Blogissa: FAIR – reilusti datasta Tallinnassa

Tallinnassa järjestetty kansainvälinen tutkimusdataseminaari muistutti avoimen tutkimusdatan tärkeydestä ja siitä, että avoimuuden saavuttaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Avauspuheenvuorossaan Tallinnan yliopiston vararehtori Renno Veinthal korosti, että kansainvälisen tiedeyhteisön on käytävä keskustelua esim. datan avaamisen kustannuksista ja hyvistä käytännöistä. Aihe on tärkeä myös Baltiassa, sillä Tallinnan teknillisellä yliopistolla järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty.

Dataseminaari Tallinnassa

Tutkimuksella tietoa avoimen datan käytännöistä

Seminaarin pääpuhuja, professori Carol Tenopir esitteli tuloksia sekä Euroopan tiedekirjastoille että tutkijoille suunnatuista kyselytutkimuksista. Tenopir alleviivasi kirjastojen roolia; ne ovat ottaneet vastuuta datapalveluista ja suunnittelevat myös kehittävänsä niitä. Tällä hetkellä kirjastojen tarjoamat palvelut ovat enimmäkseen neuvontaan liittyviä. Teknisiä palveluita on huomattavasti vähemmän.

Carol Tenopirin viesti kiteytyi: ”Nobody can make open data happen alone”. Tutkijoille suunnattu kysely toi näkyväksi, että valtaosa tutkijoista on halukas jakamaan tutkimusdataansa mutta alle puolet katsoi datansa olevan helposti saatavilla.

Baltialaisten arkistojen arkea

Liettualaisten ja virolaisten data-arkistojen edustajat esittelivät palveluitaan ja kertoivat työnsä haasteista. Päänvaivaa aiheuttavat esimerkiksi teknologisen infrastruktuurin rakentaminen, rahoituksen niukkuus ja organisaatiotason tuen puuttuminen. Haasteita on myös tutkijoiden kannustamisessa avoimuuteen. Esimerkiksi Tartossa parin vuoden aikana data-arkistoon on tallennettu alle 20 datasettiä.

Datan kanssa työskentelevät ihmiset tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta avoimesti jaettu data löytäisi uusia käyttäjiä. Liettualainen Vaidas Morkevicius sanoittikin datan käyttäjien roolia: ”Data is useless without knowledgeable users”.

Käy tutustumassa baltialaisiin data-arkistoihin:

Kansallista tietoa datakäytännöistä

Tallinnan yliopiston Arko Olesk kertoi tuoreesta kansallisesta kyselystä, jossa kartoitettiin virolaisten tutkijoiden asenteita ja käytäntöjä avoimessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan hallinnassa. Kyselyssä selvisi, että tutkimusdataa säilytetään pääosin tutkijoiden omilla laitteilla, mikä voi lisätä riskiä datan häviämiseen.

Toistaiseksi data-arkistoilla on varsin pieni rooli datan tallennuspaikkana. Virolaiset tutkijat tunnistavat aineiston avaamisen hyödyt ja ovatkin useimmiten valmiita jakamaan dataa sitä erikseen pyydettäessä. Keskeisimmät avoimuuden esteet ovat kilpailu, tietosuoja ja aineiston avaamiseen vaadittava työmäärä.

Meiltä löytyy tukea

Eteläisissä naapureissamme pohditaan pääosin samoja datanhallintaan ja avoimeen tieteeseen liittyviä asioita kuin Suomessa. Tutkijat tunnistavat avoimuuden hyödyt, mutta teknologiassa, käytännöissä ja palveluissa on vielä kehitettävää.

Kirjastossa pyrimme osaltamme auttamaan näiden esteiden ylittämisessä. Meiltä voi kysyä mitä vain avoimeen tieteeseen ja datanhallintaan liittyvää. Tarjoamme opastusta esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa ja DMPTuuli-työkalun käytössä.

Yliopiston kirjasto toteutti maaliskuussa myös avoin tiede -kyselyn, johon saatiin 146 vastausta. Kiitos vastaajille! Raportoimme tuloksista tuonnempana – olkaa siis kuulolla ja lukekaa blogia.

Ota yhteyttä: oa@uta.fi

Teksti ja kuva: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *