Pulmia suomen kielen opettajalle

Suomi on paitsi kaunis myös helppo ja johdonmukainen kieli. Joskus suomea
toisena tai vieraana kielenä opettava pääsee kuitenkin vastaamaan kysymyksiin,
joihin vastausta ei ole aivan helppo löytää tai keksiä. Tällaiset kysymykset voivat
sitten saada vastaamista yrittävänkin oivaltamaan suomen kielestä seikkoja, joihin
hän ei ole aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Yksi hankala kysymys voi olla se, milloin adessiivia (-lla/llä) käytetään päällä
olemisen merkityksessä ja milloin se merkitsee luona tai ääressä olemista.
Vastaukseksi näyttäisi muotoutuvan, että yleensä adessiivi saa päällä olemisen
merkityksen sellaisten esineiden, kalusteiden yms. yhteydessä, joiden yhtenä
luontevana käyttötarkoituksena on, että niiden päällä on jotakin: pöydällä,
hyllyllä, matolla. Jos taas päällään jonkin kantaminen ei ole tarkoitteen luonteva
tehtävä, adessiivi saa luona tai ääressä olemisen merkityksen: kaapilla, kupilla,
ovella. Päällä olemista ilmaistaan tällöin postpositiolla: kaapin päällä, kupin päällä,
oven päällä. Toki postpositiota voi käyttää päällä olemista ilmaisemaan myös
edellisissä tapauksissa adessiivin sijasta: pöydän päällä, hyllyn päällä, maton
päällä.

Entä miksi suomessa ei voi käyttää omistusrakenteista lausetta *Talolla on
ikkuna, vaikka englanniksi have-verbillinen lause The house has a window on
kielenmukainen? Selityksenä tähän on se, että suomessa osa–
kokonaisuussuhdetta ei ilmaista omistusrakenteella vaan eksistentiaalilauseella,
siis Talossa on ikkuna. Eroa voi selventää lauseparilla Suomessa on paljon järviä ja
Suomella on paljon velkaa. Järvet ovat siis osa Suomea mutta velka ei.

Paikallissijoja opiskeltaessa eteen tulee usein myös kysymys, miksi suomessa
käytetään adessiivia (-lla/-llä) joissakin sellaisissa tapauksissa, joissa englannissa
käytetään prepositiota in, tai miksi suomessa päinvastoin tulee inessiivi
(-ssa/-ssä), kun englannissa kuuluu käyttää prepositiota on. Suomessa sanotaan
siis esimerkiksi torilla, kuntosalilla, taivaalla ja kesällä mutta englanniksi in the
market-place, in the gym, in the sky ja in the summer. Inessiiviä suomessa
puolestaan käytetään esimerkiksi lauseissa Talo on tulessa ja Presidentti puhuu
radiossa mutta englannissa on-prepositiota lauseissa The house is on fire ja The
president is speaking on the radio. Joskus paikallissijan valintaa koskeviin
kysymyksiin voi vastata, että suomessa adessiivia käytetään ilmaisemaan
epämääräistä sijaintia (Pekka on torilla) tai että adessiivia käytetään, kun jokin on
jotakin taustaa vasten (Tähti on taivaalla), mutta usein on vain yksinkertaisempaa
sanoa, että suomea opiskeltaessa täytyy oppia myös ajattelemaan suomeksi.

Sijamuotojen käyttöön liittyy niin ikään kysymys, minkä vuoksi sanotaan johtaja
Mähösellä tai ravintola Hälläpyörään eli minkä vuoksi sanat johtaja ja ravintola
eivät taivu, vaikka ilmauksissa pienellä pojalla ja johonkin ravintolaan määrite ja
pääsana ovat samassa muodossa. Selitys on, että johtaja ja ravintola ovat
substantiiveja, ja mukautuminen pääsanan muotoon koskee vain määritteitä,
jotka ovat adjektiiveja, pronomineja tai numeraaleja.

Miksi sitten lauseessa Hän on lukenut lehteä jo tunnin ajanilmaus (tunnin) on
akkusatiivissa, vaikka tekeminen voi yhä jatkua ja sen mukaisesti objekti lehteä
on partitiivissa (vrt. Hän luki lehden)? Syynä on se, että lauseessa ilmaistu
tekeminen voi kyllä jatkua, ja objekti on siksi partitiivissa, mutta esitetty
aikamäärä (eli tunti) tulee täyteen, joten sen osalta tekeminen on suoritettu
loppuun, ja siksi ajanilmaus on akkusatiivissa. Negatiivisessa lauseessahan sekin
olisi partitiivissa, siis Hän ei lukenut lehteä edes tuntia.

Objektia sivuaa samoin kysymys, minkä takia sana Liisan on samassa
muodossa positiivisessa lauseessa Äiti antoi Liisan lähteä discoon ja sen
negatiivisessa vastineessa Äiti ei antanut Liisan lähteä discoon, vaikka
muutettaessa lause Äiti huomasi Liisan negatiiviseen muotoon Äiti ei huomannut
Liisaa verbin jälkeisen sanan muoto vaihtuu (Liisan > Liisaa). Syynä tähän eroon
on se, että jälkimmäisessä lauseparissa sana Liisa on objekti, ja negatiivisessa
lauseessa objekti on partitiivissa, mutta edellisessä lauseparissa sana Liisa on
adverbiaali, eikä tuo sijavaihtelu koske adverbiaaleja.

Suomen kielessä verbeillä ei ole samanlaista progressiivista aspektia kuin
englannin -ing-rakenne, mutta suomessa on kuitenkin 3. infinitiivin inessiivi (esim.
puhumassa), joka kääntyy tavallisesti englanniksi juuri -ing-rakenteella. Milloin
sitä käytetään jatkuvan tekemisen ilmaisemiseen ja milloin käytetään verbin
tavallista preesensmuotoa? Tuohon kysymykseen voi esittää vastauksena, että 3.
infinitiivin inessiiviä käytetään yleensä vastaamassa kysymykseen, missä joku tai
jokin on (Missä Pekka on? > Pekka on uimassa, vrt. Pekka on uimahallissa), kun
taas tavallinen preesens vastaa yleensä kysymykseen, mitä joku tai jokin tekee
(Pekka ui).

Hieman toisenlainen kysymys on se, milloin ilmaukseen Kiitos! vastataan
alkeiskurssilla opitun mukaisesti Ole hyvä! ja milloin Kiitos! tai Kiitos, kiitos! niin
kuin suomalaiset kuulostavat usein tekevän. Tälle hyvin tilannesidonnaiselle
kielenkäytölle on vaikea antaa yleistasoista kuvausta, mutta hyvin usein
vastauksena on Kiitos! tai Kiitos, kiitos!, kun keskustelun osapuolet ovat tai kun
vastaaja haluaa esittää heidän olevan jollakin tavoin samantasoisessa asemassa.
Tällöin keskustelussa ilmaistaan paremminkin kohteliaisuutta kuin kiitollisuutta.
Vastaus Ole hyvä! puolestaan asettaa kiittäjän selvään hyötyjän asemaan.

Hankalasti vastattavia ovat myös kysymykset, miksi jollakin tavalla ei voi sanoa.
Opiskelijat voivat esimerkiksi kysyä, miksi ei voi sanoa ”Minä olen kiireessä” (vrt.
Minä olen kuumeessa), ”Meille tämä kaupunki on oikein kaunis” (vrt. Meille hän on
aina oikein kiva), ”Minä pidän laulaa” (vrt. Minä tykkään laulaa) tai ”Karhu viettää
talven nukkumassa” (vrt. Me vietämme talven etelässä). Joskus tällaisiin
kysymyksiin täytyy tyytyä antamaan vastaukseksi, että suomeksi ei sanota niin.

Heikki Kangasniemi
suomen kielen lehtori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *