On Blog: Choose your seat, student

Did you know that in Linna library there is a wide variety of study spaces available to you? When you come to the Library, choose a suitable seat and concentrate on studying. You can read or use your laptop or tablet in the University’s wireless networks.

Space for studying in Linna, 2nd floor

On all three floors of Linna library you can find different kinds of study spaces.

Cosy armschairs near the windows, Linna 2nd floor

You can e.g. sit on a comfortable armchair near the windows on the 2nd floor or

Sofa group in multipurpose space Pohjantähti

withdraw to a sheltered sofa in multipurpose space Pohjantähti on the 1st floor,

Adjustable standing desks in Linna library

or you can work in a healthy manner standing at an adjustable table.

Computers in Learning Center, Linna 3rd floor

Computers are available in Linna’s Learning Center on the 3rd floor and

Working in classroom Alma, Linna 3rd floor

on the same floor in the three clasrooms when they are not occupied by teaching. The classrooms Alma and Akseli are intended for silent working, but in Elina you can also work together if necessary, using low voice. Color signs guide the use of different spaces.

Linna's Silent Reading Room

The most silent working space in Linna is Silent Reading Room on the 2nd floor. It is available for the University students 24/7. You can use laptop or tablet in the larger area of the Reading Room, but the glass-walled area is reserved only for readers. When the Library is open you enter the Reading Room via a separate staircase from the main lobby of Linna building. At other times use the side door situated opposite the Finnish Student Health Service building using your key card.

Starting group work together

Studying is often lonely, but luckily there is group work.

Linna's group work rooms: open room Rokka

You can do group work in Linna in five group work rooms that you book in your Office365 calendar (see booking instructions) or in the three rooms that are open for flexible use. Of these three in Rokka and Koskela there is room even for two groups at the same time.

Multiputpose working space Pohjantähti in Linna

You can study together also in Linna’s multipurpose spaces, Pentinkulma (3rd floor), Pohjantähti (1st floor) and

Open studying space Idea in Linna

now also in Idea that is located beside the building’s main lobby. In Idea there are occasionally also some events. With your group you can use Idea’s interactive screen when needed.

In the Library the information resources and our specialists are near. You can always ask us, both in the Library and online.

The premises of Linna were captured with a camera by the University’s photographer Jonne Renvall one autumn day. Text by the Library’s Information Specialist Outi Viitasalo.

Blogissa: Valitse paikkasi, opiskelija

Tiesitkö, että Linna-kirjastossa käytössäsi on monenlaisia opiskelutiloja? Kun tulet kirjastoon, valitse itsellesi sopiva paikka ja keskity opiskeluun. Voit lukea tai käyttää läppäriä tai tablettia yliopiston langattomissa verkoissa.

Toisen kerroksen työskentelytilaa Linnassa

Erilaisia opiskelutiloja löytyy Linna-kirjaston kolmesta kerroksesta.

Nojatuoleja Linnan toisessa kerroksessa

Voit vaikka asettua mukavaan nojatuoliin toisen kerroksen ikkunoiden tuntumassa tai

Sohvaryhmä Linnan Pohjantähti-monitoimitilassa

vetäytyä suojaisaan sohvaan ykköskerroksen monitoimitila Pohjantähdessä,

Seisomapöytiä Linna-kirjastossa (Hiljainen lukusali, 2. krs)

tai voit työskennellä terveellisesti seisten säädettävän pöydän ääressä.

Linnan oppimiskeskus tietokoneineen, 3. krs

Tietokoneet ovat käytössäsi Linnan oppimiskeskuksessa kolmannessa kerroksessa ja

Tietokoneen ääressä Linnan opetusluokka Almassa

saman kerroksen kolmessa opetusluokassa silloin, kun niissä ei ole opetusta. Opetusluokat Alma ja Akseli ovat hiljaisen työskentelyn tiloja, Elinassa voitte tarvittaessa työskennellä yhdessäkin hiljaisella volyymilla. Tilojen käyttötavasta kertovat väriopasteet.

Linnan Hiljainen lukusali

Linnan hiljaisin työskentelytila on Hiljainen lukusali toisessa kerroksessa. Se on yliopiston opiskelijoiden käytössä 24/7. Isommalla puolella voit käyttää läppäriä tai tablettia, lasiseinäinen tila on rauhoitettu lukijoille. Lukusaliin kuljetaan kirjaston aukioloaikoina oman sisäänkäynnin kautta Linna-rakennuksen pääaulasta ja muulloin kulkukortilla sivuovesta YTHS:n puolelta.

Opiskelijoita Linnan Ideassa

Opiskelu on usein yksinäistä, mutta onneksi ovat ryhmätyöt.

Linna-kirjasto, avoin ryhmätyöhuone Rokka

Ryhmätöitä voit Linnassa tehdä viidessä ryhmätyöhuoneessa, joita varaat Office365-kalenterissasi (ks. varausohje), tai kolmessa avoimessa ryhmätyöhuoneessa. Niistä Rokkaan ja Koskelaan sopii kaksikin ryhmää samanaikaisesti.

Linnan monitoimitila Pohjantähti, 1. krs

Yhdessä voit opiskella myös Linnan monitoimitiloissa, kolmannen kerroksen Pentinkulmassa, ensimmäisen kerroksen Pohjantähdessä ja

Avoin opiskelutila Idea Linnassa

nyt myös Ideassa, joka löytyy rakennuksen pääaulasta. Ideassa järjestetään ajoittain myös tapahtumia, ja sinne on juuri saatu interaktiivinen näyttö, jota voit ryhmäsi kanssa tarvittaessa käyttää.

Kirjastossa tietoaineistot ja -asiantuntijat ovat lähellä, ja meiltä voit aina kysyä, sekä paikan päällä että verkossa.

Linnan tiloja tallensi syksyisenä päivänä kamerallaan yliopiston valokuvaaja Jonne Renvall. Teksti kirjaston tietoasiantuntija Outi Viitasalo.

Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Open Access -viikko 2017Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa.

Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja niiden vaikutus tutkimusjulkaisujen somenäkyvyyteen. Ilmoittaudu

  • 23.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri
  • 25.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina

Avoimen julkaisemisen työpajat: Avoin julkaiseminen,  rinnakkaistallentaminen, kirjoittajamaksut, julkaisuluvat, Creative Commons -lisenssit. Ilmoittaudu

  • 24.10. klo 14.15-16.00 Linna-kirjasto, opetusluokka Elina
  • 26.10. klo 14.15-16.00 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri

Lisätietoja: oa@uta.fi
Tietoasiantuntijat Esa Hakala, Esa.Juhani.Hakala@uta.fi, ja Sari Leppänen, Sari.I.Leppanen@uta.fi

Kirjaston Open Access -opas

Ota viitteet haltuun, seuraa tutkimustasi verkossa

Etsitkö uusinta tutkimusta omasta aiheestasi tai haluatko tietää, mitä tutkimusaiheestasi kohistaan somessa? Entä viitteiden hallinta – mitä jos organisoituisit viitteidenhallintaohjelmien avulla ja järjestäisit viitteet yhteen paikkaan? Hyödynnä kirjaston koulutukset ja ota haltuusi tarpeellisia työkaluja!

Viitteidenhallintaohjelmien avulla pidät viitteet tallessa ja järjestyksessä, ja ohjelmien avulla voit tehdä tekstiisi lähdeviitteet ja -luettelon ja muuttaa viittaustyyliä eri lehtien vaatimusten mukaisesti.

Altmetric Explorer on kirjaston hankkima palvelu, jonka avulla voit mm. seurata tutkimuksen ja tutkijan verkkonäkyvyyttä. Koulutuksessa perehdytään verkkonäkyvyyden seurannan mahdollisuuksiin.

Lisätietoja:
Tietoasiantuntijat Saila Huuskonen, Saila.Huuskonen@uta.fi, ja Merja Hyödynmaa, Merja.Hyodynmaa@uta.fi

Kirjaston oppaat: Mendeley, Uusi RefWorks, Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys
Kirjaston syksyn koulutukset

Seminaari avoimesta datasta tutkimuksessa 21.11.

Tutkimuksen rahoittajat ja yliopistojen datapolitiikat ovat viime aikoina alkaneet korostaa tutkimusaineistojen avaamista mahdollisuuksien mukaan. Avatulle tutkimusaineistolle löytyy usein uusi elämä tutkijoiden tai opiskelijoiden käsissä. Myös muuhun kuin varsinaiseen tutkimukseen tarkoitettujen aineistojen uusiokäyttö voi tarjota tutkijoille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Seminaari Kierrätä ja käytä: avoin data tutkimuksessa käsittelee näitä teemoja. Tiistaina 21.11. klo 13.00-15.00 järjestettävän seminaarin tarjoavat yliopiston kirjasto ja Tietoarkisto. Tapahtumapaikkana on luentosali A1081 Pinni A -rakennuksessa.

Seminaarin esityksissä kuullaan sekä datan uudelleenkäyttäjien että avaajien käytännönläheiset puheenvuorot. Suomenkielinen tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Ilmoittaudu 17.11.2017 mennessä.

Ohjelma

13.00 Tervetuloa
13.05 Avauksia epätavanomaisten aineistojen tutkimuskäytössä – Biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, SOC
13.30 Etäkäyttö ja avaamisen haasteet – Datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä, SOC
13.55 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuaineisto tutkimuksessa – Väitöskirjatutkija Silja Juopperi, COMS
14.20 Ajattelen, siis arkistoin – Tutkija Sami Borg, JKK
14.45 Loppusanat

Lisätiedot: Tampereen yliopiston kirjasto, oa@uta.fi

Ebscon kirjautuminen toimii taas

Ebscon kirjautumisongelmat on korjattu. Ebscon tietokantoihin pääsee kirjautumaan yliopiston peruspalvelutunnuksella tai TAYS:in henkilökunnan etäkäyttötunnuksella.

Itse tehtyä erillistä tunnusta ei siis tarvita. Jos olet kuitenkin aiemmin tehnyt Ebscoon oman tunnuksen, jolla olet esim. ladannut e-kirjoja tai laittanut talteen artikkeliviitteitä tai muistiinpanoja, voit liittää tämän vanhan tilin uuteen samalla, kun kirjaudut Ebscoon.

Lisätietoja:
Verkkopalveluasiantuntija Heli Vanamo, Heli.Vanamo@uta.fi

Tietokantalista Andorissa

In English

Tietokannat tutuiksi lokakuun tietoiskuissa

Käytätkö tutkimustyössäsi tai opiskelussasi esimerkiksi Web of Science- ja Scopus-viittaustietokantoja, PubMediä, MEDLINEa tai PsycINFOa? Saat tietokannoista vieläkin enemmän irti, kun käyt kuulemassa kirjaston tietoiskuja.

Kolmen vartin tietoiskut järjestetään Kaupin kampuksella, Arvo-kirjaston Mauri-opetusluokassa. Ilmoittaudu yhteen tai useampaan tietoiskuun.

Tietokannat tutuiksi Kaupin kampuksella:

  • Web of Science (WoS) ja Scopus – viittaustietokantojen käyttötapoja
    4.10. klo 15.00-15.45
    Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Enemmän irti PubMedistä
    16.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • Ovid-tietokannat (MEDLINE, PsycINFO, Joanna Briggs)
    25.10.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs
  • EBSCOn terveystieteiden tietokannat (CINAHL, MEDLINE)
    1.11.
    klo 15.00-15.45 Arvo-kirjasto, opetusluokka Mauri, 1. krs

Lisätietoja:
Tietoasiantuntija Raija Aaltonen, Raija.Aaltonen@uta.fi

Kirjaston koulutukset

Blogissa: Monipuolinen arkisto tutkijan ja opiskelijan käytössä

Tutkimusaineiston hankkiminen voi olla kovaa ja aikaa vievää työtä. Kannattaa siis miettiä, voiko oman tutkimuksensa perustaa osin tai kokonaan valmiille aineistolle. Näitä valmiita aineistoja ovat ”luonnolliset aineistot” eli aineistot, joita ei ole erityisesti kerätty tutkimusta varten, vaan ne ovat muutenkin olemassa. Toiset tutkijat ovat myös voineet avata aineistojaan muiden käyttöön ja antaa näin hyvän kiertää.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erään lähikulmilla olevan paikan, josta löytyy tutkimusaineistoja. Samalla ideoimme joitakin tutkimusaiheita.

Tutkimusaineistoa yliopiston Päätalon kellarista

Päätalon E-siiven ensimmäisessä kerroksessa huoneessa E 122 sijaitsee monipuolinen arkisto ja pieni kirjasto. Kansanperinteen arkiston peruskokoelma sisältää äänitteitä, kuvakokoelmia ja käsikirjoitusarkiston.  Arkisto kuuluu hallinnollisesti Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen.

Kansanperinne arkiston nimessä ei kata kaikkea, mitä arkisto sisältää. Tietenkin kansanperinteen arkisto on tunnettu professori Erkki Ala-Könnin äänitekokoelmista, ja viime aikoina huomiota ovat saaneet myös suomalaisten viime sotien aikaiset kirjeet.

Demokokoelmaa Kansanperinteen arkistossa

Harva sen sijaan tietää, että kansanperinteen arkisto sisältää suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuvan demokokoelman, joka on karttunut 1980-luvulta lähtien Soundi-lehden lähettämistä demonauhoista.

Tätä demokokoelmaa ei kuulemma juuri kukaan ole hyödyntänyt tutkimuksellisesti. Mietimme, että kielitieteen (suomi tai englanti) opiskelija voisi tutkia aloittelevien bändien nimiä: Mortal agonysta Dobermeniin.

Kansanperinteen arkiston työntekijät

Arkistovirkailijat Jari Mäenpää ja Timo Piipponen (kuvassa) kertovat, että arkiston kävijämäärät ovat olleet nousussa. Marko Tikan esimiesaikana erityisesti historian opiskelijat ja sukututkijat ovat löytäneet kansanperinteen arkiston aineistot.

Käytä kansallisia tietokantoja ja aineistoja arkistossa

Tärkeän lisän arkiston palveluihin antavat muutamat kansalliset tietokannat, joita voi käyttää paikan päällä.

KAVIn eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutin RITVA-tietokanta

Kansanperinteen arkistossa on käytössä KAVIn pääte, jonka kautta pääsee tutustumaan keskeisten televisio- ja radiokanavien (mm. TV1, TV2, MTV, Nelonen, YLE Radio Suomi, yhteensä 26 kanavaa) kaikkiin ohjelmiin vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi tallessa on näyteviikkoja pienemmiltä televisio- ja radiokanavilta. Yleisradiolta on saatu käyttöön sen digitoimia ohjelmia vuodesta 1957 lähtien. Tekijäoikeussyistä ohjelmia ei voi kopioida digitaalisesti.

Mediatutkijat ja historiantutkijat tulevat ensimmäisinä mieleen, kun puhutaan televisio- ja radio-ohjelmista tutkimusaineistoina. Myös yhteiskunta- ja terveystutkijat voivat hyötyä aineistosta. Hoitotieteilijä voisi olla kiinnostunut sairaalasarjojen analyysista hoitotieteen teorioiden kautta: miltä ammattiryhmien väliset roolit näyttävät, miltä näyttää vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa.

Kansallisarkiston pääte

Kansallisarkiston päätteen kautta pääsee käsiksi digitoituihin asiakirjoihin, mm. kahteen keskeiseen henkilöarkistoon, Valtiorikosylioikeuksien syyttäjistön (1918) henkilöakteihin ja EK-Valpon (Valtiollinen poliisi) henkilömappeihin. Tietokannasta löytyvät metatiedot muistakin arkistolaitoksen digitoimista asiakirjoista, mutta käyttölupa niihin pitää hakea erikseen.

Kansalliskirjaston pääte

Kansalliskirjaston digitoidut sanoma-, aikakauslehti- ja pienpainatekokoelmat ovat myös tarkasteltavissa omalla päätteellään. Kansanperinteen arkiston päätteeltä pääsee myös sellaisiin digitoituihin lehtiin, jotka ovat saatavilla yleisessä verkossa vain vuoteen 1920 asti. Esimerkkeinä mainittakoon maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat (1921-2015) ja Länsi-Savo (1921-2015) sekä MTK:n valtakunnallinen lehti Maaseudun Tulevaisuus (1921-2016). Digitoitujen lehtien luettelo löytyy verkosta.

Kansalliskirjaston kokoamaan suomalaisten nettisivujen arkistoon ei valitettavasti ole pääsyä Tampereelta.

Teksti ja kuvat: Tietoasiantuntija Eija Poteri

Sähkötöitä Linnan Hiljaisessa lukusalissa 11.-22.9.

Hiljaisessa lukusalissa Linna-kirjaston toisessa kerroksessa korjataan pistorasioita ja tehdään muita sähkötöitä 11.-22. syyskuuta. Työtä tehdäään maanantaista perjantaihin klo 7-12 välisenä aikana sekä mahdollisesti myös lauantaisin.

Pahoittelemme sähkötöiden aiheuttamaa häiriötä.

Opiskelutilat kirjastossa