Blogissa: Julkaisu- ja datapolitiikka kulkee kohti käytäntöä

Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin lokakuussa 2016. Politiikka viitoittaa tutkijoille tietä kohti tieteen avoimuutta. Yliopiston tukipalvelut auttavat osaltaan paperille kirjattujen periaatteiden, kuten julkaisujen ja tutkimusdatan avoimeksi saattamisen, siirtämisessä käytäntöön.

Tällä hetkellä kirjasto tarjoaa apua esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, aineistonhallintasuunnitelmien laadintaan tarkoitetun DMPTuuli-työkalun käytössä ja aineistonhallintasuunnitelmien laadinnassa. Kirjaston oppaisiin on myös koottu aimo paketti avoimen tieteen asiaa. Kirjaston naapurista löytyy Tietoarkisto, joka tukee tutkimusdatan vastuullisen avaamisen ja pitkäaikaissäilytyksen kysymyksissä.

Avoimen tieteen palveluita halutaan myös kehittää tutkijoita kuullen. Politiikkapaperin teksti ei ole pelkkiä ”tahroja paperilla” vaan käytännössä aitoja tekoja tärkeän asian puolesta.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta

Tutkijatohtorit Elina Mäkinen ja Liina-Kaisa Tynkkynen olivat mukana työstämässä yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa. Tutkijoina heillä on näkemys näiden kirjattujen periaatteiden siirtämisestä käytäntöön ja avoimen tieteen paikasta tutkijan arjessa.

Mitä pitää tehdä, jotta yliopistolla päästään sanoista tekoihin?

Elina: Ulkoapäin tuleva paine, vaikkapa yliopiston linjaus tai rahoittajan vaatimus, ei riitä avoimen julkaisu- ja datapolitiikan jalkauttamiseen. Tutkijoille tulisi jakaa tietoa siitä, mitä hyötyä julkaisu- ja datapolitiikasta voi olla heidän omalle uralleen. Esimerkiksi, miten avoin julkaiseminen voi johtaa laajempaan näkyvyyteen, nopeampiin julkaisuprosesseihin ja uusiin kontakteihin. Uskon, että kun avoimen tieteen hyödyt yksilötasolla ovat selviä, tutkijan oma aktiivisuus kasvaa, mikä taas osaltaan vie julkaisu- ja datapolitiikkaa sanoista tekoihin.

Liina-Kaisa: Tutkijat ovat oman työnsä keskellä hyvin kiireisiä ja kaikki ”ylimääräinen” jää vähemmälle huomiolle. Tämä on iso haaste avoimen tieteen toimintatapojen toimeenpanon näkökulmasta. En tiedä, nirhaavatko kollegat minut, kun sanon näin, mutta ehkä tässä tapauksessa keppi (eli pakko) toimii paremmin kuin porkkana. Varmaan kaikki tietävät avoimen tieteen mukanaan tuomat hyödyt, mutta niitä ei ehditä/viitsitä juurikaan edistää omassa työssä. Jos toimintaan velvoitetaan, on mahdollista, että käytännöt lopulta juurtuvat osaksi työskentelytapoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei avoimesta tieteestä tule uusi SoleTM eli pakko, jonka merkitystä kukaan ei oikein ymmärrä. Kirjasto tarjoaa todella hyviä avoimen tieteen palveluja (tämä ei ole maksettu mainos). Niiden näkyväksi tekeminen vielä paremmin olisi tärkeää, jotta tutkijat löytävät niiden pariin.

Mitä julkaisu- ja datapolitiikka tarkoittaa tutkijan arjessa eli sinulle?

Elina: ”Avoimeen julkaisupolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat keskeisemmin läsnä omassa arjessani. Kun teen päätöksiä siitä, mihin lehteen lähetän artikkelin arvioitavaksi, pohdin tarkkaan laadukkaiden julkaisukanavien ja avoimen julkaisupolitiikan yhtymäkohtia. Koska avoin julkaiseminen ei ole vielä yleistynyt osaksi jokaisen julkaisukanavan toimintaa, tutkijoiden tulee itse selvittää, mikä olisi hyvä ja arvostettu julkaisukanava kullekin artikkelille ja mitä avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia kyseinen lehti tarjoaa.”

Liina-Kaisa: ”Arkipäivän puurtamisen keskellä nämä asiat tuntuvat monesti melko kaukaisilta. Ehkä se kertoo siitä, että avoimen tieteen käytännöt eivät ole vielä meille tutkijoille arkipäivää, joka muistettaisiin ottaa huomioon tutkimusta suunniteltaessa ja raportoidessa. Siinä mielessä meillä kaikilla on varmasti petraamisen paikka! Minulle tutumpi näistä kahdesta on julkaisupolitiikka, ja olen pyrkinyt muun muassa julkaisemaan OA-lehdissä. Olen myös Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden toimituskunnassa, ja sitä kautta avoimen tieteen kysymykset nousevat esille. Tiedejulkaiseminen elää isoa murrosta.”

Miten olet itse hyötynyt avoimesta tieteestä ja miten olet sitä itse toteuttanut?

Elina: ”Omalla alallani tutkijat ovat alkaneet turhautua lehtien vuosia kestäviin julkaisuprosesseihin. Viime vuosina arvostetut tutkijat ovat reagoineet tähän perustamalla Open Access -lehtiä, joissa ainakin tähän asti vertaisarviointiprosessit on saatu pysymään kohtalaisina (esim. Socius: Sociological Research for a Dynamic World ja Sociological Science). Vaikka Yhdysvalloissa näitä lehtiä jo arvostetaan, niiden tunnettuus Suomessa on heikko. Olenkin yrittänyt tuoda kyseisiä lehtiä enemmän esille ja pyytänyt niiden lisäämistä Julkaisufoorumiin. Toivon, että jossain vaiheessa tämän kaltaiset lehdet haastavat kilpailijansa tarjoamalla arvostetun julkaisukanavan, joka pystyy takaamaan sujuvammat arviointiprosessit. Tästä olisi hyötyä yksittäisille tutkijoille, tiedon saatavuudelle ja sitä kautta tiedepolitiikalle.”

Liina-Kaisa: ”Olen pyrkinyt julkaisemaan OA-lehdissä, ja parhaani mukaan pyrin myös tuloksista viestimiseen somen, erityisesti Twitterin, kautta. Viitatuimmat julkaisuni ovat sellaisia, jotka ovat avoimesti saatavilla. Tämä on avoimen julkaisemisen yksi ehdoton hyöty. Pakko kuitenkin myöntää, että olen ollut liian laiska rinnakkaistallentamisessa.”

Vastaa ja vaikuta

Kirjasto yhteistyössä Avoimen tieteen työryhmän kanssa toteuttaa kyselyn avoimen tieteen käytännöistä. Kyselyssä kartoitetaan avoimen tieteen käytäntöjen nykytilaa ja tarvittavia palveluita. Tutkijat – kertokaa meille mitä tarvitsette! Kysely on avoinna 31.3. saakka, ja siihen voi vastata joko suomeksi tai englanniksi.

Yliopiston Avoin tiede -työryhmä

Avoin tiede -työryhmä lähettää terveiset ja kannustaa vastaamaan kyselyyn. Vasemmalta Liina-Kaisa Tynkkynen, Markku Ihonen, Pirjo Nikander, Seppo Parkkila, Helena Laaksonen, Minna Niemi-Grundström ja Elina Mäkinen.

 

Teksti: Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuva: Erja Kymäläinen

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *