Uusi avoin kirja puhuu koulusta ja opettajankoulutuksesta

Opetussuunnitelmatutkimus-kirjan kansikuvaOpetussuunnitelmatutkimus – keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen on ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu teos maailmanlaajuisesta tutkimussuunnasta, opetussuunnitelmatutkimuksesta. Kymmenestä vertaisarvioidusta artikkelista koostuva teos on tarkoitettu institutionaalisen koulutuksen ja kasvatuksen parissa toimiville tutkijoille, opettajille ja päättäjille. Avoimesti verkossa luettavissa oleva teos soveltuu myös kurssikirjaksi ja oheislukemistoksi kasvatusalan opiskelijoille.

Uusi teos avaa uudenlaisia näkymiä tarkastella institutionaalista kasvatusta, sen jatkuvuutta, muutosta ja sen ilmeistä kompleksisuutta. Opetussuunnitelmatutkimus tekee näkyväksi koulutuksen ja kasvatuksen poliittisuutta, sen arvosidonnaisuutta, jännitteisyyttä ja jatkuvan neuvottelun kohteena olemista. Opetussuunnitelmatutkimus avaa myös yleisemmin niitä lähtökohtia, jotka tuottavat käsitystä hyvästä (opettajan)koulutuksesta ja kasvatuksesta.

Teos koostuu kolmesta osasta: Suomalaisen opetussuunnitelma-ajattelun historiaa, Opettajankoulutuksen diskurssien jännitteisyys ja monipuolistaminen sekä Opettaja opetussuunnitelman tulkitsijana ja toteuttajana. Kirjan toimittajat, Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala, ja kirjoittajat ovat eri yliopistojen opettajankouluttajia ja tutkijoita sekä opettajia.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN Library-portaalissa

Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus – keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Tiina Kujala, tiina.h.kujala@uta.fi
Liisa Hakala, liisa.hakala@helsinki.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Uusi avoin kirja hyödyntää eläytymismenetelmää

Kansikuva Eläytymismenetelmä 2017Tampere3-hanke, yleissivistys, maahanmuuttajien koulutus, lukion siirto yliopistokampukselle, oppilaitosturvallisuus, työhyvinvointi, onnistunut rekrytointiprosessi… Näitä aiheita käsitellään teoksen Eläytymismenetelmä 2017 – Perusteema ja 11 variaatiota tutkimusartikkeleissa, joiden empiirinen aineisto on kerätty eläytymismenetelmällä talvella 2016­–2017.

Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan tiedonhankintamenetelmää, jossa vastaajat kirjoittavat kertomuksen tutkijan antaman, kehyskertomukseksi kutsutun orientaation perusteella. Kehyskertomuksia on aina vähintään kaksi erilaista, ja aineisto analysoidaan kahteen kertaan: normaalina tutkimuksen tematiikasta kertovana laadullisena aineistona sekä kokeellisen tutkimuksen asetelmaa imitoiden ja pelkistäen sitä, mikä vastauksissa muuttuu, kun kehyskertomuksessa muutetaan yhtä keskeistä tekijää.

Eläytymismenetelmää on käytetty yhä enenevässä määrin eri tieteenaloilla Suomessa vuodesta 1982 alkaen. Menetelmä sopii varsin monenlaisten tutkimusongelmien selvittämiseen joustavuutensa ja eräänlaisen kevytkäyttöisyytensä vuoksi. Aiheet voivat olla teoreettisesti jäsentyneitä ja aiemmasta tutkimuksesta ponnistavia mutta myös käytännön ongelmista inspiroituvia.

Näennäisestä helppoudestaan huolimatta menetelmän käyttöön liittyy paljon pohdittavaa ja päätettävää erityisesti aineiston keräämisen vaiheessa. Eläytymismenetelmän käyttöä kehitetäänkin teoksen päättävässä menetelmäartikkelissa siitä näkökulmasta, miten menetelmälle keskeiset kehyskertomukset kannattaa muotoilla ja miten niiden avulla aineisto on kerättävissä digitalisoituvassa ja monikielistyvässä yhteiskunnassamme.

Teos on ensimmäinen volyymi eläytymismenetelmää ja sillä toteutettavaa tutkimusta esittelevässä vuosikirjojen sarjassa. Sen ovat toimittaneet tutkijat Jari Eskola, Tiina Mäenpää ja Anna Wallin.

Jari Eskola, Tiina Mäenpää & Anna Wallin (toim.): Eläytymismenetelmä 2017 – Perusteema ja 11 variaatiota. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Jari Eskola, jari.eskola@uta.fi, 050-3181269
Tiina Mäenpää,
tiina.maenpaa@uta.fi, 050 437 7321

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Uusi avoin kirja pohtii kansalaisosallistumista

Kansikuva Kansalaiset kaupunkia kehittämässäUudessa teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä pohditaan neljäntoista artikkelin voimin, miten osallistumista ja osallisuutta olisi tänä päivänä mielekästä lähestyä. Artikkeleissa kysytään esimerkiksi, pitääkö ihmisiä osallistaa vai tulisiko osallisuutta pikemminkin mahdollistaa? Miten asukkaiden ja julkishallinnon välisen vuorovaikutuksen oletetaan rakentuvan? Miten sosiaalinen media on muuttanut osallistumisen luonnetta? Kenen tuottama tieto on merkityksellistä ja miksi? Missä kaupunkien tai yhdyskuntien kehittämisen päätökset lopulta tehdään ja keiden voimin? Entä mikä on kansalaisten rooli ja oikeus vaikuttaa asioihin päätöksenteon jälkeen?

Monitieteisessä teoksessa luodaan välineitä ymmärtää kansalaisosallistumisen ja kaupunkikehityksen monitahoista logiikkaa. Samalla tavoitteena on tieteiden välinen aktiivinen vuoropuhelu. Teos on jatkoa sen toimittajien, Pia Bäcklundin, Jouni Häklin ja Harry Schulmanin, aikaisemmalle samaa aihepiiriä käsittelevälle oppikirjalle Osalliset ja Osaajat (Gaudeamus 2002), ja se on tarkoitettu oppikirjaksi eri tieteenaloille sekä tietolähteeksi osallistumisen kysymysten kanssa työskenteleville ja kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneille kansalaisille.

Lähtökohtana on, että kaupunkien kehittämisessä kohtaavat erilaiset tulkinnat hyvästä kaupungista sekä niistä tavoista, joilla kansalaiset voivat olla prosessissa aidosti mukana. Artikkeleissa lähestytään osallistumisen ja osallisuuden kysymyksiä hallinnon institutionaalisista rakenteista aina yksittäisen ihmisen kokemusmaailmaan saakka. Äänensä tuovat esille niin julkishallinnon toimijat, kolmannen ja neljännen sektorin aktivistit kuin erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevat asukkaatkin.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN Library-portaalissa.

Pia Bäcklund, Jouni Häkli & Harry Schulman (toim.): Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Pia Bäcklund, pia.backlund@uta.fi , p. 050 3633 518
Jouni Häkli, jouni.hakli@uta.fi , p. 040 1973 664
Harry Schulman, harry.schulman@helsinki.fi , p. 050 559 6611

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Uusi avoin TUP-kirja sosiaalityön tutkimuksen missiosta

Kansikuva Mielekäs tutkimusMielekäs tutkimus – Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin on sosiaalityön tutkimuksen mielekkyyttä, merkityksiä ja missioita pohtiva kokoomateos. Teoksessa tarkastellaan Suomessa varsin vähän tutkittujen sosiaalityön ja lastensuojelututkimuksen mielekkyyttä ja pohditaan, mikä tekee sosiaalityön tutkimuksesta erityistä.

Teos koostuu kahdesta osasta, Monimuotoisia näkökulmia mielekkyyteen ja missioihin ja Lastensuojelututkimuksen mielekkyys ja missiot. Teos on kirjoitettu sosiaalityön tutkijoille ja ammattilaisille, sosiaalityön ja sosiaalialan korkea-asteen opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille sosiaalityön tutkimuspohjaisesta kehittämisestä kiinnostuneille.

Avoimesti verkossa luettava kirja juhlistaa Tampereen yliopiston sosiaalityön professorin Tarja Pösön merkkipäivää, ja sen ovat toimittaneet Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari ja Satu Ranta-Tyrkkö. Kirjan toimittajat ja kirjoittajat ovat professori Tarja Pösön kollegoita, joiden kanssa Pösö on tehnyt sekä tutkimus- että kirjoitusyhteistyötä.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa.

Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari, Satu Ranta-Tyrkkö (toim.): Mielekäs tutkimus – Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Rosi Enroos, p. 050 318 6072, rosi.enroos@uta.fi
Mikko Mäntysaari, p. 040 546 6780, mikko.j.mantysaari@jyu.fi
Satu Ranta-Tyrkkö, p. 040 805 5136, satu.ranta-tyrkko@jyu.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Uusittu TamPub tuo tutkimusjulkaisut esiin

Tampereen yliopiston julkaisuarkisto TamPub tuo näkyville yliopiston avoimet julkaisut; opinnäytteet, rinnakkaistallenteet, sarjajulkaisut ja Tampere University Pressin kustantamat Open Access -kirjat. TamPubin kautta yliopiston julkaisut ovat avoimesti kaikkien saatavilla ympäri maailman.

Nyt TamPub toimii uudenlaisessa käyttöliittymässä. Uudessa versiossa TamPubin hakuominaisuudet ja erityisesti haun rajausmahdollisuudet lisääntyivät, ja julkaisuarkisto on aiempaa käyttäjäystävällisempi.

TamPubin etusivulla oleva hakulaatikko kohdistaa haun koko sisältöön, myös tallennettujen pdf-tiedostojen sisältöön. Muutaman vinkin avulla löydät julkaisut TamPubista näppärämmin ja helpommin.

Selaa TamPubia

TamPubin sisältöjä voi lähteä selaamaan heti etusivun Selaa TamPubia -valikon kautta. Valikosta löytyvät selausmahdollisuudet niin oppiaineille ja tutkinto-ohjelmille kuin nykyisille tiedekunnille ja entisille yksiköillekin. Myös yliopiston sarjajulkaisut löytyvät helposti selaamalla.

Selaa TamPubia -valikko

Tekijähaku

Tekijän mukaan kannattaa hakea kohdasta Selaa TamPubia – Tekijät. Tekijät-kohdasta avautuu hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakemansa tekijän nimen tai sen alkua muodossa Sukunimi, Etunimi.

Selaus tekijän mukaan TamPubissa

Nimekehaku

Haku teoksen nimellä toimii parhaiten laittamalla nimeke lainausmerkkeihin tai selaamalla nimekkeen mukaan kuten tekijähaussakin.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Haun voi rajata tiettyyn kokoelmaan menemällä etusivulta ko. kokoelmaan, esim. Pro gradut, ja valitsemalla hakulaatikon alapuolelta kohdan Tämä kokoelma.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Hakutulosten lajittelu

Haun jälkeen hakutulosjoukkoa voi lajitella esimerkiksi julkaisuajan mukaan hammasratas-kuvakkeen valikosta.

Hakutulosten lajittelu TamPubissa

Hakutulosten rajaaminen

Hakua voi rajata oikealla puolella näkyvien rajausvaihtoehtojen avulla, esimerkiksi oppiaineen mukaan kohdasta Oppiaineet ja tutkinto-ohjelmat. Listalla näkyvät suosituimmat oppiaineet hakutulosjoukon sisällä. Kohdasta …Katso lisää löytyy lisää oppiaineita ja tutkinto-ohjelmia.

Rajaus oppiaineen mukaan TamPubissa

Rajaukset näkyvät hakulaatikon alla TamPubissa

Valittu haun rajaus näkyy hakulaatikon alapuolella. Rajauksia voi poistaa klikkaamalla niiden vieressä olevaa rastia.

 

Vaihtoehtojen avulla voi tehdä useampiakin rajauksia hakuun. Uutuutena on esimerkiksi rajaus vain niihin aineistoihin, joista TamPubissa on saatavilla myös kokoteksti. Rajaus tehdään kohdasta Sisältötyyppi.

Rajaaminen kokoteksteihin TamPubissa

Hakutulosten viitelista

Hakutulosten viitelistalta saa pikaisen kuvan löytyneistä töistä. Viitelistalta näkyy jo esimerkiksi julkaisun nimeke, tekijä, julkaisutyyppi ja tieto siitä, onko julkaisusta TamPubissa saatavilla myös kokoteksti vai ainoastaan viitetiedot.

Hakutulosten viitelista TamPubissa

Hakutoiminnot TamPubissa toimivat nykyään vastaavasti kuin esimerkiksi kirjaston Andor-hakupalvelussa ja Tamcatissa. Hakua voi helposti rajata jälkikäteen. Lisäksi TamPubissa näytetään julkaisun viitteiden alapuolelle samankaltainen aineisto, jos sellaista löytyy. TamPubissa julkaistut työt löytyvät hyvin myös Internetin hakukoneiden avulla.

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

TUP avoin kirja Suomen vesihuollon sadasta vuodesta

Kansikuva Sata vuotta vesihuoltoa SuomessaSuomi on monessakin suhteessa vesihuollon mallimaa kansainvälisesti vertailtuna. Tämän mainion tilanteen takana on pitkä kehitystaival, jonka ovat tehneet mahdolliseksi demokraattinen yhteiskunta sekä pitkän aikavälin suunnittelu, toteutus ja käyttö.

Tuore teos Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017 kokoaa yhteen Suomen vesihuollon historian sadan vuoden ajalta. Tekijöinä ovat tutkijat Petri Juuti, Tapio Katko ja Riikka Rajala. Uusi historiateos on avoimesti saatavilla verkossa.

Kirjan ensimmäisessä osassa taustoitetaan vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä ja kuvataan lyhyesti keskeiset kehitysvaiheet. Toisessa osassa kuvataan tutkimuksen kohteena olevien vesilaitosten keskeisiä vaiheita ja valintoja. Teoksen loppuosassa on tutkimuksen vertaileva analyysi ja lopputulokset sekä tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.

Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017 on osa Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN library -portaalissa.

Petri S. Juuti, Tapio S. Katko, Riikka P. Rajala 2017. Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017. Tampere: Tampere University Press.

Lisätietoja:
Petri Juuti, petri.juuti@tut.fi, 050 447 8805
Tapio Katko, tapio.katko@tut.fi, 0400 737 407
Riikka Rajala, riikka.rajala@tut.fi, 050 447 9998

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Avoin julkaiseminen – missä, miten ja kuinka paljon

Avoin julkaiseminen tekee tutkimusta tunnetummaksi. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemista tieteellisistä julkaisuista jo lähes 30 % julkaistaan avoimesti.

Tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista eniten Open Access -artikkeleita julkaistaan BioMed Centralin, Public Library of Sciencen ja Nature Publishingin lehdissä. Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneet avoimet artikkelit julkaistaan yleisimmin Elsevierin, Taylor & Francisin tai Springerin lehdissä. Suurin osa hybridiartikkeleista on lääketieteen alalta.

Avoimien julkaisujen osuus Tampereen yliopistossa

Hybridi- ja Open Access -artikkelien julkaisutilanne Tampereen yliopistossa 10.10.2017. Lähde: Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmä

Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneitä artikkeleita on julkaistu yhteensä 74 kappaletta ja Open Access -julkaisukanavassa ilmestyneitä 373. Lisäksi 84 artikkelia on avattu rinnakkaistallentamalla. TamPub-julkaisuarkistoon on rinnakkaistallennettu tämän vuoden aikana (10.10.2017 mennessä) yhteensä 568 artikkelia, josta suurin osa (387) on tänä vuonna ilmestyneitä ja loput aikaisempina vuosina ilmestyneitä artikkeleita. TamPubiin rinnakkaistallennetaan myös cc-lisenssillä julkaistut hybridi- ja Open Access -artikkelit.

Tutkija, näin hyödynnät kirjoittajamaksujen alennukset

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus saada alennusta APC- eli kirjoittajamaksuista tiettyjen kustantajien lehdissä. Alennuksista on sovittu tähän mennessä SAGEn, Taylor & Francisin, BioMed Centralin ja SpringerOpenin hybridi- ja Open Access -lehdissä.

SAGEn hybridilehdissä
alennus on 87,5 % eli kirjoittajamaksu on 200 GBP. Tarkista SAGE Choice -lehtilistasta, voiko artikkelin julkaista kyseisessä lehdessä alennetulla maksulla.

Taylor & Francisin hybridilehdissä
alennus on 60 %, jolloin kirjoittajamaksu on 860 €. Alennuksen voi saada lehdissä, jotka löytyvät Taylor & Francisin lehtilistan Open Select -julkaisuista (alennus ei koske Fully Open -kokoelman lehtiä).

BioMed Centralin ja SpringerOpenin Open Access -lehdissä
alennus kirjoittajamaksusta on 15 prosenttia. Alennus ei koske Springerin Springer Choice -hybridikokoelmaa.

Open Access -viikko 2017Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jolloin 23.-26.10. on mahdollisuus osallistua vuoropäivin tutkijan somenäkyvyyden ja avoimen julkaisemisen työpajoihin.

Lue myös nämä:
Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla (Kirjastoikkuna 30.3.2017)
Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella (Kirjastoikkuna 22.8.2017)

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Open Access -opas
Alennukset kirjoittajamaksuihin

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen

Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Blogissa: Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella

Avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on monta tapaa. Artikkeleita voi tallentaa oman yliopiston julkaisuarkistoon tai tutkimustuloksia voi julkaista Open Access -lehdissä. Lääketieteessä keskeisiä avoimen tieteen julkaisukanavia ovat esimerkiksi PLOS ja BioMed Centralin lukuisat lehdet.

Mitä tutkijalle sitten käytännössä tarkoittaa Open Access -julkaiseminen?  Kysyimme vs. ortopedian professori Ville Mattilalta hänen kokemuksiaan avoimesta julkaisemisesta. Mattila johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, jonka alusta ja rakentumisesta hän kertoi Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämässä Kliinisen tutkimustyön seminaarissa 21.03.2017.

Mattilan mukaan julkaisukanavan valitseminen ei aina ole helppoa. Lehden valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, missä oman käsikirjoituksen aihepiiristä käydään keskustelua, sekä lehden viittauskerroin ja alueellisuus. PLOSin valintaa hän perustelee seuraavasti: ”PLOSeilla on hyvä ja luotettava maine ja kohtuullinen IF (=impact factor).

Sekä PLOS että BioMed Central tarjoavat vertaisarvioidun kanavan tutkimustuloksille. Mattilan kokemukset vertaisarvioinnista näissä lehdissä ovat myönteiset. Hän kiteyttää asian näin: ”Prosessi on nopeampi, arvioitsijoiden nimet ovat nähtävissä ja kommentit ovat parempia kuin silloin, kun prosessi tehdään nimettömänä.

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Artikkeliviite PLOSin Open Access -lehdestä

Avoimet tieteelliset julkaisut rahoittavat toimintaansa kirjoittajamaksuilla. PLOSin ja BioMed Centralin kirjoittajamaksut vaihtelevat 850-3000 euron välillä. Tutkimusryhmälle tämä tarkoittaa näiden kulujen ennakointia. Ville Mattila kertoo kirjoittajamaksujen hoitamisesta seuraavasti: ”Tutkimusryhmän johtaja (= minä) maksoin tämän. Tutkimusryhmät ovat budjetoineet rahaa näihin maksuihin, jotka ovat yleensä 1000-1500 euroa.”

Ville Mattila antaa käytännön vinkkejä avointa julkaisukanavaa etsiville:

  • Kannattaa varoa pieniä ja uusia open access -lehtiä. Niihin en juttuja lähtisi submittoimaan.
  • Isojen kustantajien Open Access -lehdet ovat hyvä valinta, ja itselläni on hyvät kokemukset BMC-sarjasta ja PLOS-sarjasta. Hyvillä Open Access -lehdillä jutulle saa oikeasti paremman näkyvyyden ja mahdollisesti enemmän siteerauksia.

Tutkijoiden kannattaa myös huomioida, että kirjoittajilla on mahdollisuus alennettuihin kirjoittajamaksuihin tietyiltä kustantajilta tietyistä lehdistä: hybridi (Taylor & Francis ja Sage)  ja OA-lehdet (BioMed Central ja Springer Open).

Lisää tietoa avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston Open Access -oppaasta. Voit myös kysyä sähköpostitse: oa@uta.fi.

Kirjaston palvelut tutkijoille

Teksti: Tietopalveluneuvoja Raila Melin

TUP avoin kirja yhteisöistä koulutuksen voimavarana

Kansikuva Kehittämisen palat, yhteisöjen salatKehittämisen palat, yhteisöjen salat – Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen on uusi kokoomateos, jonka läpileikkaavana teemana on yhteisöjen merkitys kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisessä. Avoimesti verkossa luettava kirja juhlistaa professori Marita Mäkisen merkkipäivää, ja sen ovat toimittaneet Vesa Korhonen, Johanna Annala ja Pirjo Kulju.

Teos koostuu kolmesta osasta, Opetussuunnitelma yhteisön työnä, Opiskelija yhteisön jäsenenä ja Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissä. Teoksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöjä eri kouluasteiden opetuksen ja oppijoiden näkökulmista. Samalla teos antaa äänen pedagogisten yhteisöjen toimijoille.

Teos on kirjoitettu korkea- ja perusasteen koulutuksen piirissä toimiville tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä pedagogisten yhteisöjen tutkimuspohjaisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Se sopii luettavaksi myös muille kasvatuksen ja koulutuksen alasta kiinnostuneille.

Kirjan toimittajissa ja kirjoittajissa on professori Marita Mäkisen kollegoita. Monien kirjoittajien kanssa Mäkinen on tehnyt sekä tutkimus- ja kirjoittamisyhteistyötä että kehittänyt koulutusta ja kasvatusta tutkimusperustaisesti.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN library -portaalissa.

Vesa Korhonen, Johanna Annala & Pirjo Kulju (toim.) 2017. Kehittämisen palat, yhteisöjen salat – Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen. Tampere: Tampere University Press.
Lisätietoja:
Vesa Korhonen, vesa.a.korhonen@uta.fi, p. 040 190 1465
Johanna Annala, johanna.annala@uta.fi, p. 040 190 4090
Pirjo Kulju, pirjo.kulju@uta.fi, p. 040 834 1652

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press