Uusi avoin kirja käsittelee Kari Aronpuron romaania

Kansikuva Avoin AperitiffKirjailija Kari Aronpuron (s. 1940) legendaarinen Aperitiff – avoin kaupunki on 1960-luvun kirjallisuutemme kollaasibuumin kestävin ja monitulkintaisin edustaja. Vuonna 2015 juhlittiin Aperitiffin 50-vuotispäivää mutta myös romaanin kolmatta tulemista, sillä tuolloin julkaistiin teoksen uusi painos ja laitos. On kansainvälisestikin poikkeuksellista, että romaani ilmestyy puolen vuosisadan sisällä kolmena eri versiona.

Avoin Aperitiff: kirjoituksia Kari Aronpuron kollaasiromaanista Aperitiff – avoin kaupunki on ensimmäinen tätä kotimaisen romaanitaiteen moniulotteista merkkiteosta käsittelevä tieteellinen artikkelikokoelma. Kirjan ovat toimittaneet kirjallisuudentutkijat Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo ja Anna Helle Jyväskylän yliopistosta.

Antologian artikkeleissa Aronpuron romaania tarkastellaan uusista näkökulmista. Niissä selvitetään Aperitiffin moninaisia aineksia, huumorin ja komiikan keinoja sekä romaanin perintöä kotimaisessa proosassa. Kirjallisen kollaasin teoriaa valotetaan kuvallisen tarkasti lainattujen faksimile-tekstien sekä medioidenvälisyyden ja informaation käsitteiden näkökulmista. Myös romaanin yhteyksiä elokuvan neorealismiin ja psykomaantieteelliseen kaupunkisuunnistukseen jäljitetään.

Kokoelma tarjoaa teoreettisesti monipuolisen ja otteeltaan tuoreen johdatuksen paitsi Aronpuron romaaniin myös yleisemmin kollaasiromaanin edelleen ajankohtaiseen lajiin. Antologia on suunnattu niin kirjallisuuden kuin kuvataiteenkin tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.

Avoimen Aperitiffin liitteenä on myös arkistoharvinaisuuksia: vuonna 1965 julkaistu pienoisessee, jossa Aronpuro ruotii tuoreeltaan romaaninsa vastaanottoa ja kommentoi omaa teostaan, sekä otteita toisen painoksen (1978) lisämateriaalien käsikirjoitusliuskoista.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se julkaistaan myös kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa.

Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo, Anna Helle (toim.): Avoin Aperitiff: kirjoituksia Kari Aronpuron kollaasiromaanista Aperitiff – avoin kaupunki. Tampere: Tampere University Press 2018

Lisätietoja:
Professori Mikko Keskinen mikko.o.keskinen@jyu.fi
Tutkijatohtori Juri Joensuu juri.m.joensuu@jyu.fi
Väitöskirjatutkija Laura Piippo laura.piippo@jyu.fi
Yliopistotutkija Anna Helle anna.p.helle@jyu.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Tutustu dataviittauksen tiekarttaan TTY:llä 18.5.

Tutkimusdataan viittaamisella on merkitystä avoimelle tieteelle. Aiheesta keskustellaan 18.5. klo 10-15 Tampereen teknillisellä yliopistolla tilaisuudessa, jossa esitellään myös Data-asian kansalliskomitean tuottama dataviittaustiekartta. Tapahtumapaikkana on Festia-rakennuksen pieni Sali 2.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin tutkijat kuin tutkimuksen tuen asiantuntijat. Tilaisuus on maksuton, mutta osallistujilta toivotaan ilmoittautumista 10.5. mennessä.

OHJELMA

9.30-10.00 Kahvitarjoilu

10.00 Tilaisuuden avaus, vararehtori Seppo Parkkila, Tampereen yliopisto

10.10 Dataviittaustiekartan esittely, Datan jäljet -projektin koordinaattori Heidi Laine, Data-asiain kansalliskomitea

10.40 Avoin tiede on tekoja, Associate Professor Mikael Laakso, Hanken

11.10 Tutkija datan avaajana ja dataan viittaajana, yliopistonlehtori Sami Borg, Tampereen yliopisto

11.30 T3: avoimen tieteen politiikasta ja tahtotilasta, tutkimuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen, Tampereen yliopisto

12.00-13.00 Omakustanteinen lounas

13:00-15:00 Tiekartasta käytäntöön: työpajatyöskentelyä

Alustavat työpaja-aiheet:

  • Yksi koko ei sovi kaikille: datatekijyyden monet kasvot ja tutkijan ansioituminen, vetäjä projektikoordinaattori, sihteeri Heidi Laine, Data-asiain kansalliskomitea
  • Yliopistojen tutkimusdatojen metatietojen keruu, vetäjä johtava tietoasiantuntija Susanna Nykyri, Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto
  • Miten dataviittauskäytäntöjen vakiintuminen kehittää tutkijalle tarjottavia palveluita? vetäjä IT-palveluasiantuntija Tuomas Alaterä, Tietoarkisto

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Data-asiain kansalliskomitea, Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry.

Lisätietoja Data-asiain kansalliskomitean tapahtumasivulla

Tampere University Pressin Vuoden kirja on valittu

Tampere University Pressin Vuoden 2017 kirja on Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat, jonka ovat toimittaneet Heikki Uimonen, Meri Kytö ja Kaisa Ruohonen.

TUP Vuoden kirja 2017 Meri Kytö ja Heikki Uimonen

Vuoden kirjan tekijöistä palkintoa olivat vastaanottamassa Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Kuva Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Vuoden kirjan valinnassa esiraatina toimi Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta, professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta, professori emerita Ullamaija Kivikuru, professori emeritus Matti Alestalo ja puheenjohtajana professori Veli-Matti Värri Tampereen yliopistosta. Lopullisen valinnan teki professori emeritus Jorma Sipilä.

Jorma Sipilä perustelee valintaa seuraavasti:

Äänimaiseman tutkimus on myöhäinen idea, kuuntelu on jäänyt katsomisen varjoon. Silti äänimaiseman merkitys on ikiaikainen. Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat koostuu ympäristön ääniä analysoivista tieteellisistä artikkeleista sekä äänen kokemisesta kertovista teksteistä. Kirjan toimittajat ovat jaksaneet rakentaa poikkeuksellisen huolellisen kokonaisuuden. Vaikka kirja on moniääninen ja monitieteinen, se puhuu lukijalle silti yllättävän yhtenäisellä äänellä. Ilmaisua voi kiittää sekä tarkkuudesta että herkkyydestä. Uusi näkökulma avaa tieteelle ja opetukselle aina erityisen mahdollisuuden avartaa tajuntaa.

Tampere University Press julkaisi vuonna 2017 yhteensä 13 kirjaa, jotka ovat avoimesti luettavissa Tampereen yliopiston TamPub-julkaisuarkistossa ja kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa. Vuonna 1994 perustettu Tampere University Press on vuodesta 2016 alkaen toiminut Open Access -kustantajana.

Palkinto luovutettiin Tampereen yliopiston vuosijuhlassa 25.4.2018.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Mäki
Tampereen yliopiston kirjasto
kati.maki@uta.fi
p. 040 190 4267

Tampere University Press (TUP)
TamPub-julkaisuarkisto
OAPEN Library

Uusi avoin kirja tarkastelee kansainvälistä rekrytointia

Vartiainen-Koskela-Pitkänen: Sairaanhoitajia FilippiineiltäSuomeen on rekrytoitu vuodesta 2008 lähtien sairaanhoitajia Filippiineiltä. Heitä on palkattu pääasiassa hoiva-avustajiksi yksityisiin hoivakoteihin. Määrät eivät ole suuria, mutta koska ilmiö on suhteellisen uusi, toiminta on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua puolesta ja vastaan. Kriittisissä puheenvuoroissa on kyseenalaistettu paitsi toiminnan eettisyys myös taloudellinen kannattavuus.

Päivi Vartiaisen, Marja Koskelan ja Pirkko Pitkäsen kirjassa Sairaanhoitajia Filippiineiltä – Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin tarkastellaan filippiiniläishoitajien rekrytointia kansainvälisen rekrytointiprosessin eri osapuolten näkökulmista. Erilaisten näkökulmien yhdistämisellä pyritään muodostamaan mahdollisimman tasapuolinen, tutkimustietoon perustuva kokonaiskuva kansainvälisen rekrytoinnin syistä ja seurauksista.

Kirja perustuu Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa vuosina 2014-2017 tehtyyn ja Työsuojelurahaston rahoittamaan TRANS-SPACE -tutkimukseen. Kirja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille hoivapalvelujen tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se julkaistaan myös kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään 20.4.2018 klo 12-14 Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan Edu’s Cafessa, Åkerlundinkatu 5, 3.krs. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 16.4.2018 mennessä: marja.koskela@uta.fi, p. 050 318 7126.

Päivi Vartiainen, Marja Koskela, Pirkko Pitkänen: Sairaanhoitajia Filippiineiltä – Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin. Tampere: Tampere University Press 2018

Lisätietoja:
Pirkko Pitkänen, p. 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Päivi Vartiainen, p. 040 663 5485, paivi.vartiainen@tamk.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Riskienhallinnan näkökulmia uudessa avoimessa kirjassa

Riskienhallinnan ajankohtaisia teemojaRiskienhallinnan ajankohtaisia teemoja on uusi tieteellisistä artikkeleista koostuva teos, jossa esitellään monipuolisesti erilaisia riskeihin ja riskienhallintaan liittyviä näkökulmia. Kirjan ovat toimittaneet Aarno Ahteensivu, Lasse Koskinen, Jarna Kulmala ja Pauliina Havakka. Kirja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan riskien ja riskienhallinnan toimintaympäristössä viime vuosien aikana tapahtuneeseen nopeaan kehitykseen sekä riskien syntymekanismien ja vaikutusten muutokseen. Kirjan tavoitteena on lisäksi virittää riskienhallintaan liittyvää akateemista keskustelua. Kirja koostuu seitsemästä opetukseen soveltuvasta tutkimusartikkelista, joista jokainen muodostaa myös itsenäisen kokonaisuuden ja on mahdollista lukea erikseen. Artikkelit täydentävät ja ajantasaistavat riskienhallinnan perusteoksissa käsiteltyjä riskin määritelmiä, käsitteitä ja kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia. Ensimmäiset kolme artikkelia käsittelevät riskin olemusta ja riskienhallintaa uusimpien tutkimusten sekä organisaatioiden käytännön näkökulmasta. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa riskien ja riskienhallinnan keskeisiä käsitteitä, turvan rakentamisen peruskysymyksiä sekä riskitietoisuutta johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Kolmessa seuraavassa artikkelissa käsitellään maineriskiä ja sosiaalisia riskejä ajankohtaisten esimerkkien ja tilastojen perusteella. Artikkeleissa tarkastellaan maineriskin käsitettä ja maineriskien vaikutuksia yritysten liiketoimintaan, sosiaalisia riskejä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä sekä sosiaalisten riskien hallinnan käsitettä ja ulottuvuuksia. Viimeinen artikkeli esittelee vapaasti saatavilla olevan RiskDemo-ohjelmiston, jonka avulla lukija voi halutessaan testata ja havainnollistaa monenlaisia riskien ominaisuuksia. Kirja soveltuu korkeakouluopetukseen riskienhallinnan opintojaksoille, ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin, yrityksissä ja muissa organisaatioissa riskienhallinnan parissa työskenteleville sekä vakuutusalalla toimiville. Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se löytyy myös kansainvälisestä OAPEN Library -portaalista. Aarno Ahteensivu, Lasse Koskinen, Jarna Kulmala, Pauliina Havakka: Riskienhallinnan ajankohtaisia teemoja. Tampere: Tampere University Press 2018 Lisätietoja: Jarna Kulmala, p. 050 318 7656 Lasse Koskinen, p. 050 3187574 Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta: Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi Tampere University Press on uusi tieteellisistä artikkeleista koostuva teos, jossa esitellään monipuolisesti erilaisia riskeihin ja riskienhallintaan liittyviä näkökulmia. Kirjan ovat toimittaneet Aarno Ahteensivu, Lasse Koskinen, Jarna Kulmala ja Pauliina Havakka.

Kirja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan riskien ja riskienhallinnan toimintaympäristössä viime vuosien aikana tapahtuneeseen nopeaan kehitykseen sekä riskien syntymekanismien ja vaikutusten muutokseen. Kirjan tavoitteena on lisäksi virittää riskienhallintaan liittyvää akateemista keskustelua.

Kirja koostuu seitsemästä opetukseen soveltuvasta tutkimusartikkelista, joista jokainen muodostaa myös itsenäisen kokonaisuuden ja on mahdollista lukea erikseen. Artikkelit täydentävät ja ajantasaistavat riskienhallinnan perusteoksissa käsiteltyjä riskin määritelmiä, käsitteitä ja kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia.

Ensimmäiset kolme artikkelia käsittelevät riskin olemusta ja riskienhallintaa uusimpien tutkimusten sekä organisaatioiden käytännön näkökulmasta. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa riskien ja riskienhallinnan keskeisiä käsitteitä, turvan rakentamisen peruskysymyksiä sekä riskitietoisuutta johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa.

Kolmessa seuraavassa artikkelissa käsitellään maineriskiä ja sosiaalisia riskejä ajankohtaisten esimerkkien ja tilastojen perusteella. Artikkeleissa tarkastellaan maineriskin käsitettä ja maineriskien vaikutuksia yritysten liiketoimintaan, sosiaalisia riskejä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä sekä sosiaalisten riskien hallinnan käsitettä ja ulottuvuuksia. Viimeinen artikkeli esittelee vapaasti saatavilla olevan RiskDemo-ohjelmiston, jonka avulla lukija voi halutessaan testata ja havainnollistaa monenlaisia riskien ominaisuuksia.

Kirja soveltuu korkeakouluopetukseen riskienhallinnan opintojaksoille, ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin, yrityksissä ja muissa organisaatioissa riskienhallinnan parissa työskenteleville sekä vakuutusalalla toimiville.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se löytyy myös kansainvälisestä OAPEN Library -portaalista.

Aarno Ahteensivu, Lasse Koskinen, Jarna Kulmala, Pauliina Havakka: Riskienhallinnan ajankohtaisia teemoja. Tampere: Tampere University Press 2018

Lisätietoja:
Jarna Kulmala, p. 050 318 7656
Lasse Koskinen, p. 050 3187574

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Tutkijapuheenvuoroja avoimen datan mahdollisuuksista seminaarissa 20.3.

Suomalaisessa tieteen tekemisessä korostetaan nyt tutkimusaineistojen avaamista ja jatkokäytön mahdollistamista muulle tutkimukselle ja opetukselle. Avatulle tutkimusaineistolle löytyy usein uusi elämä opiskelijoiden tai muiden kuin alkuperäisten tutkijoiden käsissä. Myös muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen tarkoitettujen aineistojen uusiokäyttö voi tarjota tutkijoille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa pureutuu aineistojen avaamiseen ja uusiokäyttöön käytännönläheisten tutkijapuheenvuorojen avulla. Tampereen yliopiston kirjaston ja Tietoarkiston järjestämä seminaari pidetään tiistaina 20.3. klo 14.00-16.00 Linnassa, luentosalissa K113.

Tule inspiroitumaan avoimen datan mahdollisuuksista ja kuulemaan kollegojen kokemuksia. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Ilmoittaudu seminaariin 15.3.2018 mennessä.

Ohjelma

14:00 Tervetuloa

14:05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC

14:30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC

14:55 Tutkimusaineiston anonymisointi ja jatkokäyttö tietosuoja-asetuksen valossa – Tutkimusamanuenssi Annika Sallinen, Tietoarkisto (Huom. Esitys ja esittäjä vaihtuneet sairastapauksen vuoksi 19.3.2018)

15:20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK

15.45 Loppusanat

Lisätietoja: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Dataseminaarin tunnuskuva

 

Seminaarin tapahtumasivu Facebookissa

Tutkija, vielä ehdit mukaan tutkimuksen tiedonhallinnan verkkokurssille

Ilmoittautumisaikaa Managing Research Information -verkkokurssille on vielä 28.2. saakka. Verkkokurssilla voit päivittää tutkimustyöhön liittyviä taitojasi tiedonhaussa, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden mittaamisessa, tutkimusdatan hallinnassa ja avoimessa julkaisemisessa.

Englanninkielinen verkkokurssi (2 op) suoritetaan etäopintoina ajalla 5.3. – 8.4.2018. Yliopiston kirjaston järjestämä kurssi on suunnattu ensisijaisesti väitöskirjatutkijoille mutta myös muille tutkijoille.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen 28.2.2018 mennessä.

Tiedustelut: Tietoasiantuntija Miikka Sipilä, miikka.sipila@staff.uta.fi

Kirjaston tutkijapalvelut
Oppaat tiedonhallinnan tueksi

Uusi avoin kirja sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuudesta

Kansikuva Tavoitteena sujuva arkiSosiaali- ja terveysalalla työskentelee yhä enemmän eritaustaista henkilöstöä. Tämä luo paineita perinteisille työskentely-ja vuorovaikutustavoille. Onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeuduttava olemassa oleviin työ- ja toimintatapoihin, vai pitäisikö työyhteisöjen käytäntöjä muuttaa monimuotoistuvan henkilöstön tarpeita vastaaviksi? Sote-alan organisaatioissa keskustellaan yhä enemmän siitä, miten päivittäinen toiminta monikulttuurisissa työyhteisöissä olisi mahdollisimman sujuvaa, tehokasta ja kaikille työyhteisön jäsenille miellyttävää.

Pirkko Pitkäsen, Katja Keisalan ja Vuokko Niirasen toimittamassa kirjassa Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä esitellään Suomen Akatemian rahoittaman MULTI-TRAIN -toimintatutkimuksen tuloksia.

Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, joka auttaa sote-alan organisaatioita kehittämään käytäntöjään siten, että ne tukevat kulttuurien välistä työtä. Toimintatutkimukseen osallistui viisi monikulttuurista sote-alan organisaatiota: Hatanpään sairaala ja Koukkuniemen vanhainkoti Tampereelta, Karhulan sairaala Kotkasta, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä kolme Mainio Vireen pääkaupunkiseudun yksikköä.

Kirjassa kuvataan, miten tutkimushankkeessa selvitettiin arjen vuorovaikutuksen hankauspisteitä, kehitettiin toimivia käytäntöjä ja korjaavia toimenpiteitä sekä arvioitiin interventioiden vaikutuksia erityyppisissä sote-alan organisaatioissa.

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2013-2017.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se on julkaistu myös kansainvälisessä OAPEN Library –portaalissa. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 5.2.2018 Tampereen yliopistolla.

Pirkko Pitkänen, Katja Keisala ja Vuokko Niiranen (toim.) Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Professori Pirkko Pitkänen, puh. 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Yliopisto-opettaja Katja Keisala, puh. 050 318 7474, katja.keisala@uta.fi
Professori Vuokko Niiranen, puh. 029 445 5206, vuokko.niiranen@uef.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth

Julkaise artikkelisi avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla

Tampereen yliopiston vastaavilla kirjoittajilla (corresponding author) on nyt mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (Article Processing Charge = APC). Alennuksen piiriin kuuluu yli 1500 hybridi-lehteä ja yli 100 Gold Open Access -lehteä (listassa ”Full Gold OA”). Alennus on 50 prosenttia, ja se lasketaan lehtien APC-listahinnoista.

Alennuksen saamisen edellytykset:

  • Tutkija/artikkelin kirjoittaja on vastaava kirjoittaja (corresponding author).
  • Artikkeli hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020.
  • Artikkeli julkaistaan jossakin alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä.

Elsevierin tieteellisissä lehdissä julkaistu tutkimusartikkeli on mahdollista saattaa avoimeksi
myös rinnakkaistallentamalla sen post print -versio organisaation julkaisuarkistoon (Tampereen yliopistossa TamPub). Huomioi myös lehtien mahdollinen embargo.

Kirjoittajamaksuihin (APC) on mahdollisuus saada alennusta myös, kun julkaiset Taylor & Francisin tai Sagen hybridilehdissä tai BioMed Centralin ja SpringerOpenin Gold Open Access -lehdissä.

Lisätietoa alennuksista ja ohjeita julkaisuprosessiin löydät kirjaston Open Access -oppaasta.

Kysy lisää alennetulla APC-maksulla tapahtuvasta avoimesta julkaisemisesta:
Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

In English