Varaa ryhmätyöhuone sujuvasti Office-kalenterissa

Kirjaston ryhmätyöhuoneet löytyvät nyt Office 365 -kalenterissa uudesta huoneluettelosta nimeltä ”Kirjaston huoneet opiskelijoille”. Jos olet varannut ryhmätyöhuoneita jo aiemmin, valitse uusi huoneluettelo näkyviin entisen ”Kirjaston huoneet” -listan sijasta. Uudella listalla näkyvät ainoastaan vapaana olevat ryhmätyöhuoneet, ei enää henkilökunnan käytössä olevia tiloja.

Tärkeä vinkki varaamiseen: Lue aina sähköpostiisi tuleva vastausviesti. Se kertoo, onko varauksesi onnistunut.

Linna-kirjastoon on avattu uusi varattava ryhmätyöhuone. Huone numero 3016, Vanhala, sijaitsee kolmannessa kerroksessa muiden varattavien ryhmätyöhuoneiden vieressä. Niiden tapaan se sai nimen Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Huone on tarkoitettu 3-10 hengen ryhmälle, ja sieltä löytyvät tietokone, dataprojektori ja valkotaulu.

Ohje ryhmätyöhuoneiden varaamiseen Office 365 -kalenterissa
Ohje tilojen varauskalentereiden tarkasteluun
Ryhmätyö- ja monitoimitilat kirjastossa

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Leena Horsma-aho
leena.horsma-aho@uta.fi
p. 040 190 4225

Blogissa: Opiskelijan hyödylliset ja haastavat e-kirjat

E-kirjalogoKansalliskirjaston FinElib-toimiston (The Finnish National Electronic Library) tekemä e-kurssikirjakysely korkeakoulujen opiskelijoille ja opettajille toteutettiin Tampereen yliopistossa huhti-toukokuussa. Eniten yliopisto-opiskelijoiden vastauksia tuli meiltä (215 kpl, 21 % kaikista yliopisto-opiskelijoiden vastauksista). Opettajista Tampereen yliopistossa oli vastannut ainoastaan 13 opettajaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään opiskelijoiden vastauksissaan antamaa palautetta.

Valtaosa opiskelijoista lukee e-kirjoja tietokoneen näytöltä, mutta 40 % vastaajista on lukenut e-kirjoja myös tabletilla ja 22,1 % myös älypuhelimella.

Kevyt ja kätevä apu opiskeluun

E-kirja nopeuttaa opinnoissa etenemistä, sillä se on heti saatavilla eikä sitä yleensä tarvitse jonottaa. Suosituilla kursseilla, joissa on useita kymmeniä tai jopa satoja osanottajia, e-kirjat ovat olleet pelastus. E-kirja on myös ekologinen ja helppo vaihtoehto. Se ei paina repussa eikä unohdu palauttaa.

Vaikka fyysisissä kirjoissa on sellainen ominaistuoksu ja tunnelma, niin ei herrajestas voi plärätä enää niitä tiiliskiviä. Sähköinen dokumentti on vain niin helppo verrattuna perinteisiin kirjoihin.”

Haasteina erilaiset e-kirjapalvelut ja käytettävyys

E-kirjojen lukutapa on erilainen kuin painettujen kirjojen. Vastauksissa mainittiin, että kokonaisuutta on vaikeampi hahmottaa, selaaminen on hankalaa, ja usein sivunumerot puuttuvat (tenttialueet on yleensä ilmoitettu sivunumeroin). Silmät rasittuvat päätteeltä lukiessa, ja tekstin skaalautuvuus erityisesti tabletilla ja älypuhelimella on ongelmallista.

E-kirjojen löydettävyydessä, saatavuudessa ja käytettävyydessä koettiin erilaisia ongelmia. Tampereen yliopiston kirjastossa e-kirjat linkkeineen löytyvät Andorin kirjastoluettelosta hakemalla kirjan nimen tai tekijän mukaan (Ainoastaan ECCO-, EEBO- ja LION-kokoelmien tekstejä ei ole luetteloitu kirjastoluetteloon).

E-kirjat ovat eri e-kirjapalveluissa, ja ne ovat erilaisia käytänteiltään. Moniportaista kirjautumisjärjestelmää pidettiin hankalana ja aikaa vievänä: ensin etäkäytössä kirjautuminen kirjastojärjestelmään ja joissakin tapauksissa vielä kirjautuminen e-kirjapalveluun.

Etäkäytönkin kanssa on välillä ongelmia. E-kirjat saattavat toimia eri tavoin eri selaimissa, ja lukuohjelmiin ja e-kirjojen lataamiseen liittyy ongelmia. Suurin osa vastaajista haluaisi ladata e-kirjan omalle koneelleen.

Opiskelijoiden toiveita ja kehittämisehdotuksia

Kyselyssä toivottiin vieläkin enemmän kurssikirjoja e-kirjana.

“Kaikilla ns. massakursseilla kirja tulisi olla e-kirjana (voi kumpa jonakin päivänä opettajat kaikilla kursseilla ymmärtäisivät tämän).”

E-kirjojen tulisi olla helposti saatavilla ja helposti luettavia (esim. selkeä asettelu, hyvä fonttikoko, sivujen skaalautuvuus). Erityisen tärkeänä pidettiin muistiinpanojen ja alleviivausten tekemisen mahdollisuutta. Tässä on e-kirjojen kohdalla vielä kehittämistä.

 “Minulle tärkeimpiä asioita ovat: kirjan voi ladata koneelle omaksi tiedostoksi, siihen voi  tehdä omia muistiinpanoja. Tallennettavia ja tulostettavia

Yhteensopivuus eri laitteiden ja käyttöjärjestelmien välillä helpottaisi e-kirjojen käyttöön ottamista, ilman eri palveluihin rekisteröitymistä ja niiden vaatimien ohjelmien lataamista.

E-kirjapalvelujen erilaiset käytänteet työllistävät myös kirjastoa, sillä jokaiselle kirjakokoelmalle pitää tehdä oma ohjeistus. Ohjeet eri e-kirjapalveluiden käyttöön löytyvät kirjaston E-kirjaoppaasta.

Laina-aikoihin toivottiin pituutta ja enemmän vaihtoehtoja. Ebraryn e-kirjojen laina-aika on aina ollut 14 vrk. Nyt meillä myös monissa muissa e-kirjapalveluissa (Dawsonera, Ebsco, Ebook Library) laina-ajaksi voi valita 1-14 vrk. Suomalaisen e-kirjapalvelun Ellibsin e-kirjoja voi lainata 7 vuorokaudeksi.

E-kirjat haluttaisiin löytää yhden sivuston kautta.

“Helposti luettavissa esimerkiksi oman tieteenalan alta tai kursseihin kytkettynä”

Kyselyssä toivottiin, että asiakas voisi lisätä käytetyimmät e-kirjansa suosikkilistaksi. Uuden Andorin kirjastoluettelossa voikin tehdä suosikkilistoja ja myös jakaa niitä muille.

Kysy meiltä e-kirjoista

Jos e-kirjan käyttämisessä on ongelma, siitä haluttaisiin ilmoittaa mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti, esim. suoraan ko. kirjan/palvelun sivulla. E-kirjojen käyttöön ottamisen ongelmissa helposti saatavilla oleva tekninen tuki on tärkeää. Tietokone-ongelmat hidastavat opintoja, ja tämä liittyy myös e-kirjoihin.

Jotkut e-kirjaongelmat ovat ratkaistavissa nopeastikin, jotkut vaativat perusteellisempaa selvittelyä. Asiaa voi selvitellä esim. kirjaston chatin kautta tai etusivulta löytyvällä Kysy kirjastosta -lomakkeella. Myös Andorin hakusivun ja kirjastoluettelon yläpalkista löytyy palautelinkki. Apua e-kirjan lukemiseen tai lataamiseen saa myös varaamalla ohjausajan henkilökohtaiseen opastukseen.

Kyselyssä toivottiin e-kirjan lukulaitteita. Kirjastoon onkin hankittu iPadeja, Linnaan 5 kpl ja Arvoon 6 kpl. Tabletin voi lainata kahdeksi viikoksi.

Noin puolet opiskelijavastaajista kertoi valitsevansa jatkossa mieluummin painetun kuin e-kurssikirjan luettavakseen. E-kirjojen luettavuudessa on siis vielä tekemistä, jotta ne saataisiin tehokäyttöön ja helpottamaan opiskelua ratkaisevasti.

Teksti: Tietoasiantuntija Aniita Ahlholm-Kannisto

Lisätietoa:
Tiedote kyselyn tuloksista
Kyselyraportti
E-kirjaopas
Opas opettajille kurssikirjahankinnasta
Varaa ohjausaika

Avoin iltapäivä Arvo-kirjastossa 24.10.

Arvo-kirjastossa vietetään kansainvälisen Open Access -viikon kunniaksi maanantaina 24.10. klo 12-16 iltapäivää teemalla Open Library. Tule tutustumaan yliopiston kirjaston palveluihin Arvo-rakennuksessa ja viettämään kahvihetki kanssamme.

Palveluiden esittelyt:
Open Access @Mauri (Tietoiskuja avoimesta tieteestä klo 13.00-15.00)
Open E-Books @Library
Open Andor @Library
Open Take Away @Library – kaikki poistokirjat ilmaiseksi
Open Lottery @Library
Open Coffee @Hertta

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Arvo-kirjasto, p. 040 190 4236

Varaa kirjaston ryhmätyöhuoneita Office 365 -kalenterissa

Kirjaston ryhmätyöhuoneet varataan 1.9.2016 alkaen Office 365 -kalenterissa. Vanhaan varauskalenteriin ei elokuun jälkeen voi tehdä varauksia.

Ohje ryhmätyöhuoneiden varaamiseen ja tietoa ryhmätyöhuoneista löytyy kirjaston verkkosivuilta. Ohjeeseen pääsee myös klikkaamalla etusivun Varaa ryhmätyöhuone -pikakuvaketta.

Varaat ryhmätyöhuoneen kirjautumalla omilla tunnuksillasi Office 365 -palveluun ja luomalla kalenterissa uuden kalenteritapahtuman. Kalenterissa voit tarkistaa huoneiden varaustilanteen ja lähettää samalla kutsun muille osallistujille. Huoneiden varaukset näkyvät myös niiden ovilla olevissa näytöissä.

Kirjaston ryhmätyöhuoneet on tarkoitettu Tampereen yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Ryhmätyöhuoneita voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Ainoastaan Arvo-kirjaston oppimiskeskuksen tiloissa olevat huoneet Simo (B110) ja Timo (B111) ovat käytettävissä myös aukioloaikojen ulkopuolella, silloin ilman ennakkovarausta.

Varattavien ryhmätyöhuoneiden lisäksi Linna-kirjaston kolmannessa kerroksessa on kolme vapaasti käytettävää ryhmätyötilaa, Koskela (3050), Hietanen (3052) ja Rokka (3053).

Lisätietoja:
Tietojärjestelmäasiantuntija Anu Alppiranta
anu.alppiranta@uta.fi
p. 050 318 7760

Tietoa yliopiston Office 365 -palvelusta intrassa
Ryhmätyötilat kirjastossa

Kirjat ja läppärit vaihtoivat paikkaa Linnan Hiljaisessa lukusalissa

Linna-kirjaston Hiljaiseen lukusaliin on toivottu enemmän tilaa läppäriä käyttäville lukijoille. Nyt lukusalin eri osien käyttötarkoitusta on muutettu siten, että salin isolla puolella voi käyttää läppäriä. Entinen läppäritila (lasitettu alue) on varattu lukutilaksi, jossa laitteita ei käytetä. Koko lukusali pysyy edelleen hiljaisena työskentelytilana.

Hiljainen lukusali on Tampereen yliopiston opiskelijoiden käytössä kulkukortilla 24/7. Salissa huolehditaan työrauhasta mm. pitämällä puhelin äänettömällä ja kuuntelemalla kuulokkeilla vain hiljaisella äänenvoimakkuudella. Keskustelemaan siirrytään aina lukusalin ulkopuolelle, kirjaston aukioloaikoina esim. monitoimitiloihin, Pohjantähteen (1. krs) tai Pentinkulmaan (3. krs) tai kolmannen kerroksen avoimiin ryhmätyöhuoneisiin Koskelaan, Hietaseen tai Rokkaan. Kirjaston puhelinkopit sijaitsevat 2. ja 3. kerroksessa.

Lisätietoja: Palvelupäällikkö Leena Horsma-aho
leena.horsma-aho@uta.fi
p. 040 190 4225

Hiljainen lukusali
Ryhmätyö- ja monitoimitilat kirjastossa

Kotiudu kirjastoon, uusi opiskelija

Onnea opiskelupaikasta, ja tervetuloa yliopiston kirjastoon! Palvelemme sinua keskustakampuksella Linnassa ja Kaupin kampuksella Arvossa. Aukioloajat näet kirjaston verkkosivuilta.

Kirjastokortit

Opiskelijakortti on kirjastokorttisi, kun käyt aktivoimassa sen kirjaston asiakaspalvelussa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan! Jos tarvitset kirjoja jo ennen kuin olet saanut opiskelijakortin, hae meiltä väliaikainen kirjastokortti.

Kurssikirjat

Kurssikirjoja tarvitset ensimmäiseksi. Pääosa niistä löytyy Linna-kirjastosta, lääketieteen, terveystieteiden ja biolääketieteellisen teknologian kurssikirjat Arvo-kirjastosta. Kurssikirjoille on kysyntää, mutta niistä saa myös lyhytlainakappaleita vuorokausi- ja viikonloppulainaksi. Monet kirjat voit lukea e-kirjoina, ilman nettiyhteyttäkin.

Linnan monitoimitila Pohjantähti

Ryhmatyohuone LinnassaArvon tiloja

Kirjasto on opiskelupaikkasi. Valitse itsellesi mukava luku- tai läppäripaikka, joita löytyy eri puolilta kirjastoa. Ryhmätyöhön voit varata ryhmätyöhuoneita. Monitoimitiloissa saa puhuakin, hiljaiset lukusalit ovat hiljaisimpia työympäristöjä. Kaikkialla kirjastossa puolustamme työrauhaa ja otamme toiset opiskelijat huomioon.

Kirjastossa voit käyttää tietokoneita ohjelmineen, tulostaa, kopioida ja skannata tai käyttää omaa läppäriäsi tai tablettiasi langattomassa verkossa.

Kirjaston verkko-oppaiden etusivu

Ota oppaat käyttöön. Kirjaston verkko-oppaista saat kätevästi tietoa niin oman tieteenalasi tärkeimmistä tiedonlähteistä kuin vaikkapa e-kirjojen käytöstä.

Linnan asiakaspalvelu

Meiltä saa kysyä. Vaikka voit lainata ja palauttaa automaateilla ja hakea varaamasi kirjat hyllystä, olemme paikalla asiakaspalvelussa kysymyksiäsi varten. Virtuaalisesti voit kysyä:

Käytä myös näitä:

  • Näin käytät kirjastoa – tiivis starttipaketti kirjaston käyttöön
  • Verkkosivut – tuoreet uutiset ja tiedot kirjaston palveluista
  • Tamcat – kirjaston aineistohaku, varaaminen ja lainojen uusiminen (hakupalvelut uudistuvat pian)
  • Nelli – hakuportaali e-aineistoihin ja tietokantoihin (hakupalvelut uudistuvat pian)
  • Twitter – twiittejä e-aineistoista
  • Facebook – kannattaa seurata

Teksti: Outi Viitasalo, tietoasiantuntija
Kuvat: Outi Viitasalo ja Erja Kymäläinen

Kirjaston äänilogoa toteuttamassa

UTAKirjasto_audiologo_nuotti1


Yllä oleva lyhyt sävelmä on Tampereen yliopiston kirjaston äänilogo, jonka sain keväällä kunniakseni säveltää.

Äänilogo on kirjaimellisesti äänellinen vastine visuaaliselle logolle, ja sen tehtävä on toimia yhtä lailla tunnistettavana tunnuksena haltijalleen. Uskaltaisin väittää, että lähestulkoon jokainen pystyy hyräilemään esimerkiksi McDonald’s-ketjun tunnistettavan ”I’m loving it” -äänilogon tai Nokian puhelimien ikonisen soittoäänen.

Näistä esimerkeistä huolimatta on todettava, ettei äänilogoja ole vielä hyödynnetty Suomessa samassa mittakaavassa kuin visuaalisia tunnuksia. Tämä on erikoista siinäkin mielessä, ettei ihmisen tarvitse edes nähdä kyseistä tunnusta, vaan hyvin suunnitellun äänilogon tunnistaa näkemättä sen lähdettä. Moni tunnistaa jo nyt vaikkapa junassa istuessaan Macintosh-tietokoneen käynnistysäänen vaikkei näkisikään kyseistä tietokonetta. Äänellinen tunnistettavuus on merkittävä osa brändin kokonaisuutta.

Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna äänilogot voidaan mieltää osaksi ympäristössämme soivaa ubiikkia käyttömusiikkia. Käyttömusiikilla tarkoitetaan musiikkia, jonka arvo ei perustu pelkästään sen estetiikkaan, vaan sillä on yleensä jokin tehtävä omassa käyttökontekstissaan. Esimerkkejä tällaisesta käyttömusiikista ovat vaikkapa ravintoloiden ja kauppakeskusten taustamusiikki tai puhelinpalveluiden jonotustilanteessa soitettu odotusmusiikki.

Heikki Kokko

Musiikintutkimuksen opiskelija Heikki Kokko teki kirjastolle äänilogon, joka soi nyt kirjaston kuulutusten introna. (Kuva: Outi Viitasalo)

Kirjaston audiologon suunnittelussa minulla oli tiedossa ne käytännön määrittelemät raamit, joihin sävellyksen tuli asettua. Yritin noudattaa äänilogon suunnittelussa ajatusta siitä, että sävelmä olisi tunnistettava ytimekkyydessään ja se edustaisi myös itsenään Tampereen yliopiston kirjaston brändiä. Ytimekkyys on sikäli audiologon itseisarvo, että sen tunnistettavuus ja käyttökonteksti eivät salli kovin pitkää sävelmää. Esimerkiksi tässä tapauksessa neljän tahdin mittaiseen sävelmään tuli saada mahdutettua ne asiat, jotka koin audiologossa tärkeiksi.

Instrumentaatio on yksi selkeä lähtökohta sille, mitä äänilogolla halutaan viestiä. Kirjaston äänilogo on sävelletty pianolle, sellolle ja kontrabassolle, jotka edustavat minulle klassisina instrumentteina arvokkaita perinteitä. Kirjasto muistiorganisaationa toimii eräänlaisena kivijalkana koko tieteen tekemiselle, jossa uutta tutkittua tietoa suhteutetaan aiempiin tutkimuksiin. Tässä mielessä klassiset instrumentit sopivat tietynlaisella arvokkuudellaan kirjaston äänilogoon.

Kirjaston nykyiset kuulutukset kaipasivat uudistamista, ja äänilogon tarkoitus on toimia musiikillisena johdantona ja viestiä asiakkaalle tulevasta kuulutuksesta. Sain ohjeekseni tehdä sävelmästä rauhallisesti alkavan, jossa on lempeästi ylöspäin nouseva melodia. Sävelmä alkaa jousien kasvavasta crescendosta, johon piano luo oman vastamelodiansa muodostaen tyypillisen subdominantti-dominantti-toonika kadenssin.

Sävellystyön ja äänilogon tuotannon tein kotistudiossani, minkä jälkeen oli vuorossa puheosuuksien äänittäminen Radio Moreenissa. Kuulutusten puheosuudet luki toimitusharjoittelija Tuomo Hyttinen, ja äänisuunnittelija Myy Ojanpää koosti ja viimeisteli kuulutukset valmiiksi.

