Blogissa: Tutkimusaineistojen hallinnan äärellä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Tietoarkiston järjestämässä seminaarissa 9. marraskuuta kesytettiin aineistokaaosta käytännönläheisesti. Tilaisuudessa käsiteltiin aineistonhallintasuunnitelman tekemistä, datan elinkaarta ja tutkimusaineistojen säilyttämisen ja jakamisen palveluita. Lisäksi puheenvuoroissa olivat aiheina Tampereen yliopiston datapolitiikka ja tutkijoiden käytännön kokemukset aineistokaaoksen päihittämisestä.

Datapolitiikka ohjaa suunnitelmalliseen aineistonhallintaan

Tietoarkiston informaatikko Helena Laaksonen esitteli datapolitiikan syntyä yliopiston Avoin tiede -työryhmässä. Työskentely aloitettiin arvioimalla muiden yliopistojen datalinjauksia, minkä jälkeen laadittiin esitys Tampereen yliopiston datapolitiikaksi.

Datapolitiikka koskee digitaalisia tutkimusaineistoja. Siinä painotetaan eettisten periaatteiden noudattamista datan tuottamisessa, säilyttämisessä ja avaamisessa. Politiikassa myös muistutetaan, että julkisin varoin tuotettu data on julkista. Tampereen yliopistossa tuotettava data suositellaan tallennettavaksi Tietoarkistoon.

Helena Laaksosen mukaan vielä ei voida sanoa, mikä käytännössä tulee muuttumaan. Datapolitiikka kuitenkin ohjaa tutkijoita tekemään aineistonhallintasuunnitelman, avaamaan tutkimusaineistojaan ja varautumaan avaamisesta mahdollisesti koituviin kustannuksiin. Tutkijalle vaatimukset voivat tarkoittaa lisää työtä. Samalla avoimuus voi kuitenkin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja datan järjestelmällinen hallinta helpottaa käytännön tutkimustyötä.

Tietoaineistoseminaarin puhujia ja yleisöä

Tietoaineistoseminaarin puhujia Tietoarkistosta: vas. informaatikko Helena Laaksonen ja tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi, joka sijaisti puhujana Annaleena Okuloffia, ja oikealla tieteenala-asiantuntija Katja Fält. Tiedottaja Kaisa Järvelä (kesk.) tallensi tilaisuutta kamerallaan.

Aineistojen hallintaa tutkijan työssä

Yliopistonlehtori Juhani Norri ja tutkija Paula Kuusipalo valaisivat oivallisesti, mitä aineistonhallinta tutkimustyössä tarkoittaa. Norri esitteli pitkäjänteistä, 15 vuotta kestänyttä sanakirjatyötään. Teokseen Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550 Norri kokosi lähes 13 000 hakusanaa ruumiinosista, taudeista, instrumenteista ja lääkkeiden nimistä. Sanakirjatyössä tärkeää oli ymmärtää kontekstia eli keskiajan lääketieteen teoriaa. Erityisesti 1500-luvun teksteissä käsiala koukeroitui, mikä hankaloitti työtä. Pitkään kestäneen projektin aikana aineistoa käsiteltiin niin mikrofilmeillä, paperilla, kortistokorteilla kuin myös relaatiotietokannassa.

Tutkija Paula Kuusipalo (kuva Kaisa Järvelä)

EduMAP-hankkeen tutkija Paula Kuusipalo kertoi tutkimusaineistojen hankkimiseen liittyvistä ponnisteluista. Hankkeessa käytetään muun muassa erilaisia rekisteriaineistoja, joiden käyttämiseen tarvitaan tutkimuslupia. Lupien hankkiminen ja selvittelytyö on vaatinut kuukausien työn. Haasteena ovat olleet esimerkiksi eri tahojen käyttämä terminologia ja erilaiset vaatimukset. Lupaviranomaisten tekemät kysymykset ovat kuitenkin auttaneet myös täsmentämään omaa tutkimusta.

Aluksi suunniteltiin, että koko tutkimusaineisto tuhotaan hankkeen päätyttyä. Tutkimuksen edetessä on kuitenkin päädytty siihen, että osa aineistosta avataan, jotta suuri työ ei mene hukkaan. Kuusipalo totesi myös, että edellä mainittuja aineistonhallintaan liittyviä käytännön asioita ei juurikaan opeteta yliopiston opetusohjelmassa.

Seminaarin esitykset
Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka
Juhani Norrin sanakirjatyöstä Yliopistouutisissa

Apua aineistonhallintaan:

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko
Kuvat: Kaisa Järvelä ja Outi Viitasalo

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *