Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

Discovering an active Finnish university library

My Erasmus Staff Exchange week in Tampere University Linna Library took place at the end of April. During this week I discovered the way of working in a university library and thus some aspects of the Finnish way of life.

I have discovered a beautiful library, warmed by wooden decorations and furniture. I have seen students studying conscientiously, with good working conditions, in different spaces. Everyone can choose where he or she feels the most comfortable.

I was very impressed by the number of textbooks available. This library is focused on services to the students more than on the traditional collection development.

Martine Scius

Martine Scius gave also a presentation of the University of High-Alsace and the University Library of Colmar to the library staff.

New measures are already effectively setting the library as a hub within the university community.

I have noticed that also in Finland the librairies are facing the same questions and the deep changes in our activity.

I would like to thank the team of the library for their warm welcome and for having answered all my questions with patience and kindness. I returned home with a lot of ideas for my library. Thank you all – Kiitos!

Martine Scius
Library Manager, Université Haute-Alsace, Bibliothèque Universitare de Colmar
www.scd.uha.fr/

Kuva: Outi Viitasalo

Tampere-Tennessee co-operation in exploring the information needs of academics

In September Tampere was my home for two weeks during my Fulbright visit. I had the opportunity to meet with many of the University of Tampere library staff, including team leaders and others, and researchers at the School of Information Sciences. Director of Library Minna Niemi-Grundström met with me several times. Everyone was very welcoming and provided me with information and insights into ongoing changes at the University.

Presentation of scholarly reading and sharing at the School of  Information Sciences

Presentation of scholarly reading and sharing at the School of
Information Sciences

The goal of my program was to develop survey questions that will help Tampere University librarians understand the reading behavior and information needs of their academics. In addition to meetings, I scrutinized questions that had been asked in past surveys to identify those questions that will likely get the types of information needed. I will be working on designing a survey instrument over the next several months.

We also had discussions about research data management services, something that is on the minds of many research university librarians around the world these days.

Interesting meetings: Discussing with Professor Kalervo Järvelin after the presentation

Interesting meetings: Discussing with Professor Kalervo Järvelin after the presentation

I have had many colleagues and valuable collaborations in Finland over the years. In 2006 I had a Fulbright visit to the University of Oulu and I have visited Hanken University in Helsinki several times. My collaboration continues with Hanken researchers, in particular with Bo-Christer Björk on issues of scholarly publishing and Open Access.

I first visited Tampere in 1983 to make a presentation at the School of Information Sciences on scholarly reading. In the twenty years since I have visited the University of Tampere Library and Information Science colleagues for brief visits. In 2007, Pertti Vakkari, Sanna Talja, and I worked with Kristiina Hormia-Poutanen of FinELib on a national survey of Finnish academics, to compare scholarly reading behaviors in Finland with those of academics in the U.S. and Australia. Sanna, Kristiina, and I plan to work together again, along with the Tampere University Library, on another survey of scholarly information use by Finnish academics.

The multipurpose working space Pohjantähti with its easy chairs was one  of the new experiences in Linna library

The multipurpose working space Pohjantähti with its easy chairs was one
of the new experiences in Linna library

The last time I visited the Tampere library the library in Linna was brand new—in fact the furniture was just being delivered. Now, someone referred to it as an ”old” library, so I guess it has been awhile since I visited!

I am impressed with the level of activity in the library and how the students have embraced the space and the services. I am also impressed with how the leadership and staff has adapted to incredible change this year, both in physical arrangements and in organization. Taking the library forward into the future will no doubt include more change and the librarians seem well positioned to lead those changes.

Among the hard-working students studying in the library

Among the hard-working students studying in the library

Tampere library’s service attitude towards academics and students is impressive, as is the recognition that the library needs to continue to forge partnerships and adapt to changes to remain relevant. The new organizational structure seems to be a good way to move forward into new services, while retaining the important continuing services.

It was also interesting to visit the School of Information Sciences, which is organized quite differently than it was on my last visit. Making new partnerships and thinking how to best serve researchers, students, and administrators is happening at both the library and the information studies departments. Tampere’s academics are quite well known internationally, and it is always a pleasure to work with them.

Carol Tenopir, Professor, The University of Tennessee, School of Information Sciences
Photos: Outi Viitasalo, Tampere University Library

Carol Tenopir

Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna 2014 tapasimme kollegoitamme Roomassa ja Helsingissä.

Yhteistyön pohdintaa Roomassa ja Helsingissä

Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-konferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Konferenssin tunnuslauseella ”Divided we fall, united we inform”  viestitettiin yhteistyön merkityksestä ammattikunnassamme. Konferenssin esitykset liittyivät kuuteen teemaan: tekninen kehitys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, potilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.

Esitysten aiheissa käsiteltiin mm. kirjastoammattilaisten muuttuvaa toimintaympäristöä ja ammattirooleja, tiedon jakamista asiakkaille, lääketieteen tiedonhaun opetuksen tehoa, e-oppimisen ja lähiopetuksen sulauttamista ja biblioterapiaa.

Konferenssin avajaispäivänä Maria Cassella johdatti puheessaan pohtimaan kirjastonhoitajien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti hän mainitsi tiedon luonteen muuttumisen digitaalisen aineiston myötä, tieteellisen viestinnän uudet toimijat sekä yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille. Nämä muutokset toimintaympäristössä merkitsevät kirjastoammattilaisille uusia taitovaatimuksia ja uusia ammattirooleja. Rooman matkaraporttimme on luettavissa Signum-lehdessä (4/2014).

BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) Helsingissä marraskuussa pidetyssä seminaarissa teemana oli ”Yhteistyöstä voimaa”. Seminaarin esitykset käsittelivät mm. avoimen tiedonhaun klinikan merkitystä opinnäytetyön tiedonhaussa, julkaisujen näkyvyyteen liittyviä palveluita Terveystieteiden keskuskirjastossa (Terkko), kirjastoammattilaisten yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kuinka käsitekarttasovellus tukee yhteistä ajattelua ja flipped classroom -menetelmää tiedonhaun opetuksessa. Työpajassa pohdimme, miten tiedon jakaminen edistää oppimista kirjastoammattilaisten keskuudessa. Seminaarissa etsittiin ratkaisuja käytännön työssä esiin tuleviin ongelmiin ja hyviä käytänteitä. Monet esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin.

kirjaston Informaatikot ovat käytettävissäsi

Tilaa informaatikko -posteriSekä Roomassa että Helsingissä esittelimme posteriamme Tampereen yliopiston kirjaston Tilaa informaatikko -palvelusta. Tilaa informaatikko -palvelu tarjoaa henkilökohtaista ohjausta tiedonhaun ongelmissa yliopistomme opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle.

Olimme kiinnostuneita tutkimaan, ketkä Terveystieteiden osastokirjaston asiakkaista käyttävät palvelua, millaisissa ongelmissa he kääntyvät puoleemme ja millaista hyötyä he kokevat saaneensa. Posteria varten analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyttäjätilastoja, asiakkaiden tilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä asiakkailta kerätyn kyselyaineiston tuloksia.

Palvelua käyttivät eniten hoitotieteen kandi- ja graduvaiheen opiskelijat sekä väitöskirjan tekijät. Toiselle sijalle ylti yliopistollisen sairaalan henkilökunta. Tutkijoiden osuus oli melko pieni.

Henkilökohtainen ohjaus edellyttää informaatikolta tietokantojen teknisten ominaisuuksien tuntemista, asiakkaan aiheen käsitteellistämistä ja kääntämistä tietokannan kielelle, vuorovaikutustaitoja sekä pedagogista osaamista.

Päädyimme siihen, että informaatikko on nykyään ikään kuin ”personal trainer”, joka auttaa asiakasta navigoimaan informaatiotulvan viidakossa ja antaa usein samalla henkistä tukea. Haasteena on erityisesti tutkijoiden koukuttaminen palveluun.

Artikkelimme Book-an-information-specialist-service: supporting researchers’ and future researchers’ information skills on luettavissa konferenssin sivuilla.

Asiakkaiden ajatukset palvelun kehittämiseksi ovat tervetulleita! Tervetuloa tapaamaan informaatikkoa!

Teksti: Informaatikot Maritta Tuhkio ja Saila Huuskonen, Terveystieteiden osastokirjasto Tertio

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää.

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää.

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää kaikkia e-kirjatietoiskuissa käyneitä ja e-kirjatapahtumiin osallistuneita asiakkaita sekä projektin eri vaiheissa touhunneita työtovereita. Te mahdollistitte tiimimme IFLA-posterin ja projektin onnistumisen. Posterin teko ja koko projekti, joka ei tähän päättynyt vaan jatkuu ja toivottavasti jalostuu, muistutti tiimille jälleen kerran, että yhteistyössä on ilo ja voima.

Tiesithän, että jos e-kirja-asiat askarruttavat, niin E-kirjaklinikalta voit varata ajan. Yhdessä pohtiminen on antoisampaa kuin yksin pähkiminen.

Palaamme kansainväliseen IFLA-konferenssiin vielä kanavillamme. RSS-syötteellä on näppärä seurata blogia ja syksyllä ilmestyvää verkkolehteämme Bulletiinia.

Paula, Outi, Mervi, Aniita, Saija ja Heli

Avoin julkaiseminen – yksi tie tutkijan menestykseen

Kansainvälinen Open Repositories -konferenssi järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Konferenssi kokoaa yhteen avointen lähdekoodien ohjelmistoilla kehitettyjen julkaisuarkistojen (DSpace, Fedora, EPrints, Invenio) kehittäjiä sekä muita avointen julkaisuarkistojen ja avoimen julkaisemisen parissa työskenteleviä. Kesäkuiseen tapahtumaan osallistui myös Tampereen yliopiston kirjaston rinnakkaistallennustiimi.

Open Repositories -konferenssi

Konferenssi pidettiin Paasitornin kokouskeskuksessa, joka valmistui 1908 Helsingin Työväentaloksi. Arkkitehti Karl Lindahlin nimikkosalia hallitsee unkarilaisen János Rozsin seinämaalaus vuodelta 1939.

Konferenssin ohjelman avasi meksikolainen lääketieteen tutkija Erin McKiernan, joka puhui vahvasti avoimen julkaisemisen puolesta. McKiernan kehotti nuoria tutkijoita julkaisemaan avoimesti, sillä se lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja viittauksia ja on usein maksutonta. Hän korosti myös sosiaalisen median roolia tutkimuksen tekemisessä näkyväksi ja kehotti tutkijoita keskustelemaan kollegoiden kanssa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista. McKiernanin mukaan tutkija, joka julkaisee avoimesti, voi olla myös hyvin menestynyt tutkija.

Tutkijan identifioimistunnisteet ovat olleet viime aikoina esillä Suomessakin. Paneelikeskustelussa ORCID-tutkijatunnisteista nämä tunnisteet tulivat esiin useammassa esityksessä. Esimerkiksi Europe PubMedCentraliin on luotu yhteys ORCID-tunnisteisiin, joten tunnisteen omaavat voivat linkittää julkaisunsa suoraan sinne. Texasin yliopisto sen sijaan luo ORCID-tunnisteet valmiiksi kaikille opiskelijoille.

Nottinghamin yliopiston ylläpitämä Sherpa/Romeo-palvelu, josta voi tarkistaa lehtien ja kustantajien rinnakkaistallennuspolitiikan, on laajentanut toimintojaan ja kehittänyt uuden Sherpa/Fact-palvelun. Tästä piti esityksen Peter Millington. Sherp/Fact palvelun avulla tutkijat voivat tarkistaa, vastaavatko tietyn lehden open access -vaatimukset tutkimuksen rahoittajan open access -vaatimuksia. Kaikki rahoittajat eivät ole mukana palvelussa, mutta joitakin suuria brittiläisiä rahoittajia kyllä.

Menestyksekäs avoin julkaisuarkisto

Paul Royster Nebraska-Lincoln yliopistosta kertoi oman yliopistonsa julkaisuarkiston menestyksestä. Arkisto kuuluu tiedekunnalle, ei yliopistolle eikä kirjastolle, ja sen tarkoitus on levittää tiedekunnan julkaisuja niin laajasti kuin mahdollista. Tässä on onnistuttukin hyvin. Arkisto on Yhdysvaltojen toiseksi suurin, ja se sisältää 71 000 kokotekstitiedostoa. Niitä ladattiin viime vuoden aikana yli 6 miljoonaa kertaa. Arkiston artikkelit listautuvat jopa kustantajien (esim. Elsevierin) versioiden edelle Google-hauissa, sillä arkistoa käytetään enemmän. Roysterin käsityksen mukaan tiedekunnan edustajat tallentavat julkaisunsa arkistoon, koska niin haluavat, eivät siksi, että se olisi velvoite tai edellytys.

Kirjastot ylläpitävät usein yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten julkaisuarkistoja. Digitaalisten kirjastojen kehityksestä piti esityksen Chris Awre. Julkaisuarkistojen kehitys seuraa hyvin kirjastojen yleistä kehitystä kirjastojen siirtyessä painetusta materiaalista sähköiseen. Kirjastot ovat viime vuosina siirtyneet myös yhä enemmän omistajuudesta vuokraukseen, sillä monet e-aineistot ovat ikään kuin kirjastojen vuokraamia materiaaleja. Kirjastoissa on myös perinteisesti tehty paljon yhteistyötä, ja tämä trendi tuntuu jatkuvan julkaisuarkistojenkin puolella.

Konferenssin aikana useammassakin esityksessä tuotiin esiin ajatus näkymättömästä julkaisuarkistosta (invisible institutional repository). Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjät eivät välttämättä löydä tai edes etsi julkaisuarkistojen aineistoja julkaisuarkiston kautta. Useimmiten julkaisuarkiston materiaaleihin tullaan erilaisten hakupalvelujen kuten Googlen kautta. Tärkeintä käyttäjälle on, että hän löytää tarvitsemansa aineiston.

Useissa esityksissä ja postereissa tuotiin esille eri yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten julkaisuarkistojen integrointeja yliopiston muihin järjestelmiin. Julkaisuarkistojen pohjautuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin antaa kehittäjille melko vapaat kädet erilaisiin teknisiin ratkaisuihin muiden järjestelmien kanssa.

Reilusti yli puolet konferenssin osanottajista oli arkistojen kehittäjiä, teknisen puolen osaajia. Joukkoon mahtui myös perinteisen kirjastoalan osaajia. Konferenssi on vahvasti angloamerikkalainen. Suurimpia osanottajamaita olivat Yhdysvallat ja Iso-Britannia sekä tietysti isäntämaa Suomi. Erityisesti monet suomalaiset kirjastotyöntekijät olivat käyttäneet mahdollisuuden hyväkseen ja tulleet tutustumaan hieman teknisempään konferenssiin. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Yhdysvalloissa Indianapoliksessa.

Linkkejä:
Konferenssin kotisivut
Esitykset ja esitysten nauhoitukset

Teksti: Tanja Heikkilä
Kuva: Paula Nissilä

Use your Library, new exchange student

– We already came by on the weekend to see if we could study in the Silent Reading Room. But as we don’t have our student cards yet, we weren’t able to get in, tells exchange student Hye Won Ko. The enthusiastic student of politics from Soul, South Korea has just started her studies at the University of Tampere.  Hye Won Ko was one of the many international students who participated in Library Orientation at the University Main Library at the beginning of January.

The orientation began in the computer classroom where the exchange students first got to know the Library catalogue Tamcat and the electronic resource portal Nelli.  Then it was time for a tour of the Library to see where the textbooks, journals and other resource material can be found.  Also the use of self-service machines on the first floor became familiar along with what kind of help is available at the Service Desk and where you can focus on studying with a book or a computer.  Information specialists of the Library were the tour guides and answered the students’ questions.

Library Orientation2014

Information specialist Saija Tapio demonstated the use of the self-service return machine near the entrance of the Main Library

The exchange students get a basic user account that they can use to login to Library’s e-resources, databases and other tools. Printing is also possible at the Library using the print quota. If you run out of quota you can purchase more at the Juvenes Campus Store.  There are also several copy machines in the Library. To use them you need a copy card which you can purchase at the Service Desk in the Library.

Besides printed material the Library offers many e-books several of which are textbooks.  Many of the e-books you can download to your own computer or tablet and read them also offline.

When you study together in a group you can use the Library’s group work rooms that can be booked online.The Main Library’s Chat room on the 3rd floor of the Library is available without booking.

The student card functions also as your library card and a key card that Hye Won and other exchange students can use to access the Silent Reading Room 24/7.

Exchange student

The short loan collection of textbooks was one of the Library’s services that interested Hye Won Ko

During the Library Orientation tour Hye Won asked more e.g. about the short loan copies of textbooks. It is not possible to remember everything you hear during the orientation, but you can always ask the Library staff at the service desk for more information. You can also send your questions via the Library’s free Ask a Librarian service.

Use the Library website
Humanika, Department Library of Humanities and Education
Tertio, Department Library of Health Sciences
Library on Facebook
Tertio on FacebookLibrary Twitter: tweets about Nelli and e-resources

Text: Saija Tapio, information specialist, and Outi Viitasalo, information officer
Photos: Outi Viitasalo

Inkunaabeleista Open Accessiin: kirjastolaiset Erasmus-henkilökuntavaihdossa

Erasmus-henkilökuntavaihdon kautta pääsevät yliopiston hallinto-, kirjasto ja tietohallintoihmiset tutustumaan toisiin yliopistoihin ja verkostoitumaan muiden maiden kollegojen kanssa.  Kesäkuun alussa informaatikko Eija Poteri vietti vaihtoviikon Roomassa Sapienza –yliopistossa. Informaatikko Tanja Heikkilä kävi puolestaan henkilökuntavaihdossa Friedrich-Alexander –yliopistossa Erlangenissa Saksassa.

Tieteenkatu-2

”Tieteenkatu”. Kuva: Eija Poteri.

Valtavankokoinen ja historiallinen Sapienza Università di Roma

Sapienza Università di Roma on valtava yliopisto, maailman toiseksi suurin yliopisto (omien sanojensa mukaan): 128 000 opiskelijaa, 154 kandidaatin ohjelmaa, 107 maisteriohjelmaa, lukuisia kampuksia ja 56 kirjastoa, mutta ei pääkirjastoa. Historiallisista syistä kirjaston organisaatio on hajanainen, meille kerrottiin. Sapienzan historia alkaakin jo 1300-luvulta. Se on monialainen yliopisto arkkitehtuurista teologiaan ja lääketieteestä kauppatieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Tampereen yliopistolla on Erasmus-opiskelijavaihtoa kauppatieteistä, oikeustieteistä ja viestintätieteistä La Sapienzan vastaaviin oppiaineisiin.

Erasmus-henkilökuntavaihtoviikon ohjelmaan Roomassa osallistui 60 yliopistolaista ympäri Euroopan. Pohjoismaista meitä oli tosin vain kaksi. Meitä kirjasto-Erasmuksia oli viisi. Muut kirjasto-Erasmukset tulivat Valenciasta, Barcelonasta, Istanbulista ja Budapestista.

Pääsimme tutustumaan Sapienzan kauppatieteiden kirjastoon. Siellä on opiskelijoilla mahdollisuus opiskella tietokonesaleissa ja ryhmätyöhuoneissa kuten meillä Tampereella. Meille kerrottiin myös Sapienzan kirjaston harvinaisten kirjojen digitointiprojektista sekä heidän Open Access –lehdistään. Open Access  -julkaisemisen merkityksestä keskustelimme täydessä yhteisymmärryksessä.  Ainakin Italiassa ja Espanjassa pyritään väitöskirjat jatkossa saamaan vapaasti verkkoon vähintään lyhyen embargoajan jälkeen.

Sapienza yleiskuva-1

Sapienzan pääkampukselta. Kuva: Eija Poteri.

Kolmessa kaupungissa toimiva Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg

Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU) on saksalaisittain nuori yliopisto, joka on perustettu vuonna 1743. Yliopisto toimii pääpaikkansa Erlangenin lisäksi myös Nürnbergissa ja Fürthissa. Yliopistossa on noin 35 300 opiskelijaa. Yliopisto näkyykin voimakkaasti Erlangenin katukuvassa, sillä erittäin suuri osa noin 100 000 asukkaan kaupungin asukkaista on opiskelijoita.

Yliopiston kirjastolla on toimipaikkoja laskutavasta riippuen jopa lähes 200. Niin kutsuttuja keskuskirjastoja on neljä, joista kaksi sijaitsee Erlangenissa ja kaksi Nürnbergissa. Kirjastolla on mittavat ja arvokkaat kokoelmat vanhoja inkunaabeleita ja muita vanhoja kirjoja, käsikirjoituksia ja kolikoita. Vanhat kokoelmat kirjasto on saanut lahjoituksina tai perintöinä muun muassa muutamalta vanhalta luostarikirjastolta. Arvokkaimmat teokset ovat arvoltaan miljoonia euroja. Viime vuosina näitä vanhoja teoksia on digitoitu uusien digitointilaitteiden avulla. Yksi merkittävimmistä yksittäisistä digitoinneista on 1100 –luvulta olevan vanhan Raamatun digitointi. Raamattu on kooltaan lähes A2 –kokoinen ja painoakin sillä on hieman yli 40 kg.

IMG_1301

FAU:n pääkirjaston vanha rakennus. Kuva: Tanja Heikkilä.

Elektroniset aineistot, käyttäjäkoulutukset ja informaatiolukutaidon opetus ovat keskeisiä palveluja. Kirjasto on suosittu opiskelutila ja opiskelijoita olikin runsaasti kirjastossa opiskelemassa. Erlangenissa sijaitsevassa pääkirjastossa kokoelmat ovat suurilta osin varastoissa, joten asiakkaiden täytyy tilata kirjat lainattaviksi. Suomalaiselle tämä tuntui hieman oudolta käytännöltä, mutta käytännön taustalla on osin tilojen luonne ja osin myös pitkä perinne. Nürnbergissä sijaitsevassa taloudellis-sosiaalitieteellisessä keskuskirjastossa sen sijaan suuri osa kirjoista oli avoimissa hyllyissä suoraan asiakkaiden lainattavissa.

Lainaustiski FAU:n pääkirjastossa. Luukun takana näkyvissä kirjahyllyissä on asiakkaiden varastoista tilaamia kirjoja. Kuva: Tanja Heikkilä.

Lainaustiski FAU:n pääkirjastossa. Luukun takana näkyvissä kirjahyllyissä on asiakkaiden varastoista tilaamia kirjoja. Kuva: Tanja Heikkilä.

Kokemusten vaihtoa ja yhteisiä teemoja

Erasmus-henkikökuntavaihto nimenomaan vaihtoviikon muodossa tuntuu olevan toimiva konsepti. Siinä pääsee tutustumaan isäntäyliopistoon ja sen kollegoihin ja samalla vaihtamaan kokemuksia muualta Euroopasta tulleiden kollegojen kanssa. Vuorovaikutuksen anti on enemmän kuin osiensa summa. Ensiksikin voi huomata kaiken sen mikä meillä on yhteistä ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi joka puolella tuntuvat julkaisupisteet, impact factorit ja informaatiolukutaidon opetus puhuttavan kirjastolaisia, Open Accessin ja elektronisten aineistojen käytön ohessa. Sitten voi myös olla iloinen ja hitusen ylpeäkin siitä, miten hyvin olemme saaneet tiedonhankintataitojen opetuksen ajettua läpi kaikkiin yliopiston koulutusohjelmiin. Näin ei näyttänyt olevan juuri missään muualla. Erasmus-henkilökuntavaihto on myös hyvä kielikurssi. Erlangenissa kirjastohenkilökunnan vaihtoviikko toteutettiin saksaksi, joten pelkällä englannin kielellä ei pärjännyt.

Kirjoitamme lisää vaihtokokemuksistamme kirjaston Bulletiini-lehden syksyn numeroon.

Teksti: Informaatikko Eija Poteri ja informaatikko Tanja Heikkilä

Library Orientation kotiuttaa vaihto-opiskelijat kirjastoon

Uusi lukukausi toi yliopistolle uudet vaihto-opiskelijat. Heitä kutsuttiin myös kirjastoon, sillä kirjasto järjestää aina lukukauden alussa Library Orientation -tutustumiskäyntejä vastatulleille kansainvälisille opiskelijoille. Tarkoituksena on auttaa opiskelijoita löytämään tiensä opiskelijoiden yhteiseen työhuoneeseen, kirjastoon, ja pääsemään hyvään alkuun sen palveluiden käytössä.

Pääkirjastossa Linnassa vieraili taas useampi ryhmä. Esittelimme aluksi opiskelijoille kirjaston palveluja opetusluokassa. Samalla opastimme Tamcat-kirjastotietokannan käyttöön, jotta tarvittavat kurssikirjat löytyisivät helposti, sekä e-aineistoportaali Nellistä löytyviin aineistoihin. Tämän jälkeen kierrettiin opiskelijoiden kanssa tutustumassa kirjaston tiloihin.

Milena Masaříková ja Jihye Suk tekivät tuttavuutta kirjaston kanssa Library Orientation -kierroksella

Vaihto-opiskelijat Milena Masaříková (vas.) ja Jihye Suk tekivät tuttavuutta kirjaston kanssa Library Orientation -kierroksella

Viimeiselle kierrokselle osallistuneet Milena Masaříková Tšekistä ja Jihye Suk Etelä-Koreasta opiskelevat neljättä vuottaan ja ovat nyt kevätlukukauden vaihto-opiskelijoita yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.  Molempien mielestä tiivis Library Orientation -tutustuminen auttaa saamaan kirjaston palvelut nopeammin omaan käyttöön. Tarpeellisten opiskeluaineistojen lisäksi he tietävät nyt löytävänsä kirjastosta myös rauhallisen työskentelytilan.

Jihye kehui kirjaston itsepalvelumahdollisuuksia ja Nelliä, joka auttaa aineistojen löytämisessä. Milena tiivisti opiskelevan kirjastonkäyttäjän tärkeimmät asiat kahteen sanaan: kirjoja ja kahvia.

Teksti: Kirjaston kv-opetuksen koordinaattori Saija Tapio ja tiedottaja Outi Viitasalo
Kuva: Outi Viitasalo

Opintomatkalla Brysselissä

Yhteistyösihteerin roolissa olin mukana Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumin opintomatkalla Brysselissä 26.-28.9.2012. Tutustuimme Euroopan komissioon yliopistokirjastojen näkökulmasta.  Ryhmältämme oli etukäteen kysytty toiveita vierailun sisällöstä, ja niin saimme kuulla esitykset mm. korkeakoulupolitiikasta, tekijänoikeudesta sekä Open Access -kysymyksistä.

Euroopan komissiolla on oma rakennuksensa vierailijoita varten. Tähän vierailijarakennukseenkaan ei pääse kuka tahansa, sillä ovella täytyy näyttää henkilöllisyystodistus ja todistaa näin kuuluvansa johonkin vierailijaryhmään. Passien näyttämisen jälkeen jouduimme vielä turvatarkastukseen, joka vastasi aika lailla lentokenttien turvatarkastusta. Sisällä rakennuksessa vastaanotto oli kuitenkin erittäin lämminhenkinen.