Minulle oli suuri kunnia olla mukana uudistamassa kirjaston kuulutuksia, ja erityisesti äänilogon suunnittelu oli mahdollisuus tarjota jotakin konkreettista Tampereen yliopistolle näin opintojeni lopuksi. Toivottavasti myös te kirjaston asiakkaina pidätte lopputuloksesta, ja kenties lyhyt kirjoitukseni siivittää teitä kuuntelemaan ympäristössämme näitä tunnistettavia äänellisiä tunnuksia.

Mukavaa syksyä kaikille!

Heikki Kokko
Vastavalmistunut musiikintutkimuksen opiskelija, FM

Työssäoppimalla kirjastosedäksi

Haikealta tuntuu: nytkö se on jo ohi, viisi työssäoppimisjaksoa, puolitoista vuotta. Kouluttautuminen kirjastoalan ammattilaiseksi yllätti hauskuudellaan. Tämän olisi suonut kestävän pidempäänkin.

Kalle Korpinen

Kalle kutsuu kirjastoon. Kalle Korpinen opiskeli kirjastoalan ammattiin oppimalla työssä Tampereen yliopiston kirjastossa.

Suoritin liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisalalla Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa. Päädyin Tampereen yliopiston kirjastoon työssäoppimisjaksoille oltuani ensin muutaman kuukauden harjoittelijana. Tutkintoon kuuluivat kirjastotyössä suoritettavat näytöt, jotka suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä oppilaitoksen kanssa. Tässä yliopistokirjasto tarjosi erinomaisen kattauksen monipuolisine työtehtävineen. Ja mikä parasta, minulla opiskelijana oli itse mahdollisuus vaikuttaa näyttöjen suunnitteluun.

Ensimmäiset kolme jaksoa työskentelin palveluosastolla, mikä vastasi eniten sitä mielikuvaa, joka suurimmalla osalla on kirjastotyöstä: asiakaspalvelua, aineiston hyllytystä ja järjestelytehtäviä.

Mutta kun on kyse yliopistokirjastosta, riittää asiakaspalvelussa haasteita. Opiskelijoiden ja tutkijoiden pyytämät tiedonhaut ovat monesti hyvinkin vaativia, ja kun soppaan lisätään mutkikkaat kirjastojärjestelmät, niin varsinkaan alussa ei opittavaa puuttunut. Vielä kun suomalaisessa yliopistokirjastokompleksissa riittää niin sääntöjen kuin käytäntöjenkin suhteen rutkasti muistettavaa, sai aika ajoin olla todistamassa oman muistinsa sulamista.

Neljännellä jaksolla oli vuorossa työskentelyä hankinta- ja kokoelmapalvelujen parissa. Jakso sisälsi aineiston, niin fyysisen kuin sähköisenkin, hankintaa, tallentamista, sisällönkuvailua ja esittelyä – siis aineiston matkan aina kaupasta käyttökuntoon saattamiseen saakka. Tämä on sitä osuutta kirjastotyöstä, joka ei välttämättä näy suoraan asiakkaalle, mutta on kuitenkin hyvin olennaista kirjaston toiminnan kannalta.

Minulle tämä jakso oli tutkinnon kiinnostavinta ja palkitsevinta antia. Varsinkin luetteloinnin ja sisällönkuvailun avatessa kirjastojärjestelmän toimintaa monet palaset loksahtivat paikoilleen.

Viimeinen jakso, joka sisälsi tiedottamista, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusta sekä verkkopalveluihin perehtymistä, paketoi mukavasti aikaisemmin opitun. Tein oppaita niin verkkosivuille kuin videollekin ja tutustuin kirjaston tiedonhankinnan opetuksiin.

Nyt valmistujaisten kynnyksellä taaksepäin katsellessa pidän työssäoppimismallia erittäin onnistuneena. Vuorottelu työn ja opintojen välillä toi mukavaa vaihtelua, ja varsinkin kokemusten vaihto opiskelukavereiden kanssa työjaksojen välillä oli tärkeää, opettajien apua unohtamatta.

Vielä kun kyseessä on kiinnostava ala, työskentelyä rautaisten ammattilaisten kanssa, miellyttävä työilmapiiri – voiko sitä enempää toivoa?

Teksti: Kalle Korpinen
Kuva: Outi Viitasalo

Näin vastaamme käyttäjäkyselyn palautteeseen

Käyttäjäkyselyn tunnusTampereen yliopiston kirjaston käyttäjät vastasivat kutsuun: saimme tämänvuotisessa käyttäjäkyselyssä peräti 1324 vastausta. Kiitos, että haluatte vaikuttaa kirjastonne kehittämiseen! Vastaajien kesken arvoimme useita palkintoja, jotka on toimitettu voittajille

Vastauksia tuli kaikista käyttäjäryhmistämme, opiskelijoilta, jatko-opiskelijoilta, tutkijoilta, opettajilta ja yliopiston muulta henkilökunnalta, Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalta ja yliopiston ulkopuolisilta asiakkailta. Aktiivisimmin vastasivat jälleen opiskelijat (64%).

Kysely toteutettiin tällä kertaa kansainvälisellä, tiedekirjastoihin räätälöidyllä LibQual-työkalulla. Siinä arvioitiin kirjastopalvelujen kolmea keskeistä aluetta, asiakaspalvelun merkitystä, tietoaineistoja ja niiden hallintaa sekä työskentelytiloja.

Saimme myös runsaasti avointa palautetta. Tutkimme sitä tarkkaan, ja vastaamme nyt siitä nouseviin keskeisiin viesteihin.

Tiedonhakujärjestelmät uudistuvat

Palautteissa esitettiin runsaasti toiveita aineiston hakupalvelun uudistamisesta. Tamcat ja Nelli ovat palvelleet uskollisesti, mutta niiden käytettävyys ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia.

Uutta ratkaisua toimivaksi hakupalveluksi on etsitty ja tutkittu perusteellisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että syksyllä asiakkaat saavat käyttöönsä uuden tiedonhakuliittymän. Kannattaa seurata kirjaston uutisia, jotta pääset heti mukaan käyttämään uutta palvelua ja kertomaan meille kokemuksesi.

Myös kirjaston kotisivuja asiakkaiden tietolähteenä kehitämme jatkuvasti. Kokonaisuudessaan yliopiston verkkosivusto tullaan uudistamaan Tampere3-yhteistyöprosessissa, jossa suunnitellaan myös uuden kirjaston palvelusivusto.

Lisää tilaa opetusluokista

Linnaan remontoitiin viime vuonna lisää työskentelytiloja asiakkaille, mm. avoimia ryhmätyöhuoneita, ja Arvossa kalustettiin mukavia luku- ja työskentelynurkkauksia. Käyttäjäkyselyn palautteessa kiitetään uusista tiloista mutta toivotaan edelleen lisää tilaa erilaisiin tarpeisiin. Työskentelytilat ovat käyttäjille todella tärkeitä.

Avoin opetusluokka Alma

Myös Linnan uusi opetustila Alma tietokoneineen on opiskelijoiden käytössä, kun opetuksia ei ole.

Vastaamme tähän tarpeeseen avaamalla kirjaston kaikki opetusluokat opiskelijoiden käyttöön kulkukortilla opetusten ulkopuolella. Käytössä ovat jo Linnan Alma– ja Akseli-luokat sekä Arvon opetusluokka Mauri. Kesän lopulla avautuu myös Linnan kolmas opetusluokka, Elina.

Läppärin käyttäjille toivottiin lisää hiljaista työskentelytilaa. Sitä saadaan, kun Linnan toisen kerroksen Hiljaiseen lukusalin nykyinen iso lukutila muutetaan läppäritilaksi. Pienemmästä tilasta tulee hiljainen lukutila.

Löydä tilat ja kokoelmat

Palautteen perusteella kaikki eivät löydä riittävän helposti kirjaston aineistoja ja tiloja erityisesti Linnassa.

Linnan asiakaspalveluun ensimmäisen kerroksen seinälle on tulossa uusi kosketusnäyttö, joka antaa informaatiota eri palveluista ja tilojen sijainnista. Näytöllä voi käyttää myös kirjaston verkkosivuja, etsiä aineistoa tai vaikkapa varata ryhmätyöhuoneen uudella varausjärjestelmällä. Paikan päällä selkeytämme myös Linnan pohjakarttaa, joka opastaa hyllyille ja eri tiloihin

Varattavien ryhmätyöhuoneiden ja opetusluokkien ovenpieleen Linnassa ja Arvossa tulee näyttöruutu, josta voi tarkistaa, milloin tila on käytettävissä.

Hiljaisuutta ja keskustelua kirjastossa

Kyselypalautteessa jotkut harmittelivat Linnan ajoittaista meluisuutta ja ruuhkaisuutta. Kun keskustakampuksen kirjastopalvelut keskitettiin Linnaan, käyttäjäkunta luonnollisesti kasvoi, ja uudet työskentelytilat ovat suosittuja.

Kirjastoa pidetään joskus vieläkin vain hiljaisena lukupaikkana, mutta nykyään kirjaston käyttäjät tarvitsevat tiloja myös keskusteluun ja yhdessä työskentelyyn.

Monitoimitila Pohjantähti Linnassa

Linnan ensimmäisen kerroksen suositussa monitoimitilassa voi työskennellä yksin tai yhdessä. Pohjantähdessä saa myös puhua ääneen.

Kun Linna uudistettiin, määrittelimme ensimmäisen kerroksen ja uuden Pohjantähti-monitoimitilan ääneen puhumisenkin sallivaksi alueeksi (ks. kerrosopas Toimipaikat-sivulla). Myös Arvon pohjakerrokseen luotiin alue keskustelua varten. Linnan toinen kerros on kirjojen ja lukemisen alue, kolmannessa taas työskennellään paitsi yksin oppimiskeskuksen ja opetusluokkien tietokoneilla myös ryhmätyöhuoneissa. Hiljaisin tila löytyy Hiljaisesta lukusalista.

Palveluja erilaisille käyttäjille

Tuoreisiin palveluihin kuuluvat Linnan lainattavat Gradulokerot, joissa tutkielman tekijät voivat säilyttää aineistojaan. Jotta lokerot olisivat tehokkaasti mahdollisimman monen käytössä, niiden laina-aika on nyt lyhyempi, mutta niitä voi uusia ja varata asiakaspalvelussa.

Kirjastossa tarvitaan myös tietokoneita, joita voi käyttää ilman yliopiston peruspalvelutunnusta. Linnassa tällaisia koneita on kaksi, Arvossa neljä. Tutkimme myös mahdollisuutta saada Linnaan lisää tietokoneita yliopiston ulkopuolisille asiakkaille.

Lue myös blogikirjoitukset käyttäjäkyselyn ajalta:
Sinun kirjastosi on myös verkossa
Sinun kirjastossasi voi valita työskentelypaikkansa

Palaute ja kehittäminen, kirjaston palautejärjestelmästä verkossa

Teksti ja kuvat: Outi Viitasalo, kehittämis- ja tukipalvelut

Discovering an active Finnish university library

My Erasmus Staff Exchange week in Tampere University Linna Library took place at the end of April. During this week I discovered the way of working in a university library and thus some aspects of the Finnish way of life.

I have discovered a beautiful library, warmed by wooden decorations and furniture. I have seen students studying conscientiously, with good working conditions, in different spaces. Everyone can choose where he or she feels the most comfortable.

I was very impressed by the number of textbooks available. This library is focused on services to the students more than on the traditional collection development.

Martine Scius

Martine Scius gave also a presentation of the University of High-Alsace and the University Library of Colmar to the library staff.

New measures are already effectively setting the library as a hub within the university community.

I have noticed that also in Finland the librairies are facing the same questions and the deep changes in our activity.

I would like to thank the team of the library for their warm welcome and for having answered all my questions with patience and kindness. I returned home with a lot of ideas for my library. Thank you all – Kiitos!

Martine Scius
Library Manager, Université Haute-Alsace, Bibliothèque Universitare de Colmar
www.scd.uha.fr/

Kuva: Outi Viitasalo