• 5.6.2018

    Mielensäpahoittajien anatomiaa

    Teksti: Juhani Niemi Tuomas Kyrön sepittämä Mielensäpahoittajan hahmo on asettunut taloksi suomalaiseen mielenmaisemaan ja saanut jakamattoman suosion eri mediaympäristöissä. Mielensäpahoittaj...
  • 28.5.2018

    Runousoppia muuttuvaan maailmaan – puhe Kupiais-juhlassa 16.5.2018

    Teksti: Ville Hämäläinen Hyvät ystävät, Varmaankaan koskaan Kupiais-juhlaa ei ole saatu viettää näin lämpimässä säässä. Useimmiten kuohuviinilasia on saanut pitää sormikkaat kädessä...
  • 23.5.2017

    Fiktionaalisuus kertomuksissa toisen kokemuksesta

    Keskustelu faktoista, mielipiteistä ja kokemuksista on kärjistynyt viime vuosina. Erilaiset tuntemukset ja mielipiteet uhkaavat välillä jopa syrjäyttää tutkimustietoon tai tilastolliseen analyy...
  • 12.5.2017

    Juhlahumua kevään 2017 ”Kupiaisissa”

      TEKSTI: Maria Laakso & Tarja-Liisa Hypén 10.5. järjestettiin jälleen kirjallisuustieteiden perinteikäs kevätjuhla ”Unto ja Kerttu Kupiaisen rahaston stipendien jakotilaisuus̶...
  • 21.3.2017

    Self-helpiä kärsimykseen

    TEKSTI: SARI KIVISTÖ Kirjassamme Kantian Antitheodicy: Philosophical and Literary Varieties (Palgrave Macmillan, 2016) pohdimme uskonnonfilosofian professori Sami Pihlströmin kanssa filosofian ja ki...

Mielensäpahoittajien anatomiaa

Teksti: Juhani Niemi Tuomas Kyrön sepittämä Mielensäpahoittajan hahmo on asettunut taloksi suomalaiseen mielenmaisemaan ja saanut jakamattoman suosion eri mediaympäristöissä. Mielensäpahoittajaa on pidetty nimenomaan kansallisena, suomalaiseen metsäläisidentiteettiin liittyvänä kirjallisena tyyppinä. Mutta…

Runousoppia muuttuvaan maailmaan – puhe Kupiais-juhlassa 16.5.2018

Teksti: Ville Hämäläinen Hyvät ystävät, Varmaankaan koskaan Kupiais-juhlaa ei ole saatu viettää näin lämpimässä säässä. Useimmiten kuohuviinilasia on saanut pitää sormikkaat kädessä, koska ilma on ollut riittävän vilpoinen ilman viilentävää…

Fiktionaalisuus kertomuksissa toisen kokemuksesta

Keskustelu faktoista, mielipiteistä ja kokemuksista on kärjistynyt viime vuosina. Erilaiset tuntemukset ja mielipiteet uhkaavat välillä jopa syrjäyttää tutkimustietoon tai tilastolliseen analyysiin pohjaavan argumentoinnin. Miten tällaisessa tilanteessa voimme yrittää ymmärtää toista…

Juhlahumua kevään 2017 ”Kupiaisissa”

  TEKSTI: Maria Laakso & Tarja-Liisa Hypén 10.5. järjestettiin jälleen kirjallisuustieteiden perinteikäs kevätjuhla ”Unto ja Kerttu Kupiaisen rahaston stipendien jakotilaisuus” eli tuttavallisemmin ”Kupiaiset”. Sää oli tänä vuonna hyytävän kylmä, mutta…

Self-helpiä kärsimykseen

TEKSTI: SARI KIVISTÖ Kirjassamme Kantian Antitheodicy: Philosophical and Literary Varieties (Palgrave Macmillan, 2016) pohdimme uskonnonfilosofian professori Sami Pihlströmin kanssa filosofian ja kirjallisuuden tarjoamia tapoja kärsimyksen todellisuuden tunnistamiselle. Tuomme esiin näkökulmia,…

Feministiset dystopiat herättävät keskustelua

TEKSTI: HANNA SAMOLA Laura Gustafssonin romaanissa Huorasatu (2011) naisia vangitaan, raiskataan ja tapetaan, kunnes naiset aloittavat sodan Patriarkaattia vastaan. Pirkko Lindbergin teoksessa Berenikes hår (2000) naiset on suljettu mielisairaalaan ja…

Larin-Kyöstiä jäljittämässä

TEKSTI: JUHANI NIEMI Elämäkertateokseni Larin-Kyösti – kansanlaulaja ja kosmopoliitti (Karisto 2016) taustalla voi nähdä subjektiivisia lähtökohtia. Hämeenlinnassa varttuneelle kirjailija on tullut tutuksi monella tavalla ja moneen otteeseen. Pikkukaupungissa 1950- ja…

Kirjallisuudenlajit emootioiden synnyttäjinä

TEKSTI: SAIJA ISOMAA Anna Hellen ja Anna Hollstenin toimittama artikkelikokoelma Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa (SKS, 2016) käsittelee nimensä mukaisesti affekteja ja emootioita kotimaisessa kirjallisuudessa. Tarkastelen kokoelmaan kuuluvassa artikkelissani ”Tunteet…

Emeritusprofessori Yrjö Varpio muistelee yliopistovuosiaan

TEKSTI: YRJÖ VARPIO   Tämä on vielä kerrottava (Sanasato, 2016) ei ole tieteellinen teos. Tieteenteossa on painotettu objektiivisuutta. Muistelmateokseni on mitä suurimmassa määrin subjektiivinen. Siinä kuvataan, miten yliopistomaailmassa ‒ ja…

Väitös tarkastelee nykyfantasian ja -tieteisfiktion merkityksellisyyttä

TEKSTI: HANNA ROINE Yleisen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirjani Imaginative, Immersive and Interactive Engagements. The Rhetoric of Worldbuilding in Contemporary Speculative Fiction tarkastettiin elokuun lopussa Tampereen yliopistossa. Tutkimuksen keskeisimpänä kysymyksenä on…