Vierailijarakennuksessa EU-jäsenmaat näkyvät myös asukasmääriensä mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Ensimmäisenä päivänä kuulimme ensin yleisesittelyn EU:n eri toiminnoista, jonka jälkeen seurasivat esitykset korkeakoulupolitiikasta ja Open Access -kysymyksistä. Korkeakoulupolitiikkaa koskevassa esityksessä korostettiin sitä, että Euroopassa tarvitaan enemmän korkeakoulutettua työvoimaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä n. 26 % työvoimasta on korkeasti koulutettua, mutta vuoteen 2020 mennessä tarve on n. 35 %.  Suomessa tuo tavoite on jo saavutettu. Työtehtävien muuttuessa korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan aiempaa enemmän, mutta toisaalta koulutus on myös hyvä keino vähentää työttömyyttä. Korkeasti koulutetun väestön keskuudessa on vähemmän työttömyyttä kuin koko väestössä keskimäärin.

Open Access -kysymykset kiinnostivat kirjastojen varajohtajia, sillä monet yliopistokirjastot ylläpitävät yliopistojensa avoimia julkaisuarkistoja. Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2012 uudet suositukset tiedon avoimesta saatavuudesta. Suositukset näkyvät myös komission antamassa rahoituksessa. Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkelien on oltava avoimesti saatavilla vuodesta 2014 lähtien. Lisäksi komissio suosittaa, että kaikissa jäsenmaissa julkisesti rahoitetuissa tutkimuksissa syntyneistä artikkeleista 60 % olisi avoimesti saatavilla vuoteen 2016 mennessä.

Tämän holvikaarimaisen ikkunan takana on EU-komission keskuskirjasto

Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan komission keskuskirjastoon suomalaisen kirjastonhoitajan johdolla. Keskuskirjasto sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joka on aikanaan toiminut luostarina ja kirkkona. Komission jokaisella toimielimellä on ollut oma kirjastonsa, mutta viime vuosina niitä on vähennetty pariinkymmeneen. Keskuskirjasto palvelee komission lisäksi tutkijoita ja kirjastoja eri puolella maailmaa. Esimerkiksi tutkijat voivat saada kulkuluvan kirjastoon määrätyksi ajaksi.

Kirjastovierailun jälkeen kuulimme vielä copyright -asioista sekä tarkemmin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Illalla meille jäi vielä hieman aikaa tutustua Brysseliin.

Book Tower

Vierailumme viimeisenä päivänä suuntasimme junalla Gentin viehättävään kaupunkiin. Tutustuimme Gentin yliopiston kirjastoon, jossa on paljon historiallista aineistoa. Kirjaston historiallisesti arvokkaat kokoelmat sijaitsevat Book Towerissa, joka on rakennettu 1930-luvun loppupuolella. Kirjasto on totutusta poikkeavan mallinen eli nimensä mukaisesti torni. Torni on päässyt osittain huonoon kuntoon ja sitä remontoidaan parhaillaan. Samalla tehdään kirjastolle lisätilaa nykyisen rakennuksen viereen. Historiallisen rakennuksen lisäksi minuun teki vaikutuksen erityisesti Gentin yliopiston kirjaston ylläpitämä nykyaikainen julkaisurekisteri, joka toimii myös julkaisuarkistona.

Kokonaisuudessaan opintomatka oli onnistunut ja mukava kokemus. Opintomatka tarjosi minulle myös mahdollisuuden tutustua yliopistokirjastojen varajohtajiin ympäri Suomea. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi kertoo lisää niin kokemuksista Euroopan komission vieraana kuin matkasta Gentiin.

Suomen yliopistokirjastojen johtajat muodostavat Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, joka on perustettu vuonna 1996. Neuvosto on yliopistokirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, jossa johtajilla on myös mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia yliopistokirjastojen ajankohtaisista asioista. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajana toimii vuoden loppuun saakka Tampereen yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen. Neuvostolla on myös yhteistyösihteeri, joka on perinteisesti ollut samasta kirjastosta kuin puheenjohtaja. Olen toiminut yhteistyösihteerinä elokuun alusta alkaen.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto teki kesällä Suomessa järjestettyä kansainvälistä IFLA-konferenssia varten 12 rollup-julistetta SYN:n toiminnasta. Kuusi näistä rollupeista on tällä hetkellä nähtävissä yliopiston pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa.

Teksti ja kuvat Tanja Heikkilä