Blogissa: Julkaisusi ansaitsee pysyvän osoitteen

Ärsyttävätkö ylipitkät ja toimimattomat julkaisujen verkko-osoitteet? Katoavatko tai muuttuvatko lehtien sivut ja verkko-osoite, jossa artikkelisi julkaistiin viisi vuotta sitten? Oletko kuullut verkkomaailman pysyvistä tunnisteista, URN:sta, handlesta tai DOI:sta?

Kaikilla Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa TamPubissa julkaistuilla julkaisuilla on käytössä pysyvä URN-muotoinen tunniste. Myös graduilla ja muilla opinnäytetöillä on oma pysyvä URN-muotoinen osoitteensa. Löydät julkaisusi URN-osoitteen sen sivuilta:

v

URN ei kaipaa osoitteenmuutosta

URN-tunnus on verkkojulkaisun pysyvä julkaisukohtainen tunniste, joka annetaan vain digitaalisille dokumenteille. Tunnus vaihdetaan vain, jos julkaisun sisältö muuttuu merkittävästi. URN-tunnus muodostetaan usein julkaisun ISBN-numerosta (kuten yllä olevassa esimerkissä). Suomessa Kansalliskirjasto ylläpitää URN-palvelua.

Pysyvän tunnisteen käyttö on entistä tärkeämpää nyt, kun suunnittelemme uusia palveluja uudelle Tampere3 -korkeakouluyhteisölle ja monet järjestelmät muuttuvat. Järjestelmien vaihtuessakin URN-muotoiset osoitteet säilyvät, joten löydät julkaisusi edelleen saman linkin kautta, eikä sinun tarvitse korjata linkkiosoitteita minnekään.

DOI on kansainvälisten kustantajien suosiossa

Monet kansainväliset kustantajat käyttävät artikkeleillaan ja kirjoillaan DOI-muotoisia pysyviä osoitteita (DOI = Digital Object Identifier). Jos haluat linkittää tällaiseen alkuperäiseen julkaisuun, kannattaa linkkiosoitteena käyttää DOI-muotoista osoitetta, esim. https://doi.org/10.1177/2053168017738410. Myös TamPubiin rinnakkaistallennettujen artikkelien yhteydessä on DOI-muotoinen linkki julkaisun alkuperäiseen versioon. Suomessa DOI-muotoiset pysyvät tunnisteet on otettu käyttöön uudessa Journal.fi-palvelussa, jossa julkaistaan avoimesti monia suomalaisia tieteellisiä lehtiä.

Kannattaa siis aina käyttää julkaisun linkittämisessä sen pysyvää osoitetta, jos julkaisulla vain sellainen on. Jos pysyvää osoitetta ei vielä ole, voit aina tarjota julkaisua rinnakkaistallennettavaksi TamPubiin. Jos kustantaja sallii rinnakkaistallentamisen, saat näin sille pysyvän osoitteen. TamPubissa julkaisusi pysyy myös tallessa kustantajien vaihtuvia sivuja paremmin.

Lisätietoja:
Avoin julkaiseminen tai oa@ut.afi
TamPub

Teksti: Tietoasiantuntija Tanja Heikkilä

Guess, win prizes and get the Library’s overall badge

Badge jar in February's contestDo you have the Library’s hearty overall badge yet? From Valentine Day (14 Feb) take part in our “Badge & Jar” contest – come to our Customer Service, guess how many overall badges there are in the jar and get your own badge.

Those who guess right will get a handy, versatile bicycle lamp. Moreover, among all the participants we’ll raffle.

  • movie tickets (10 pcs)
  • reading lights (you can attach to a book, 10 pcs)
  • bicycle lamps (10 pcs)
  • adhesive screen wipers (10 pcs)

You can make your guess either at the Library’s Customer Service or on our social media channels Instagram, Facebook or Twitter.

Badge & Jar contest and the distribution of overall badges will continue until the end of February. Good luck!

Arvaa, voita palkintoja ja hae haalarimerkki kirjastosta

Arvauskisan merkkipurkkiJoko sinulla on kirjaston sydämellinen haalarimerkki? Osallistu ystävänpäivästä alkaen helmikuiseen kisaamme arvaamalla, kuinka monta haalarimerkkiä on purkissa kirjaston palvelutiskillä. Hae samalla haalariisi oma merkki.

Kaikki oikein vastanneet saavat kätevän pyöränvalon. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken

  • elokuvalippuja (10 kpl)
  • kirjaan kiinnitettäviä lukuvaloja (10 kpl)
  • pyöränvaloja (10 kpl)
  • puhelimeen kiinnitettäviä näytönpyyhkimiä (30 kpl)

Voit osallistua paitsi kirjastossa myös somekanavillamme Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä.

Merkkipurkkikisa ja haalarimerkkien jako jatkuvat helmikuun loppuun. Onnea kisaan!

Blogissa: Kuka on julkaisun tekijä?

Sulkakynän kuvaTieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkijan urakehityksen kannalta. Julkaisutietoja kerätään ja tilastoidaan, julkaisujen viittauskertymiä lasketaan ja niiden medianäkyvyyttä seurataan. Yhteisjulkaisujen osuus ja kirjoittajien lukumäärä per artikkeli ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ei siis ole ihme, että toisinaan julkaisujen tekijyydestä syntyy kiistaa. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi se, että jonkun työhön osallistuneen henkilön nimi on jätetty pois julkaisun kirjoittajaluettelosta tai nimien esitysjärjestys ei tyydytä kaikkia kirjoittajia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa Suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Suosituksessa esitetään, että tekijyyden periaatteista keskusteltaisiin ja sovittaisiin mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Se sisältää myös käytännön ohjeita sopimisen tavoista.

Mitä tekijyys tarkoittaa?

Tyypilliset tekijämäärät julkaisua kohti sekä tekijöiden ilmoittamisjärjestys vaihtelevat tieteenaloittain. Siinä missä moni humanisti kirjoittaa monografiansa yksin, saattaa fysiikan tutkimusartikkelin tekijäluettelo sisältää satoja nimiä. Joillakin tieteenaloilla kirjoittajat luetellaan aakkosjärjestyksessä, mutta useimmiten ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja on vastuussa suurimmasta työmäärästä.

TENKin suosituksessa ei määritelläkään tarkasti, kenet tulee mainita tekijäluettelossa ja missä järjestyksessä, vaan kullakin tieteenalalla voidaan soveltaa ohjeistusta vakiintuneiden käytänteiden mukaisesti.

Suosituksessa tekijällä eli kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita tekijäluettelossa. Tekijyys ei määräydy työsuhteen, vaan ainoastaan tieteellisen panoksen perusteella, eikä tekijänkunniasta voi luopua sopimuksella. Esimerkiksi opiskelijalla ja työsuhteessa olevalla tutkijalla on siis yhtäläinen oikeus tulla mainituiksi tekijöinä. Se, millä periaatteilla yliopistojen sisällä tallennetaan julkaisutietoja organisaatiokohtaisiin julkaisutietojärjestelmiin, on asia erikseen (lisätietoa Tampereen yliopiston intrassa).

Kansainvälisesti ehkä tunnetuimman tekijyyden määritelmän on laatinut International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE). Määritelmän mukaan tekijäksi merkitään henkilö, joka on:

  • osallistunut merkittävällä panoksella tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
  • osallistunut julkaisun luonnostelemiseen tai sen kriittiseen tarkistamiseen siten, että on panoksellaan merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
  • osallistunut lopullisen julkaistavan version hyväksymiseen JA
  • ottanut vastuun työn jokaisesta vaiheesta ja varmistanut, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

ICMJEn määritelmän mukaan epäeettisiä tekijyyden ilmoittamisen käytäntöjä ovat haamu- ja lahjakirjoittajuus. Haamukirjoittaja on henkilö, joka on osallistunut merkittävällä tavalla tutkimukseen, mutta jonka nimeä ei mainita kirjoittajaluettelossa. Lahjakirjoittaja puolestaan on henkilö, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekoon, mutta jonka nimi mainitaan kirjoittajaluettelossa ainoastaan velvollisuudentunnosta tai julkaisun näkyvyyden ja arvovallan nostamiseksi.*

Tekijyys ei ole sama kuin tekijänoikeus

Tekijällä on siis oikeus tulla tunnustetuksi teoksen luojana eikä tuota oikeutta voi poistaa tai siirtää. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet sen sijaan voi luovuttaa sopimuksella osittain tai kokonaan. Jos tekijä on luovuttanut kaikki taloudelliset oikeudet esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle, oikeuksien haltijalla on yksinoikeus päättää teoksen myymisestä ja levittämisestä yleisölle.

Tekijyydestä ja tekijänoikeuksista sopiminen kirjallisesti hyvissä ajoin ennen julkaisemista helpottaa niin väitöskirjan julkaisuvaiheessa, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennuksen yhteydessä kuin vaikkapa loppuunmyydyn teoksen uudelleenjulkaisua pohdittaessa.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta, tekijänoikeuksista, rinnakkaistallentamisesta ja muustakin tärkeästä löytyy kirjaston oppaista.

*Suomennokset lainattu mukaillen TENKin suosituksesta

Teksti: Tietoasiantuntija Anna-Sofia Ruth, tutkimuksen tietopalvelut

Wiley Online Library is migrating to a new platform at the end of February 2018

The new platform provides among other things:

  • Modernized, cleaner design with easier navigation and usability
  • Improved search function and user interface that aligns with today’s best practices for user experience
  • Increased accessibility that allows Wiley to deliver new features and functionality in a timely fashion

Users eTOC and citation alert settings will be migrated to the new platform. Saved search alerts and article “favourites” will not be migrated. Redirects for bookmarked links will be put in place for all current URLs, to their new counterparts, but you should anyway update all bookmarks and links after the migration to avoid any interruption of access.

More information, see Wiley .

Ask here: phankinta@uta.fi.

Wiley Online Library siirtyy uuteen käyttöliittymään helmikuun lopulla

Wiley Online Libraryn käyttöliittymän ulkoasu muuttuu. Tietokantaan tulee uusia ominaisuuksia ja toimintoja, mm. parannettuja hakuominaisuuksia. Tarkempia tietoja tältä sivulta.

Tietokantaan luoduista henkilökohtaisista asetuksista alertit lehden uusien numeroiden sisällysluetteloista (etoc alert) ja Citation alert -asetukset siirtyvät uuteen käyttöliittymään. Tallennetut haut (saved search alert) ja favourites alertit sen sijaan eivät siirry uuteen käyttöliittymään.

Kirjanmerkit ja linkit Wiley Online tietokannan uuteen osoitteeseen kannattaa päivittää,vaikka uudelleenohjauksen pitäisikin toimia.

Lisätietoja: phankinta@uta.fi

Uusi avoin kirja sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuudesta

Kansikuva Tavoitteena sujuva arkiSosiaali- ja terveysalalla työskentelee yhä enemmän eritaustaista henkilöstöä. Tämä luo paineita perinteisille työskentely-ja vuorovaikutustavoille. Onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeuduttava olemassa oleviin työ- ja toimintatapoihin, vai pitäisikö työyhteisöjen käytäntöjä muuttaa monimuotoistuvan henkilöstön tarpeita vastaaviksi? Sote-alan organisaatioissa keskustellaan yhä enemmän siitä, miten päivittäinen toiminta monikulttuurisissa työyhteisöissä olisi mahdollisimman sujuvaa, tehokasta ja kaikille työyhteisön jäsenille miellyttävää.

Pirkko Pitkäsen, Katja Keisalan ja Vuokko Niirasen toimittamassa kirjassa Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä esitellään Suomen Akatemian rahoittaman MULTI-TRAIN -toimintatutkimuksen tuloksia.

Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, joka auttaa sote-alan organisaatioita kehittämään käytäntöjään siten, että ne tukevat kulttuurien välistä työtä. Toimintatutkimukseen osallistui viisi monikulttuurista sote-alan organisaatiota: Hatanpään sairaala ja Koukkuniemen vanhainkoti Tampereelta, Karhulan sairaala Kotkasta, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä kolme Mainio Vireen pääkaupunkiseudun yksikköä.

Kirjassa kuvataan, miten tutkimushankkeessa selvitettiin arjen vuorovaikutuksen hankauspisteitä, kehitettiin toimivia käytäntöjä ja korjaavia toimenpiteitä sekä arvioitiin interventioiden vaikutuksia erityyppisissä sote-alan organisaatioissa.

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2013-2017.

Tampere University Pressin julkaisema teos on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston avoimessa TamPub-julkaisuarkistossa. Se on julkaistu myös kansainvälisessä OAPEN Library –portaalissa. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 5.2.2018 Tampereen yliopistolla.

Pirkko Pitkänen, Katja Keisala ja Vuokko Niiranen (toim.) Tavoitteena sujuva arki – Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press 2017

Lisätietoja:
Professori Pirkko Pitkänen, puh. 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Yliopisto-opettaja Katja Keisala, puh. 050 318 7474, katja.keisala@uta.fi
Professori Vuokko Niiranen, puh. 029 445 5206, vuokko.niiranen@uef.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta:
Kati Mäki, p. 040 190 4267, kati.maki@uta.fi
Tampere University Press

Blogissa: Avoimen julkaisemisen monet mahdollisuudet

Avoimesti saatavia eli Open Access -artikkeleita ladataan keskimäärin kahdesta neljään kertaan enemmän kuin maksumuurin takana olevia artikkeleita (Universities UK 2017). Avoimen julkaisemisen avulla eri alojen ammattilaiset, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaikkei heillä työ- tai opiskelupaikkansa kautta olisikaan pääsyä tiedekustantajien maksullisiin tietokantoihin. Voi ajatella, että avoin julkaiseminen on myös kannanotto laillisten avoimuuden keinojen puolesta, tiedepiratismia vastaan (aiheesta esim. Björk 2017).

Avoimeen julkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan julkaisun voi saattaa avoimeksi montaa eri reittiä.

Rinnakkaistallentaminen: laadusta tinkimättä

Rinnakkaitallentamisen eli avoimuuden vihreän tien etuna on sen maksuttomuus ja runsas valinnanvara. Useimmat kustantajat nimittäin sallivat artikkelin jonkin version tallentamisen ei-kaupalliseen julkaisuarkistoon, kuten TamPubiin.

Hiukan lisätyötä rinnakkaistallentaminen kuitenkin vaatii. Ennen tallentamista on selvitettävä, minkä artikkeliversion tallentamisen kustantaja sallii ja millaisella viiveellä. Jos tutkija on kustannussopimuksella luovuttanut kaikki tekijänoikeutensa kustantajalle, lupien selvittely voi osoittautua hankalaksi. Jo sopivaa julkaisukanavaa pohtiessaan kannattaa siis olla tarkkana.

Tietoa kustantajien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyy SHERPA/RoMEO -palvelusta. Myös JUFO-portaalista näkee lehtien SHERPA/RoMEO -statuksen ja samalla silmäyksellä muitakin indikaattoritietoja.

Kaavio: Lehtien JUFO-tasoja

Valtaosa Julkaisufoorumin korkeimmilla tasoilla olevista lehdistä sallii artikkelin ”post-printin” eli vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen julkaisuarkistoon ainakin viiveellä. Kuva: Ruth 2017 CC BY 4.0

Kultainen OA: reilumpaa peliä

Avoin julkaisukanava eli kultaisen tien Open Access tuo artikkelin kaikkien lukijoiden saataville. Avoimissa lehdissä julkaisuprosessi on usein nopeampi kuin tilausmaksullisissa lehdissä ja monilla on käyttöehtoja selkeyttävä CC-lisenssi. Osa lehdistä sallii siis tekijänoikeuksien säilymisen kirjoittajalla itsellään.

Avointen julkaisukanavien toimitustyö rahoitetaan tilausmaksujen sijasta kirjoittajamaksuilla (article processing charge, APC) tai konsortiorahoituksella. Rahoitusmallista riippuen julkaiseminen voi olla kirjoittajalle joko maksullista (esim. PLoS ONE, PeerJ) tai maksutonta (esim. Open Library of Humanities -lehdet).

Directory of Open Access Journals on palvelu, josta saa kätevästi selville sekä lisensseihin että maksuihin liittyvät tiedot. Myös Scopus-tietokannassa haun voi rajata Open Access -lehtiin. Avoimia kirjoja julkaisevat sekä kaupalliset kustantamot että monet yliopistokustantamot, kuten Tampere University Press.

HybridiOA: tupla tai kuitti?

Monet tilausmaksuilla toimivat lehdet tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden avata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan. Näitä kutsutaan hybridilehdiksi. Hybridilehti saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta: tunnettu brändi ja avoimuuden tarjoama lisänäkyvyys samassa paketissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yliopisto joutuu maksamaan samasta artikkelista kahteen kertaan: lehden tilausmaksun ja artikkelin avaamisesta koituvan maksun muodossa. Tämän vuoksi tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Euroopan komissio, eivät kannusta hybridilehdissä julkaisemiseen. Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat myös yleensä korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien perimät kirjoittajamaksut.

Kaavio: Kirjoittajamaksujen vertailua

Hybridilehtien kirjoittajamaksut ovat keskimäärin korkeampia kuin kokonaan avointen lehtien kirjoittajamaksut. Kuva: Universities UK 2017 CC BY-NC 2.0

Kirjasto opastaa OA-asioissa

Kirjasto neuvoo ja kouluttaa yliopistolaisia julkaisuasioissa. Henkilökohtaisten ohjausaikojen ohella tarjolla on avoimen julkaisemisen työpajoja helmi-toukokuussa. Aihetta käsitellään myös tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille suunnatulla Managing Research Information -verkkokurssilla.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta kirjaston Open Access -oppaassa
Kysy lisää: oa@uta.fi

Teksti: Tietoasiantuntija Anna Ruth

Publish your article Open Access in Elsevier journals with a discount

Corresponding authors of the University of Tampere have now the possibility to publish their articles Open Access with a discount in Elsevier journals. The list of these journals includes over 1500 Elsevier owned hybrid journals and over 100 Gold Open Access journals (“Full Gold OA” on the list). The discount is 50 percent of the journal’s APC list price (APC = article processing charge).

The discount is available when these conditions are met:

  • The corresponding author of the article is affiliated with the University of Tampere.
  • Article is accepted for publishing between 1.1.2018-31.12.2020.
  • The article is accepted to one of the journals on the list.

If you publish in Elsevier´s subscription based journal, you can make your scientific article freely available by self-archiving. You can self-archive a version of your article to an institutional repository (TamPub at the University of Tampere), usually after the embargo period.

You also have a possibility to publish in Taylor & Francis and Sage hybrid journals or BioMed Central and SpringerOpen Gold Open Access journals with a discounted APC fee.

More information on the discounts and instructions for the Open Access publishing process are available on the Library’s Open Access Guide.

If you have further questions please contact Information Specialists Aniita Ahlholm-Kannisto, Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, or Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Julkaise artikkelisi avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla

Tampereen yliopiston vastaavilla kirjoittajilla (corresponding author) on nyt mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Elsevierin lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (Article Processing Charge = APC). Alennuksen piiriin kuuluu yli 1500 hybridi-lehteä ja yli 100 Gold Open Access -lehteä (listassa ”Full Gold OA”). Alennus on 50 prosenttia, ja se lasketaan lehtien APC-listahinnoista.

Alennuksen saamisen edellytykset:

  • Tutkija/artikkelin kirjoittaja on vastaava kirjoittaja (corresponding author).
  • Artikkeli hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020.
  • Artikkeli julkaistaan jossakin alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä.

Elsevierin tieteellisissä lehdissä julkaistu tutkimusartikkeli on mahdollista saattaa avoimeksi
myös rinnakkaistallentamalla sen post print -versio organisaation julkaisuarkistoon (Tampereen yliopistossa TamPub). Huomioi myös lehtien mahdollinen embargo.

Kirjoittajamaksuihin (APC) on mahdollisuus saada alennusta myös, kun julkaiset Taylor & Francisin tai Sagen hybridilehdissä tai BioMed Centralin ja SpringerOpenin Gold Open Access -lehdissä.

Lisätietoa alennuksista ja ohjeita julkaisuprosessiin löydät kirjaston Open Access -oppaasta.

Kysy lisää alennetulla APC-maksulla tapahtuvasta avoimesta julkaisemisesta:
Tietoasiantuntijat Aniita Ahlholm-Kannisto, Aniita.Ahlholm-Kannisto@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

In English