Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *