Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *