mahdottomuus siirtää aineistoja omistamaani e-lukulaitteeseen (Kindle) turhauttaa.

E-kirjojen lataaminen omalle koneelle

Uusi palvelu, joka nyt löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdolllisuus ladata e-kirjoja omalle kannettavalle (tai tietyille lukulaitteille). Kirjoja voi latauksen jälkeen lukea palvelusta riippuen 3 tai 14 päivää tai ne saa pysyvästi kannettavalleen ilman internetyhteyttä. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Ebraryn, Dawsoneran, eBooks onEbscoHostin sekä Thiemen  kirjoissa, jotka saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta. Katso latausohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta.


E-lehtikokoelma on iso muttei silti aina riittävä

Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tällä hetkellä pääsyn yli 33 000 e-lehteen. Englanninkieliset lehdet ovat nykyisin hyvin saatavissa e-muodossa, mutta muunkieliset, erityisesti suomenkieliset, eivät vielä ole kattavasti saatavissa e-muodossa. Esimerkiksi paljon kysytyt Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö eivät ole kirjaston e-lehtikokokoelmassa siksi, että niitä ei ole vielä olemassa e-versioina.

Useimpien e-lehtipakettien saatavuus alkaa vuosista 1995-1997. Vaikka joistakin lehtipaketeista on saatavissa myös lehtien vanhempia vuosikertoja sisältävä arkistotietokanta, se on maksullinen ja yleensä kallis paketti.  Kirjaston täytyy kustannussyistä valita, tilatako uusia aineistoja, jotka yleensä ovat relevantteja ja käytetyimpiä vai vanhempaa aineistoa, joka on harvemmin käytettyä. Kannattaa kuitenkin vanhempaa aineistoa tarvitessaan tarkistaa Tamcatista, löytyykö meiltä lehtien vanhempia vuosikertoja painettuina, usein löytyy. Jos lehteä ei  löydy, artikkelit voi tilata kaukopalvelumme  kautta.

Monista julkaisuista puuttuvat kuluvan vuoden  ja toisaalta vanha aineisto.

Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa todetaan, että suuri osa aineistohankinnoista tehdään asiakkaiden tekemien hankintaehdotusten perusteella ja, että kirjasto hankkii kokoelmiinsa ensisijaisesti uutta kirjallisuutta.

Tutkijat ovat myös tyytyväisiä e-lehtien saatavuuteen:

Joskus harvoin mielenkiintoinen juttu on julkaistu vähemmän prominentissa lehdessä, josta ei löydy kirjaston e-lehtikokoelmista. Näin kuitenkin käy varsin harvoin, eikä ole mikään ongelma ollut.

Miksi joskus ei pääse uusimpiin lehtiin?

Kaipaan alan johtavia kansainvälisiä journaaleja ilman vuoden viivettä.

Useita tutkijoita harmittava embargo (uusin aineisto ei ole kokotekstinä käytettävissä) on meillä voimassa oikeastaan vain Ebscon lehtitietokannoissa. Embargohan on kustantajan sopimukseen määrittämä ajanjakso, jonka aikana kustantaja ei anna julkaisua verkkoon. Ebscon tietokannat ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin muut e-lehtitietokannat, kyse on siis puhtaasti kustannuksista. Kaikkea ei voi hankkia.

Jotkut kustantajat avaavat arkistonsa vuoden embargon jälkeen vapaasti kaikkien käyttöön. Tällöin on kyse lehdistä, joita kirjasto ei tilaa mutta laittaa ne kuitenkin käyttöön Nellin kautta, koska siten vanhemmat vuosikerrat löytyvät ja hyödyntävät tutkijaa.

Usein lehti on hankittu tai se on saatavilla useasta eri lehtipaketista. Erityisesti johtavat kansainväliset lehdet hankitaan aina myös suoraan kustantajilta vaikka ne olisivatkin Ebscon kautta saatavissa embargo-lehtinä. Lehtipaketit ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä, joten Ebscohost on ensimmäisenä tarjolla. Kannattaa siis aina katsoa, onko lehti saatavissa myös muuta kautta, sillä kustantajien, kuten Wileyn tai ScienceDirectin kautta lehden uusinkin aineisto on saatavissa. Lisäksi joidenkin lehtien saatavuusvuodet vaihtelevat paketeissa, esim. kustantajavaihdosten vuoksi, aina siis kannattaa tarkistaa SFX-laatikossa olevat lehden saatavuustiedot.

Harmillista on myös, että joitain lehtiä eivät tutkijat ole löytäneet lainkaan, vaikka lehdet on meille hankittu ja Nellin kautta löydettävissä.  Lehti kannattaa aina hakea Nellin lehtihausta lehden nimeen sisältyvillä sanoilla tai sanan osilla ja klikkaamalla hakulaatikon alta ”sisältää”.

Katso myös  verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ.

Pääosin elektroniset julkaisut (sekä lehdet että kirjat) ovat olleet yliopiston kirjaston kautta hyvin saatavilla.

Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan

Kyselyssä tuli esiin, että tutkijat ehdottivat tilattavaksi myös sellaisia e-lehtiä, jotka jo ovat yliopistolaisten käytettävissä. Tässä on kirjastolla edelleen haasteita: miten saattaa tiedon tarvitsija ja laadukkaat tietoaineistot yhteen. Näihin haasteisiin kirjasto etsii jatkuvasti ratkaisuja.

Uusista aineistoista, sekä yleisesti e-aineistoihin liittyvistä asioista, tiedotetaan Ajankohtaista elektronisista aineistoista ja koekäytöt -sivulla  sekä e-tiedotusTwitterissä. Lisäksi osastokirjastojen omilla sivuilla ja esim. Tertion Facebook-sivulla on aineistoa koskevia tiedotuksia. Kirjasto on tehnyt lisäksi runsaasti erilaisia oppaita sekä tarjoaa ilmaista omaa informaatikkoa, joka auttaa löytämään tien tiedon lähteille: katso lisää Tilaa-informaatikko -palvelusta. Yksin ei siis tarvitse jäädä pähkimään e-aineistoja koskevia ongelmia, vaan aina kannattaa kysyä kirjastosta.


Kaukopalvelu auttaa, jos kokoelmat eivät kata tarvetta

Jos kirjaston kokoelmista ei löydä haluamaansa, kaukopalvelu tilaa aineiston käyttöön muualta. Missään tapauksessa ei siis tarvitse maksaa kustantajille  heidän kalliita maksujaan vaan kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. Kirjastolla on omat kanavat, joita pitkin selviää paljon halvemmalla.

Kaikkea ei aina ole saatavana, mutta ne saa kätevästi kaukopalvelun kautta.

Onneksi löytyy myös tyytyväisiä asiakkaita

Avovastauksia tuli todella paljon: purettuna niitä tuli yli 20 A4-arkillista. Vaikka paljon oli asioita, jotka tutkijoita askarruttivat, oli kirjasto saanut myös hyvää palautetta. Kiitos kaikille vastaajille. Otamme kehitysehdotukset työpöydälle, korjaamme korjattavissa olevat asiat ja kiitämme kiitoksista.

Yleisesti olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen miten e-aineistojen saatavuus on lisääntynyt ja siten helpottanut suuresti mm. etätyöskentelyä.

No problems at all.

Nelli on toiminut hyvin, enkä ole enää kokenut etäkirjautumisessakaan ongelmia.

Olen tyytyväinen kirjastosta saatuun henkilökohtaiseen palveluun.

On ihana saada Nelli-haulla maailman tieto omalle työpöydälle ja kotikoneelle.


Linkkejä

Aniita Ahlholm-Kannisto ja Mervi Ahola