Tutkija, vielä ehdit mukaan tutkimuksen tiedonhallinnan verkkokurssille

Ilmoittautumisaikaa Managing Research Information -verkkokurssille on vielä 28.2. saakka. Verkkokurssilla voit päivittää tutkimustyöhön liittyviä taitojasi tiedonhaussa, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaamisessa, tutkimusdatan hallinnassa ja avoimessa julkaisemisessa.

Englanninkielinen verkkokurssi (2 op) suoritetaan etäopintoina ajalla 5.3. – 8.4.2018. Yliopiston kirjaston järjestämä kurssi on suunnattu ensisijaisesti väitöskirjatutkijoille mutta myös muille tutkijoille.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen 28.2.2018 mennessä.

Tiedustelut: Tietoasiantuntija Miikka Sipilä, miikka.sipila@staff.uta.fi

Kirjaston tutkijapalvelut
Oppaat tiedonhallinnan tueksi

Blogissa: Julkaisusi ansaitsee pysyvän osoitteen

Ärsyttävätkö ylipitkät ja toimimattomat julkaisujen verkko-osoitteet? Katoavatko tai muuttuvatko lehtien sivut ja verkko-osoite, jossa artikkelisi julkaistiin viisi vuotta sitten? Oletko kuullut verkkomaailman pysyvistä tunnisteista, URN:sta, handlesta tai DOI:sta?

Kaikilla Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa TamPubissa julkaistuilla julkaisuilla on käytössä pysyvä URN-muotoinen tunniste. Myös graduilla ja muilla opinnäytetöillä on oma pysyvä URN-muotoinen osoitteensa. Löydät julkaisusi URN-osoitteen sen sivuilta:

v

URN ei kaipaa osoitteenmuutosta

URN-tunnus on verkkojulkaisun pysyvä julkaisukohtainen tunniste, joka annetaan vain digitaalisille dokumenteille. Tunnus vaihdetaan vain, jos julkaisun sisältö muuttuu merkittävästi. URN-tunnus muodostetaan usein julkaisun ISBN-numerosta (kuten yllä olevassa esimerkissä). Suomessa Kansalliskirjasto ylläpitää URN-palvelua.

Pysyvän tunnisteen käyttö on entistä tärkeämpää nyt, kun suunnittelemme uusia palveluja uudelle Tampere3 -korkeakouluyhteisölle ja monet järjestelmät muuttuvat. Järjestelmien vaihtuessakin URN-muotoiset osoitteet säilyvät, joten löydät julkaisusi edelleen saman linkin kautta, eikä sinun tarvitse korjata linkkiosoitteita minnekään.

DOI on kansainvälisten kustantajien suosiossa

Monet kansainväliset kustantajat käyttävät artikkeleillaan ja kirjoillaan DOI-muotoisia pysyviä osoitteita (DOI = Digital Object Identifier). Jos haluat linkittää tällaiseen alkuperäiseen julkaisuun, kannattaa linkkiosoitteena käyttää DOI-muotoista osoitetta, esim. https://doi.org/10.1177/2053168017738410. Myös TamPubiin rinnakkaistallennettujen artikkelien yhteydessä on DOI-muotoinen linkki julkaisun alkuperäiseen versioon. Suomessa DOI-muotoiset pysyvät tunnisteet on otettu käyttöön uudessa Journal.fi-palvelussa, jossa julkaistaan avoimesti monia suomalaisia tieteellisiä lehtiä.

Kannattaa siis aina käyttää julkaisun linkittämisessä sen pysyvää osoitetta, jos julkaisulla vain sellainen on. Jos pysyvää osoitetta ei vielä ole, voit aina tarjota julkaisua rinnakkaistallennettavaksi TamPubiin. Jos kustantaja sallii rinnakkaistallentamisen, saat näin sille pysyvän osoitteen. TamPubissa julkaisusi pysyy myös tallessa kustantajien vaihtuvia sivuja paremmin.

Lisätietoja:
Avoin julkaiseminen tai oa@ut.afi
TamPub

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

Blogissa: Kuka on julkaisun tekijä?

Sulkakynän kuvaTieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkijan urakehityksen kannalta. Julkaisutietoja kerätään ja tilastoidaan, julkaisujen viittauskertymiä lasketaan ja niiden medianäkyvyyttä seurataan. Yhteisjulkaisujen osuus ja kirjoittajien lukumäärä per artikkeli ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ei siis ole ihme, että toisinaan julkaisujen tekijyydestä syntyy kiistaa. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi se, että jonkun työhön osallistuneen henkilön nimi on jätetty pois julkaisun kirjoittajaluettelosta tai nimien esitysjärjestys ei tyydytä kaikkia kirjoittajia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa Suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Suosituksessa esitetään, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin ja sovittaisiin mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Se sisältää myös käytännön ohjeita sopimisen tavoista.

Mitä tekijyys tarkoittaa?

Tyypilliset tekijämäärät julkaisua kohti sekä tekijöiden ilmoittamisjärjestys vaihtelevat tieteenaloittain. Siinä missä moni humanisti kirjoittaa monografiansa yksin, saattaa fysiikan tutkimusartikkelin tekijäluettelo sisältää satoja nimiä. Joillakin tieteenaloilla kirjoittajat luetellaan aakkosjärjestyksessä, mutta useimmiten ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja on vastuussa suurimmasta työmäärästä.

TENKin suosituksessa ei määritelläkään tarkasti, kenet tulee mainita tekijäluettelossa ja missä järjestyksessä, vaan kullakin tieteenalalla voidaan soveltaa ohjeistusta vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Suosituksessa tekijällä eli kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita tekijäluettelossa. Tekijyys ei määräydy työsuhteen, vaan ainoastaan tieteellisen panoksen perusteella, eikä tekijänkunniasta voi luopua sopimuksella. Esimerkiksi opiskelijalla ja työsuhteessa olevalla tutkijalla on siis yhtäläinen oikeus tulla mainituiksi tekijöinä. Se, millä periaatteilla yliopistojen sisällä tallennetaan julkaisutietoja organisaatiokohtaisiin julkaisutietojärjestelmiin, on asia erikseen (lisätietoa Tampereen yliopiston intrassa).

Kansainvälisesti ehkä tunnetuimman tekijyyden määritelmän on laatinut International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE). Määritelmän mukaan tekijäksi merkitään henkilö, joka on:

  • osallistunut merkittävällä panoksella tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
  • osallistunut julkaisun luonnostelemiseen tai sen kriittiseen tarkistamiseen siten, että on panoksellaan merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
  • osallistunut lopullisen julkaistavan version hyväksymiseen JA
  • ottanut vastuun työn jokaisesta vaiheesta ja varmistanut, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJEn määritelmän mukaan epäeettisiä tekijyyden ilmoittamisen käytäntöjä ovat haamu- ja lahjakirjoittajuus. Haamukirjoittaja on henkilö, joka on osallistunut merkittävällä tavalla tutkimukseen, mutta jonka nimeä ei mainita kirjoittajaluettelossa. Lahjakirjoittaja puolestaan on henkilö, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekoon, mutta jonka nimi mainitaan kirjoittajaluettelossa ainoastaan velvollisuudentunnosta tai julkaisun näkyvyyden ja arvovallan nostamiseksi.*

Tekijyys ei ole sama kuin tekijänoikeus

Tekijällä on siis oikeus tulla tunnustetuksi teoksen luojana eikä tuota oikeutta voi poistaa tai siirtää. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet sen sijaan voi luovuttaa sopimuksella osittain tai kokonaan. Jos tekijä on luovuttanut kaikki taloudelliset oikeudet esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle, oikeuksien haltijalla on yksinoikeus päättää teoksen myymisestä ja levittämisestä yleisölle.

Tekijyydestä ja tekijänoikeuksista sopiminen kirjallisesti hyvissä ajoin ennen julkaisemista helpottaa niin väitöskirjan julkaisuvaiheessa, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennuksen yhteydessä kuin vaikkapa loppuunmyydyn teoksen uudelleenjulkaisua pohdittaessa.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta, tekijänoikeuksista, rinnakkaistallentamisesta ja muustakin tärkeästä löytyy kirjaston oppaista.

*Suomennokset lainattu mukaillen TENKin suosituksesta

Teksti: Tietoasiantuntija Anna-Sofia Ruth, tutkimuksen tietopalvelut

Uusi avoin kirja sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuudesta

Kansikuva Tavoitteena sujuva arkiSosiaali- ja terveysalalla työskentelee yhä enemmän eritaustaista henkilöstöä. Tämä luo paineita perinteisille työskentely-ja vuorovaikutustavoille. Onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeuduttava olemassa oleviin työ- ja toimintatapoihin, vai pitäisikö työyhteisöjen käytäntöjä muuttaa monimuotoistuvan henkilöstön tarpeita vastaaviksi? Sote-alan organisaatioissa keskustellaan yhä enemmän siitä, miten päivittäinen toiminta monikulttuurisissa työyhteisöissä olisi mahdollisimman sujuvaa, tehokasta ja kaikille työyhteisön jäsenille miellyttävää.

Pirkko Pitkäsen, Katja Keisalan ja Vuokko Niirasen toimittamassa kirjassa Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä esitellään Suomen Akatemian rahoittaman MULTI-TRAIN -toimintatutkimuksen tuloksia.

Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, joka auttaa sote-alan organisaatioita kehittämään käytäntöjään siten, että ne tukevat kulttuurien välistä työtä. Toimintatutkimukseen osallistui viisi monikulttuurista sote-alan organisaatiota: Hatanpään sairaala ja Koukkuniemen vanhainkoti Tampereelta, Karhulan sairaala Kotkasta, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä kolme Mainio Vireen pääkaupunkiseudun yksikköä.

Kirjassa kuvataan, miten tutkimushankkeessa selvitettiin arjen vuorovaikutuksen hankauspisteitä, kehitettiin toimivia käytäntöjä ja korjaavia toimenpiteitä sekä arvioitiin interventioiden vaikutuksia erityyppisissä sote-alan organisaatioissa.

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2013-2017.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se on julkaistu myös kansainvälisessä OAPEN Library –portaalissa. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 5.2.2018 Tampereen yliopistolla.

Pirkko Pitkänen, Katja Keisala ja Vuokko Niiranen (toim.) Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Professori Pirkko Pitkänen, puh. 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Yliopisto-opettaja Katja Keisala, puh. 050 318 7474, katja.keisala@uta.fi
Professori Vuokko Niiranen, puh. 029 445 5206, vuokko.niiranen@uef.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Julkaise artikkelisi avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla

Tampereen yliopiston vastaavilla kirjoittajilla (corresponding author) on nyt mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (Article Processing Charge = APC). Alennuksen piiriin kuuluu yli 1500 hybridi-lehteä ja yli 100 Gold Open Access -lehteä (listassa ”Full Gold OA”). Alennus on 50 prosenttia, ja se lasketaan lehtien APC-listahinnoista.

Alennuksen saamisen edellytykset:

  • Tutkija/artikkelin kirjoittaja on vastaava kirjoittaja (corresponding author).
  • Artikkeli hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020.
  • Artikkeli julkaistaan jossakin alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä.

Elsevierin tieteellisissä lehdissä julkaistu tutkimusartikkeli on mahdollista saattaa avoimeksi
myös rinnakkaistallentamalla sen post print -versio organisaation julkaisuarkistoon (Tampereen yliopistossa TamPub). Huomioi myös lehtien mahdollinen embargo.

Kirjoittajamaksuihin (APC) on mahdollisuus saada alennusta myös, kun julkaiset Taylor & Francisin tai Sagen hybridilehdissä tai BioMed Centralin ja SpringerOpenin Gold Open Access -lehdissä.

Lisätietoa alennuksista ja ohjeita julkaisuprosessiin löydät kirjaston Open Access -oppaasta.

Kysy lisää alennetulla APC-maksulla tapahtuvasta avoimesta julkaisemisesta:
Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

In English

Uusi avoin kirja puhuu koulusta ja opettajankoulutuksesta

Opetussuunnitelmatutkimus-kirjan kansikuvaOpetussuunnitelmatutkimus – keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen on ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu teos maailmanlaajuisesta tutkimussuunnasta, opetussuunnitelmatutkimuksesta. Kymmenestä vertaisarvioidusta artikkelista koostuva teos on tarkoitettu institutionaalisen koulutuksen ja kasvatuksen parissa toimiville tutkijoille, opettajille ja päättäjille. Avoimesti verkossa luettavissa oleva teos soveltuu myös kurssikirjaksi ja oheislukemistoksi kasvatusalan opiskelijoille.

Uusi teos avaa uudenlaisia näkymiä tarkastella institutionaalista kasvatusta, sen jatkuvuutta, muutosta ja sen ilmeistä kompleksisuutta. Opetussuunnitelmatutkimus tekee näkyväksi koulutuksen ja kasvatuksen poliittisuutta, sen arvosidonnaisuutta, jännitteisyyttä ja jatkuvan neuvottelun kohteena olemista. Opetussuunnitelmatutkimus avaa myös yleisemmin niitä lähtökohtia, jotka tuottavat käsitystä hyvästä (opettajan)koulutuksesta ja kasvatuksesta.

Teos koostuu kolmesta osasta: Suomalaisen opetussuunnitelma-ajattelun historiaa, Opettajankoulutuksen diskurssien jännitteisyys ja monipuolistaminen sekä Opettaja opetussuunnitelman tulkitsijana ja toteuttajana. Kirjan toimittajat, Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala, ja kirjoittajat ovat eri yliopistojen opettajankouluttajia ja tutkijoita sekä opettajia.

Tampere University Pressin kustantama teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se tullaan julkaisemaan myös kansainvälisessä OAPEN Library-portaalissa

Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus – keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Tiina Kujala, tiina.h.kujala@uta.fi
Liisa Hakala, liisa.hakala@helsinki.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Uusi avoin kirja hyödyntää eläytymismenetelmää

Kansikuva Eläytymismenetelmä 2017Tampere3-hanke, yleissivistys, maahanmuuttajien koulutus, lukion siirto yliopistokampukselle, oppilaitosturvallisuus, työhyvinvointi, onnistunut rekrytointiprosessi… Näitä aiheita käsitellään teoksen Eläytymismenetelmä 2017 – Perusteema ja 11 variaatiota tutkimusartikkeleissa, joiden empiirinen aineisto on kerätty eläytymismenetelmällä talvella 2016­–2017.

Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan tiedonhankintamenetelmää, jossa vastaajat kirjoittavat kertomuksen tutkijan antaman, kehyskertomukseksi kutsutun orientaation perusteella. Kehyskertomuksia on aina vähintään kaksi erilaista, ja aineisto analysoidaan kahteen kertaan: normaalina tutkimuksen tematiikasta kertovana laadullisena aineistona sekä kokeellisen tutkimuksen asetelmaa imitoiden ja pelkistäen sitä, mikä vastauksissa muuttuu, kun kehyskertomuksessa muutetaan yhtä keskeistä tekijää.

Eläytymismenetelmää on käytetty yhä enenevässä määrin eri tieteenaloilla Suomessa vuodesta 1982 alkaen. Menetelmä sopii varsin monenlaisten tutkimusongelmien selvittämiseen joustavuutensa ja eräänlaisen kevytkäyttöisyytensä vuoksi. Aiheet voivat olla teoreettisesti jäsentyneitä ja aiemmasta tutkimuksesta ponnistavia mutta myös käytännön ongelmista inspiroituvia.

Näennäisestä helppoudestaan huolimatta menetelmän käyttöön liittyy paljon pohdittavaa ja päätettävää erityisesti aineiston keräämisen vaiheessa. Eläytymismenetelmän käyttöä kehitetäänkin teoksen päättävässä menetelmäartikkelissa siitä näkökulmasta, miten menetelmälle keskeiset kehyskertomukset kannattaa muotoilla ja miten niiden avulla aineisto on kerättävissä digitalisoituvassa ja monikielistyvässä yhteiskunnassamme.

Teos on ensimmäinen volyymi eläytymismenetelmää ja sillä toteutettavaa tutkimusta esittelevässä vuosikirjojen sarjassa. Sen ovat toimittaneet tutkijat Jari Eskola, Tiina Mäenpää ja Anna Wallin.

Jari Eskola, Tiina Mäenpää & Anna Wallin (toim.): Eläytymismenetelmä 2017 – Perusteema ja 11 variaatiota. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Jari Eskola, jari.eskola@uta.fi, 050-3181269
Tiina Mäenpää,
tiina.maenpaa@uta.fi, 050 437 7321

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Uusittu TamPub tuo tutkimusjulkaisut esiin

Tampereen yliopiston julkaisuarkisto TamPub tuo näkyville yliopiston avoimet julkaisut; opinnäytteet, rinnakkaistallenteet, sarjajulkaisut ja Tampere University Pressin kustantamat Open Access -kirjat. TamPubin kautta yliopiston julkaisut ovat avoimesti kaikkien saatavilla ympäri maailman.

Nyt TamPub toimii uudenlaisessa käyttöliittymässä. Uudessa versiossa TamPubin hakuominaisuudet ja erityisesti haun rajausmahdollisuudet lisääntyivät, ja julkaisuarkisto on aiempaa käyttäjäystävällisempi.

TamPubin etusivulla oleva hakulaatikko kohdistaa haun koko sisältöön, myös tallennettujen pdf-tiedostojen sisältöön. Muutaman vinkin avulla löydät julkaisut TamPubista näppärämmin ja helpommin.

Selaa TamPubia

TamPubin sisältöjä voi lähteä selaamaan heti etusivun Selaa TamPubia -valikon kautta. Valikosta löytyvät selausmahdollisuudet niin oppiaineille ja tutkinto-ohjelmille kuin nykyisille tiedekunnille ja entisille yksiköillekin. Myös yliopiston sarjajulkaisut löytyvät helposti selaamalla.

Selaa TamPubia -valikko

Tekijähaku

Tekijän mukaan kannattaa hakea kohdasta Selaa TamPubia – Tekijät. Tekijät-kohdasta avautuu hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakemansa tekijän nimen tai sen alkua muodossa Sukunimi, Etunimi.

Selaus tekijän mukaan TamPubissa

Nimekehaku

Haku teoksen nimellä toimii parhaiten laittamalla nimeke lainausmerkkeihin tai selaamalla nimekkeen mukaan kuten tekijähaussakin.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Haun voi rajata tiettyyn kokoelmaan menemällä etusivulta ko. kokoelmaan, esim. Pro gradut, ja valitsemalla hakulaatikon alapuolelta kohdan Tämä kokoelma.

Haun rajaus tiettyyn kokoelmaan

Hakutulosten lajittelu

Haun jälkeen hakutulosjoukkoa voi lajitella esimerkiksi julkaisuajan mukaan hammasratas-kuvakkeen valikosta.

Hakutulosten lajittelu TamPubissa

Hakutulosten rajaaminen

Hakua voi rajata oikealla puolella näkyvien rajausvaihtoehtojen avulla, esimerkiksi oppiaineen mukaan kohdasta Oppiaineet ja tutkinto-ohjelmat. Listalla näkyvät suosituimmat oppiaineet hakutulosjoukon sisällä. Kohdasta …Katso lisää löytyy lisää oppiaineita ja tutkinto-ohjelmia.

Rajaus oppiaineen mukaan TamPubissa

Rajaukset näkyvät hakulaatikon alla TamPubissa

Valittu haun rajaus näkyy hakulaatikon alapuolella. Rajauksia voi poistaa klikkaamalla niiden vieressä olevaa rastia.

 

Vaihtoehtojen avulla voi tehdä useampiakin rajauksia hakuun. Uutuutena on esimerkiksi rajaus vain niihin aineistoihin, joista TamPubissa on saatavilla myös kokoteksti. Rajaus tehdään kohdasta Sisältötyyppi.

Rajaaminen kokoteksteihin TamPubissa

Hakutulosten viitelista

Hakutulosten viitelistalta saa pikaisen kuvan löytyneistä töistä. Viitelistalta näkyy jo esimerkiksi julkaisun nimeke, tekijä, julkaisutyyppi ja tieto siitä, onko julkaisusta TamPubissa saatavilla myös kokoteksti vai ainoastaan viitetiedot.

Hakutulosten viitelista TamPubissa

Hakutoiminnot TamPubissa toimivat nykyään vastaavasti kuin esimerkiksi kirjaston Andor-hakupalvelussa ja Tamcatissa. Hakua voi helposti rajata jälkikäteen. Lisäksi TamPubissa näytetään julkaisun viitteiden alapuolelle samankaltainen aineisto, jos sellaista löytyy. TamPubissa julkaistut työt löytyvät hyvin myös Internetin hakukoneiden avulla.

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

Blogissa: Avoin julkaiseminen – missä, miten ja kuinka paljon

Avoin julkaiseminen tekee tutkimusta tunnetummaksi. Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemista tieteellisistä julkaisuista jo lähes 30 % julkaistaan avoimesti.

Tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista eniten Open Access -artikkeleita julkaistaan BioMed Centralin, Public Library of Sciencen ja Nature Publishingin lehdissä. Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneet avoimet artikkelit julkaistaan yleisimmin Elsevierin, Taylor & Francisin tai Springerin lehdissä. Suurin osa hybridiartikkeleista on lääketieteen alalta.

Avoimien julkaisujen osuus Tampereen yliopistossa

Hybridi- ja Open Access -artikkelien julkaisutilanne Tampereen yliopistossa 10.10.2017. Lähde: Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmä

Hybridijulkaisukanavassa ilmestyneitä artikkeleita on julkaistu yhteensä 74 kappaletta ja Open Access -julkaisukanavassa ilmestyneitä 373. Lisäksi 84 artikkelia on avattu rinnakkaistallentamalla. TamPub-julkaisuarkistoon on rinnakkaistallennettu tämän vuoden aikana (10.10.2017 mennessä) yhteensä 568 artikkelia, josta suurin osa (387) on tänä vuonna ilmestyneitä ja loput aikaisempina vuosina ilmestyneitä artikkeleita. TamPubiin rinnakkaistallennetaan myös cc-lisenssillä julkaistut hybridi- ja Open Access -artikkelit.

Tutkija, näin hyödynnät kirjoittajamaksujen alennukset

Tampereen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus saada alennusta APC- eli kirjoittajamaksuista tiettyjen kustantajien lehdissä. Alennuksista on sovittu tähän mennessä SAGEn, Taylor & Francisin, BioMed Centralin ja SpringerOpenin hybridi- ja Open Access -lehdissä.

SAGEn hybridilehdissä
alennus on 87,5 % eli kirjoittajamaksu on 200 GBP. Tarkista SAGE Choice -lehtilistasta, voiko artikkelin julkaista kyseisessä lehdessä alennetulla maksulla.

Taylor & Francisin hybridilehdissä
alennus on 60 %, jolloin kirjoittajamaksu on 860 €. Alennuksen voi saada lehdissä, jotka löytyvät Taylor & Francisin lehtilistan Open Select -julkaisuista (alennus ei koske Fully Open -kokoelman lehtiä).

BioMed Centralin ja SpringerOpenin Open Access -lehdissä
alennus kirjoittajamaksusta on 15 prosenttia. Alennus ei koske Springerin Springer Choice -hybridikokoelmaa.

Open Access -viikko 2017Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa, jolloin 23.-26.10. on mahdollisuus osallistua vuoropäivin tutkijan somenäkyvyyden ja avoimen julkaisemisen työpajoihin.

Lue myös nämä:
Tutkija, julkaise artikkelisi alennetulla APC-maksulla (Kirjastoikkuna 30.3.2017)
Näkyvyyttä avoimella julkaisemisella (Kirjastoikkuna 22.8.2017)

Lisätietoja:
oa@uta.fi
Open Access -opas
Alennukset kirjoittajamaksuihin

Teksti: Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Tanja Heikkilä ja Sari Leppänen