Aineistonhallintasuunnitelman konkreettisuus on valttia Suomen Akatemian haussa

Suomen Akatemian Ask & Apply -tilaisuus (aineistot yliopiston intrassa) järjestettiin Tampereen yliopistolla tiistaina 23.8.2016. Akatemian edustajat Otto Auranen ja Sanna Marjavaara ohjeistivat puheenvuoroissaan noin sataa tutkijaa siitä, miten menestyä tämän syksyn rahoitushaussa.

Tänä vuonna hakemuksen liitteeksi vaaditaan myös 1-2 sivun aineistonhallintasuunnitelma. Suunnitelmassa on kuvailtava tutkimusaineiston hallintaa projektin aikana ja aineiston mahdollista avaamista, kun hanke on päättynyt. Aineiston voi avata kokonaan, osittain tai jättää se kokonaan avaamatta esimerkiksi eettisistä ja lainsäädännöllisistä syistä.

Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Otto Auranen vastasi Kirjastoikkuna-blogin kysymyksiin.

Miksi Akatemia haluaa aineistonhallintasuunnitelman tämän vuoden hakemuksen liitteenä?

Sitä on vaadittu aiemminkin osana tutkimussuunnitelmaa. Tänä vuonna aineistonhallintasuunnitelma on erillisenä liitteenä ja tietyn formaatin mukainen. Keskeisin pointti tähän on se, että suomalainen tutkijakunta pohtisi jäsentyneemmin oman aineistonsa keruuta, jatkokäyttöä ja avoimeksi saattamista.

Mikä on laadukkaan aineistonhallintasuunnitelman tärkein piirre?

Se, että siinä kerrotaan mahdollisimman konkreettisesti, minkä tahojen kanssa tehdään yhteistyötä, minkä tyyppistä on kerättävä aineisto, miten sitä käsitellään hankkeen aikana ja mitä aineistolle tapahtuu sen jälkeen, kun hanke on ohi.

Siis mahdollisimman suuri konkreettisuus ja selkeys. Mitä vähemmän yleistason maalailua suunnitelma sisältää, sen parempi. Suunnitelman pitäisi liittyä hankkeen omiin aineistoihin ja niiden käsittelyyn, tallentamiseen  ja avoimeksi saattamiseen.

Miten aineistonhallintasuunnitelmia arvioidaan?

Arviointipaneelit eli tieteenalan asiantuntijat esittävät arvion, ovatko suunnitelmat tieteenalan parhaiden käytäntöjen mukaisia. Eli kertovatko ne riittävällä tavalla siitä, miten aineistoja aiotaan käsitellä, miten niitä aiotaan kerätä ja miten avoimen tieteen mukaiset periaatteet toteutuvat.

Se on yksi osa rahoitushakemusten arviointia, vaikkakaan ei sellainen, jota arvioitaisiin numeerisesti.

Avaako hyvä aineistonhallintasuunnitelma rahahanat?

Ei yksinään. Korkeatasoisen rahoitushakemuksen merkittävimmät tekijät ovat hyvä tutkimusidea ja korkeatasoinen suunnitelma siihen, miten se toteutetaan. Aineistonhallinta on osa tätä kokonaisuutta. Voisi varmaankin sanoa, että jos aineistonhallintasuunnitelma on kehno, niin on vaikeampi saada rahoitusta.

Onko sinulla vielä jotain viestiä, jonka haluaisit välittää tutkijoille?

Kannattaa lukea Akatemian tämän vuoden ohjeet avoimesta tieteestä, avoimesta julkaisemisesta, avoimista aineistoista ja avoimista menetelmistä ja noudattaa ohjeita.

DMPTuuli-työkalu

Aineistonhallintasuunnitelman voi tehdä DMPTuuli-työkalulla, josta löytyy Suomen Akatemian suunnitelmapohja ja ohjeistus. Kirjasto opastaa DMPTuulin käytössä. Ota yhteyttä: oa@uta.fi.

Lisätietoa tutkimusdatasta ja aineistonhallintasuunnitelmien laatimisesta löydät kirjaston oppaasta.

Teksti: Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen ja Tomi Toikko

    2 vastausta artikkeliin ”Aineistonhallintasuunnitelman konkreettisuus on valttia Suomen Akatemian haussa

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *